Hyppää pääsisältöön

Pandemiapannukakku

Sikainfluenssa rantautui Suomeen puolitoista vuotta sitten, toukokuussa 2009. Sitä ennen oli seurattu sikainfluenssaviruksen aiheuttamien kuolonuhrien määrän kasvua Meksikossa. Suomessa oli varauduttu pandemian tuloon jo vuoden 2006 lintuinfluenssauhasta lähtien.

Koska suunnitelmat olivat olemassa, Suomi teki jo huhtikuun lopussa pikavauhtia päätöksen pandemiarokotteen hankinnasta koko väestölle.

"Edelleenkin ajattelu perustuu siihen, että rikas pohjoismainen valtio haluaa tällaisessa uhkatilanteessa tarjota suojaa jokaiselle kansalaiselleen erotuksetta eikä vain jollekin eritysryhmälle", sanoo ylilääkäri Terhi Kilpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Suomessa todettiin noin 7 700 laboratoriovahvistettua sikainfluenssatapausta. Tautiin kuolleita oli nelisenkymmentä

Rokotusten hankintapäätöstä on arvostellut alusta saakka infektiotautiopin professori Heikki Peltola HUSin Lasten ja nuorten sairaalasta. Hän käyttää esimerkkeinä mm. Tanskaa, Puolaa ja Viroa. Näissä maissa rokotetta tilattiin paljon vähemmän, eikä kuolemantapauksia ja sairastumisia nähty erityisen paljon.

"Kaikki tämä puhuu sen puolesta, että tauti ei levinnyt onneksi kovinkaan helposti."

"Se oli mulle lenssu muiden mukana", sanoo seinäjokelainen Satu Saarenoja. Hän oli diagnosoitu sikainfluenssatapaus numero 13. Sikainfluenssa ei tarttunut kehenkään muuhun koko perheessä tai tuttavapiirissä

Sikainfluenssaepidemian pahin vaihe kesti vain muutaman viikon. Kaikkiaan Suomessa todettiin noin 7 700 laboratoriovahvistettua sikainfluenssatapausta. Tautiin kuolleita oli nelisenkymmentä.

Puolentoista vuoden mittaista sikainfluenssapandemiakeskustelua on leimannut aaltoliike. Kansa on vuoroin vaatinut rokotuksia, vuoroin kritisoinut niitä.

Pandemiakohun jälkipyykkiä pestään vielä kauan. Edelleen kysytään, liioiteltiinko pandemian uhkaa, kun sikainfluenssa paljastui lopulta lievemmäksi kuin tavallinen kausi-influenssa. Kannattiko koko väestö rokottaa rokotteella, jonka tehosta ja sivuvaikutuksesta ei ollut hankintahetkellä tarkkaa tietoa? Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön mielestä kannatti.

Eteläsuomalaisessa perheessä ollaan toista mieltä. Tämän vuoden alussa perheen 7-vuotias poika alkoi nukahdella kesken päivän. Helmikuun lopussa häneltä diagnosoitiin narkolepsia.

Epidemia paljasti useita terveydenhuoltojärjestelmän puutteita. Suomessa ei esimerkiksi ole rokoterekisteriä

"Olisi pitänyt selkeämmin kertoa julki, että siinä on sitä riskiä ja tiedostaa se, että jos rokotetaan, niin voi käydä myös huonosti. Olisi pitänyt miettiä, pitääkö kaikki ryhmät rokottaa", sanoo narkolepsiaan sairastuneen pojan isä.

Nyt Suomessa tutkitaan onko tänä vuonna puhjenneiden lähes 30 lasten ja nuorten narkolepsiatapauksen sekä sikainfluenssarokotteen välillä muuta kuin ajallinen yhteys. Tutkimuksiin kuluu vielä kuukausia.

Epidemia paljasti myös useita terveydenhuoltojärjestelmän puutteita. Suomessa ei esimerkiksi ole rokoterekisteriä. Myös haittavaikutusten seuraaminen on sattumanvaraista.

Haastatellut

  • Narkolepsiaan sairastuneen lapsen isä
  • Satu Saarenoja
  • Markku Partinen, neurologian dosentti, tutkimusjohtaja, Helsingin Uniklinikka
  • Vaikko Launis, lääketieteellisen etiikan professori, Turun yliopisto
  • Terhi Kilpi, ylilääkäri, rokotusten ja immuunisuojan osaston johtaja, THL
  • Heikki Peltola, infektioylilääkäri, infektiotautiopin professori, HUS Lasten ja nuorten sairaala