Hyppää pääsisältöön

Masennuslääkkeet synnytysosastolla

Raskautta ihannoidaan siunattuna tilana, mutta kaikki naiset eivät koe sitä sellaisena. Raskausaika voi olla myös täynnä itkua, huolta ja ahdistusta.

Joka kymmenes raskaana oleva nainen kärsii masennuksesta, ja heistä joka kolmas käyttää masennuslääkkeitä. On tärkeää, että äidin masennusta hoidetaan tehokkaasti – tarpeen mukaan myös lääkkeillä – mutta joka vuosi joitakin vastasyntyneitä joutuu synnyttyään hengityskoneeseen äidin masennuslääkityksen vuoksi.

Myös raskaana olevilla masennusta

Kulttuurissamme elää voimakkaana äitiyden ja raskauden ihannointi. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan paljon, mutta raskausaika nähdään edelleen siunattuna tilana ja seesteisenä onnen aikana. Kuitenkin masennus on raskausaikana ihan yhtä yleistä kuin synnytyksen jälkeen.

YLE Akuutti– Aikaisemmin on ajateltu, että raskaus voisi jopa jollain tavalla suojata naista mielenterveyshäiriöiltä, mutta tutkimus ei tue tätä vaikutusta. Jotkut toki voivat tavallista paremmin, mutta toiset voivat huonommin. Näin ollen myytti siitä, että raskaana olevan pitäisi olla aina iloinen ja auvoinen, ei kyllä pidä paikkansa, kertoo psykiatrian professori Jarmo Hietala Turun yliopistosta.

– Arvioidaan, että noin kymmenen prosenttia naisista sairastaisi jonkin asteista masennusta, joka voi siis vakavuudeltaan olla lievää tai sitten vakavaakin, Hietala lisää.

Ensisijaisesti masennusta hoidetaan ilman lääkkeitä

– Lähtökohtana on se, että raskaana olevaa naista pyritään hoitamaan ilman lääkkeitä, mutta valitettavasti se ei aina ole mahdollista. Ei-lääkkeellisistä keinoista voi mainita äidin sosiaalisen tukiverkoston ja tapauskohtaisesti käytössä on myös erilaisia psykoterapeuttisia hoitomuotoja, Hietala selittää.

YLE AkuuttiKaikilla äideillä ei välttämättä ole sukulaisia lähellä, ja silloin neuvolatoiminnan merkitys kasvaa. Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Tuija Heikkistä huolestuttaa se, että viime vuosina raskauden ajan neuvolakäyntejä on huomattavasti vähennetty.

– Kun neuvolakäyntejä on vähennetty, äidin saama tuki vähenee ja jos äidille puhkeaa mielialahäiriötä, esimerkiksi masennusta raskauden aikana, niin ne voivat pahimmassa tapauksessa jäädä huomaamatta, Tuija Heikkinen toteaa.

– Neuvolatoiminnan tehostaminen olisi minusta erittäin tärkeää ja neuvoloihin pitäisi saada psykologeja ja perhetyöntekijöitä. Ymmärrettävästi tämä on resurssikysymys eivätkä resurssit riitä kaikkeen. Omasta mielestäni tämä on kuitenkin sellainen asia, mihin näitä resursseja kannattaisi laittaa, koska tässä on kysymys kahden ihmisen elämästä, Heikkinen jyrähtää.

Masennus haitallista sekä äidille että kehittyvälle vauvalle

Raskausajan masennus on haitallista niin äidille itselleen kuin kehittyvälle lapselle. Tutkimusten mukaan raskausajan masennus voi jopa kaksinkertaistaa ennenaikaisen synnytyksen riskin ja lisätä lapsen kehityksen viivästymisen riskiä 50 prosentilla.

YLE AkuuttiSiksi on tärkeää, että myös raskaana olevia naisia pitäisi pystyä hoitamaan tehokkaasti ja turvallisesti, tarvittaessa myös lääkehoidolla, samalla huomioiden lääkehoidon mahdolliset riskit kehittyvälle sikiölle.

– Mitä vaikeampi masennuksen oirekuva on ja mitä vaikeampia masennusjaksoja naisella on aikaisemmin ollut, sitä todennäköisemmin mukana on myös lääkkeellisiä hoitoja, Hietala kertoo.

– Silloin kun on todettu vakava-asteinen masennustila, ja sen hoidossa päädytään käyttämään masennuslääkkeitä, niin silloin minun mielestäni lääkityksen hyöty ylittää sen mahdolliset riskit, Hietala painottaa.

Myös sikiö altistuu lääkkeiden vaikutuksille

Äidin raskauden aikana käyttämät masennuslääkkeet imeytyvät istukan läpi kohtuullisen helposti, ja myös sikiö altistuu lääkkeiden vaikutuksille. Tämä näkyy myös neonatologi Liisa Lehtosen työpaikalla Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla.

YLE Akuutti– Meillä on aina silloin tällöin vauvoja, jotka tarvitsevat ihan erityistä valvontaa ja tehohoitoa vieroitusoireiden tai masennuslääkkeiden vaikutuksen aiheuttamien oireiden takia, Lehtonen myöntää.

– Aika yleisiä ovat sellaiset lievät oireet, kuten vauvan itkuisuus ja täristely sekä lapsen syömisongelmat, jotka eivät välttämättä vaadi teho-osastohoitoa. Tehohoitoon tulevilla vauvoilla on hengityksen ongelmia, joista kaikkein vaikein on se, jos hengitys ei ollenkaan käynnisty. Silloin tarvitaan hengityskoneen tukea.

