Hyppää pääsisältöön

Elämää työttömänä ja kodittomana 1960-luvun Helsingissä

"No sit aukasee jonkun roskalaatikon kannen ja koittaa siellä palella aamuun saakka", kuvailee 70-vuotias koditon mies, jonka taivalta toimittaja seuraa Helsingin kaduilla vuonna 1964 kuvatussa reportaasissa.

Suomea vaivasi 1960-luvulla asuntopula, joka oli seurausta väestönkasvusta ja voimakkaasta muuttoliikkeestä maalta kaupunkeihin.

Vuonna 1964 Helsingissä oli kuusi asuntolaa miehille ja yksi naisille sekä kolme kotia häädetyille perheille.

Ohjelmassa haastateltava helsinkiläinen mies on menettänyt työkykynsä ja elää pienen kansaneläkkeen turvin. Kodittomien asuntola, kirkko, rappukäytävät ja roskalaatikot ovat tulleet tutuiksi.

Asunnottomuuden taustalla on usein köyhyyttä, mielenterveysongelmia sekä päihde- ja huumeongelmia. Sosiaaliset ongelmat linkittyvät usein toisiinsa. Työttömyys voi johtaa henkisiin ongelmiin, edesauttaa alkoholismia ja johtaa lopulta asunnottomuuteen. Tie vie myös toisinpäin, asunnottoman kurjuus voi johtaa alkoholin ja huumeiden käyttöön.

Syitä asunnottomuuteen on yhä nykyäänkin halpojen asumismahdollisuuksien puuttuminen, päihdehoidon puutteellisuus, terveyspalveluiden riittämättömyys, eri syistä kumpuava köyhyys sekä mm. vankilasta vapautuneiden heikko sopeuttaminen yhteiskuntaan.

Ohjelman esittelytekstissä todetaan: "Elämän laitapuolen kulkijoita osoitetaan helposti sormella: puliukko, työhön kelpaamaton, epäluotettava yksilö. Koditon ja irtolainen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Useimmilla on kaikesta huolimatta pyrkimys takaisin normaaliin elämään. Mutta asunnoton työnhakija kohtaa monia ennakkoluuloja."

Ohjelmassa puhuteltiin myös katsojaa ja kehotettiin pohtimaan: "Mitä olen tehnyt auttaakseni hänet takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Olenko työnantajana halunnut edes keskustella hänenlaistensa kanssa?"

Tietolaatikko

Vuosien 1967-68 syyspakkasissa menehtyi joukoittain asunnottomia alkoholisteja. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Lepakon. Liekkihotelli avattiin 5.12.1967, päivää ennen Marraskuun liikkeen järjestämää asunnottomien itsenäisyysjuhlaa.

Lue lisää:

Yömajan asukkaita Lepakkoluolan edustalla.

Lepakko Liekkihotellina

Vuosien 1967-68 syyspakkasissa menehtyi joukoittain asunnottomia alkoholisteja. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Lepakon.

Lue lisää:

Mankkaan suolla asui alkoholistien yhteisö.

Mankkaan suolla asuivat alkoholistit

Alkoholistien yhteisö asui yli 30 vuoden ajan suolle pystetyissä hökkeleissä Mankkaan kaatopaikan tuntumassa Espoossa. Vuonna 1981 tehdyssä reportaasissa annetaan ääni sen asukkaille.

Lue lisää:

Kuvakaappaus ohjelmasta Silminnäkijä: Stadin taivaan alla

Asunnottomat stadin taivaan alla

Suomessa oli vuonna 2000 yli 10 000 koditonta, joista reilu puolet eli pääkaupunkiseudulla. Valtaosa kodittomista on yksinäisiä miehiä, mutta asunnottomuus koskettaa myös esimerkiksi perheitä.

  • Asunnottomien yö - Kansalaisliike (asunnottomienyo.fi)
  • Vailla vakinaista asuntoa ry (vvary.fi)
    • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

      Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

      Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

    • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

      Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

      Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

    • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

      Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

      Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

    Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

    • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

      Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

      Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

    • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

      Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

      Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

    • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

      Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

      Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

    • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

      Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

      Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

    • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

      Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

      Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

    • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

      Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

      Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

    • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

      Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

      Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

    • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

      Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

      Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.