Hyppää pääsisältöön

Kirkan 1970-luvun radioäänitteillä soivat rock, soul ja blues

Nuori Kirka Babitzin revittää innolla lempityylejään Radion tanssiorkesterin ja Islanders-bändin säestyksellä Yleisradion harvinaisilla tallenteilla.

Kirka, kuten moni muukin 1960–1970-lukujen poptähti, lauloi keikoillaan huomattavastikin erilaista materiaalia kuin levyillään. Etenkin singlejulkaisut painottuivat kepeähköön, melodiseen poppiin, mutta livetilanteissa soi rajumpi soul ja rock. Myös radiolle tehdyt varhaiset äänitykset edustavat muuta kuin hänen normaaleja hittikappaleitaan.

Radion tanssiorkesterin tammikuussa 1970 pitämän radiokonsertin ohjelmisto oli hyvin rock- ja bluespitoinen. Orkesteria johti konsertissa Esko Linnavalli, joka oli jo tähän mennessä sovittanut Kirkalle mm. hitit Ehkä suukon antaa saan, Viimeiseen mieheen, Okolona River Bottom Band, Kulman kundit ja Lady Madonna.

Kirka esitti radion konsertissa Doors-yhtyeen tunnetuksi tekemän Light My Firen ja brittiläisen Brian Augerin rhythm and blues -numeron Black Cat.

Konsertin toisena solistina toimi Eero Raittinen, jonka kanssa Kirka veti duettona Beatlesin kappaleen Back in the USSR. (Sattumoisin presidentti Urho Kekkonen sai kolme päivää ennen ohjelman lähetyspäivää kutsun valtiovierailulle Neuvostoliittoon).

Vuonna 1975 Kirka ja Islanders-yhtye esiintyivät Jake Nymanin toimittamassa Popstudio-ohjelmassa. Islanders oli alun perin vuonna 1962 syntynyt rautalankayhtye, joka seuraavana vuonna pyysi solistikseen Dannyn.

1960-luvun lopulla monia miehistönvaihdoksia kokeneesta kokoonpanosta tuli Kirkan taustabändi, jonka kanssa hän teki myös ensimmäiset levynsä. 1970-luvulla kosketinsoittaja Kalervo "Kassu" Halosesta tuli yhtyeen kapellimestari.

Popstudion konsertissa Islanders esitti samana vuonna ilmestyneen Lauantaiyö-albumin kappaleita sekä muuta materiaalia. Vahvasti oululaispohjaista peruskokoonpanoa on vahvistettu kolmella puhaltajalla, mukana mm. Pekka Pöyry. Lauantaiyö epäonnistui kuitenkin kaupallisesti, kuten sen pari yhtä kunnianhimoista edeltäjääkin.

Popstudion haastattelussa Kirka kertoo lyhyesti Islandersin viimeaikaisista vaiheista ja mainitsee tulevasta Bulgarian kiertueestaan.

Tietolaatikko

Light My Fire. Säv. ja san. The Doors. Kirka ja Radion tanssiorkesteri, joht. Esko Linnavalli. Äänitetty 5.1.1970.
Black Cat. Säv. ja san. Brian Auger. Kirka ja Radion tanssiorkesteri, joht. Esko Linnavalli. Äänitetty 5.1.1970.
Back in the USSR. Säv. ja san. John Lennon & Paul McCartney. Kirka ja Radion tanssiorkesteri, joht. Esko Linnavalli. Äänitetty 5.1.1970.
Sweet Soul Music/I Can´t Turn You Loose. Säv. ja san. Sam Cooke & Otis Redding & Arthur Conley/Otis Redding & Steve Cropper & William Robinson. Sov M. Stan. Es. Kirka and The Islanders Liisankadun studiossa 26.11.1975.
Lauantaiyö (Easy Street). Säv. ja san. Dan Hartman, sov. Esko Linnavalli, suom. san. Pertti Reponen. Es. Kirka and The Islanders Liisankadun studiossa 26.11.1975.
Blues in G-minor. Trad., sov. Mircea Stan. Es. Kirka and The Islanders Liisankadun studiossa 26.11.1975.

Kommentit
  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.