– Tällaisia tapauksia on muutama vauva vuodessa eli kovin yleisestä ongelmasta ei ole kysymys. Mutta näyttää, että se on yleistymässä. Joka tapauksessa sen yksittäisen vauvan kohdalla on tietysti kysymys isosta ja vaikeasta ongelmasta, Lehtonen muistuttaa.

Synnytyssairaalan valinta tärkeää

Äidin raskauden aikaisen masennuslääkityksen vastasyntyneelle aiheuttamat neurologiset oireet ovat onneksi ohimeneviä ja ne helpottuvat jo ensimmäisinä elinpäivinä.

– Hengitysongelmat väistyvät niin, että hengityskonehoidosta olemme yleensä vuorokauden sisällä päässeet jo eroon. Mutta sitten on lievempiä oireita, kuten vauvan täristely ja ylijäntevyys, jotka yleensä kestävät parin viikon ajan. Valitettavasti emme kovin paljon tiedä siitä, onko näillä lääkkeillä pitkäaikaisia seurauksia ja vaikutuksia lapsen kehitykseen, Lehtonen summaa.

YLE AkuuttiOn tärkeää, että vastasyntyneitä hoitavat lääkärit tietävät äidin lääkkeiden käytöstä ja tuntevat niiden mahdolliset vaikutukset lapseen. Jos vastasyntyneen oireita ei tunnisteta, voidaan päätyä virhediagnooseihin ja turhiin hoitotoimiin.

– On tärkeää, että niitä äitejä, joilla lääkitys katsotaan tarpeellisiksi, informoidaan lääkkeiden sivuvaikutuksista. Ja synnytyssairaala valitaan sellaiseksi, että siellä on mahdollisuus hengityksen tukihoitoon vauvan syntymän vuorokaudenajasta riippumatta.

Pärjääkö äiti ilman lääkkeitä?

Masennuslääkkeiden kohdalla on keskusteltu paljon siitä, pitäisikö niiden annosta vähentää tai niiden käyttö jopa kokonaan lopettaa joitakin viikkoja ennen synnytystä. Näin vastasyntyneillä mahdollisesti esiintyvät haittavaikutukset voitaisiin välttää, mutta pärjääkö tuleva äiti ilman lääkkeitä?

– Äkillinen lopettaminen saattaa aiheuttaa lopettamiseen liittyviä oireita ja siten lisää myös uuden sairausjakson mahdollisuutta. Ja synnytyksen jälkeinen aika on erityisesti sellainen, jossa riskit voivat olla isojakin, muistuttaa psykiatrian professori Jarmo Hietala Turun yliopistosta.

– Pahimmillaan lääkkeiden käytön lopettaminen voi johtaa synnytyksen jälkeen lapsivuodepsykoosiin, joka on erittäin vaikea sairaus. Siihen voi liittyä sekavuutta, harhaisuutta, äidin itsetuhoisuutta ja negatiivisia tunteita vastasyntynyttä kohtaan. Se voi vaatia moninaisia lääkityksiä ja pitkiä sairaalahoitoja, jatkaa synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Tuija Heikkinen.

Äidin hoito myös lapsen parhaaksi

Kun raskaana oleva nainen sairastuu masennukseen, tulevan äidin voimat loppuvat ja raskaus on täynnä huolia, surua ja ahdistusta. Se, onko masennuslääkkeiden käyttö raskauden aikana turvallista, on vain yksi huoli lisää.

YLE Akuutti– Ei voi sanoa, että se on turvallista, mutta pitää miettiä mikä sen vaihtoehto on. Jos ilman lääkitystä ollaan vaikeassa masennuksessa ja jos se johtaa esimerkiksi päihteiden käyttöön, niin se on huomattavasti hankalampi asia. Tiedetään, että alkoholilla ja tupakalla on vaikutuksia lapseen, ja ne ylittävät näiden lääkkeiden vaikutuksen, Liisa Lehtonen muistuttaa.

– On tärkeää, että äiti itse voi hyvin. Se vaikuttaa siihen, että äiti huolehtii itsestään ja raskauden etenemisestä. Hoitamaton sairaus voi lisätä esimerkiksi raskauskomplikaatioiden riskiä. Toisaalta tiedetään myös, että äidin ja vauvan välinen kiintymyssuhde kehittyy paremmin, kun äiti on hyvässä psyykkisessä tilassa, summaa psykiatrian professori Jarmo Hietala.

SAILA TURKKA: Tytöstä naiseksi, lapsesta äidiksi – valokuvanäyttely synnytyksen jälkeisestä masennuksesta Pasilan kirjastossa 15.9.–6.10.

Äiti sairastuu synnytysmasennukseen, äidin voimat loppuvat ja hän uupuu. Koko elämä tuntuu romahtavan, tunnelin päässä ei näy valoa. Onko tämä normaalia? Olenko ainut joka kokee näin? Mistä apua ja ymmärrystä? Hiljalleen alkaa toipuminen, valo palaa tunnelin päähän. Elämä on ihanaa.

Asiantuntijat:

JARMO HIETALA, psykiatrian professori, Turun yliopisto

TUIJA HEIKKINEN, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, TYKS

LIISA LEHTONEN, neonatologi, lastenklinikka, TYKS


Toimittaja: TIIA NURMILAAKSO

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 11.11.2015