Elämää työttömänä ja kodittomana 1960-luvun Helsingissä

"No sit aukasee jonkun roskalaatikon kannen ja koittaa siellä palella aamuun saakka", kuvailee 70-vuotias koditon mies, jonka taivalta toimittaja seuraa Helsingin kaduilla vuonna 1964 kuvatussa reportaasissa.

Suomea vaivasi 1960-luvulla asuntopula, joka oli seurausta väestönkasvusta ja voimakkaasta muuttoliikkeestä maalta kaupunkeihin.

Vuonna 1964 Helsingissä oli kuusi asuntolaa miehille ja yksi naisille sekä kolme kotia häädetyille perheille.

Ohjelmassa haastateltava helsinkiläinen mies on menettänyt työkykynsä ja elää pienen kansaneläkkeen turvin. Kodittomien asuntola, kirkko, rappukäytävät ja roskalaatikot ovat tulleet tutuiksi.

Asunnottomuuden taustalla on usein köyhyyttä, mielenterveysongelmia sekä päihde- ja huumeongelmia. Sosiaaliset ongelmat linkittyvät usein toisiinsa. Työttömyys voi johtaa henkisiin ongelmiin, edesauttaa alkoholismia ja johtaa lopulta asunnottomuuteen. Tie vie myös toisinpäin, asunnottoman kurjuus voi johtaa alkoholin ja huumeiden käyttöön.

Syitä asunnottomuuteen on yhä nykyäänkin halpojen asumismahdollisuuksien puuttuminen, päihdehoidon puutteellisuus, terveyspalveluiden riittämättömyys, eri syistä kumpuava köyhyys sekä mm. vankilasta vapautuneiden heikko sopeuttaminen yhteiskuntaan.

Ohjelman esittelytekstissä todetaan: "Elämän laitapuolen kulkijoita osoitetaan helposti sormella: puliukko, työhön kelpaamaton, epäluotettava yksilö. Koditon ja irtolainen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Useimmilla on kaikesta huolimatta pyrkimys takaisin normaaliin elämään. Mutta asunnoton työnhakija kohtaa monia ennakkoluuloja."

Ohjelmassa puhuteltiin myös katsojaa ja kehotettiin pohtimaan: "Mitä olen tehnyt auttaakseni hänet takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Olenko työnantajana halunnut edes keskustella hänenlaistensa kanssa?"

Lue lisää:

Tätä asunnottomuus on Suomessa – kaduilta ja kaatopaikoilta kotia kohti

Asunnottomuus ja suhtautuminen asunnottomia kohtaan on peili, joka kertoo yhteiskunnasta ja meistä jokaisesta. Tämä juttu kuvaa sitä muutoksia ja onnistumisia, mitä asunnottomuudessa on Suomessa tapahtunut ja näyttää asunnottoman arkea eri vuosikymmeninä.

Lue lisää:

Lepakko Liekkihotellina

Vuosien 1967-68 syyspakkasissa menehtyi joukoittain asunnottomia alkoholisteja. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Lepakon.

Lue lisää:

Mankkaan suolla asuivat alkoholistit

Alkoholistien yhteisö asui yli 30 vuoden ajan suolle pystytetyissä hökkeleissä Mankkaan kaatopaikan tuntumassa Espoossa. Vuonna 1981 tehdyssä reportaasissa annetaan ääni sen asukkaille.

Lue lisää:

Asunnottomat stadin taivaan alla

Suomessa oli vuonna 2000 yli 10 000 koditonta, joista reilu puolet eli pääkaupunkiseudulla. Valtaosa kodittomista on yksinäisiä miehiä, mutta asunnottomuus koskettaa myös esimerkiksi perheitä.

• Asunnottomien yö - Kansalaisliike (asunnottomienyo.fi)
• Vailla vakinaista asuntoa ry (vvary.fi)