Hyppää pääsisältöön

Pandemiapannukakku: käsikirjoitus

MOT: Pandemiapannukakku

TV1, 20.9.2010 kello 20:00


"Se oli mulle lenssu muiden mukana mutta se että se oli aika pelottavaa et kuinka nopeesti se huononti tilaa "


Narkolepsiaan sairastunen lapsen isä:
"Ne voi olla hyvin nopeita nukahduksia, ett on muutaman sekunnin ett silmät menee kiinni ja pysähtyy  koko ajan saa olla varovainen"


Otsikko: Pandemiapannukakku

Arkisto (TV-uutiset ja sää 1996): "Hullun lehmän tauti on koetellut Britannian maataloutta jo 12 vuoden ajan. Taudin vaivaaman lihan syöminen saattoi aiheuttaa ihmisille kuolemaan johtavaa aivosairautta."

Arkisto (Tv-uutiset 2003): "Sars-keuhkokuumeeeseen sairastuneiden määrä kasvaa äivittäin maailmalla. Maailman terveysjärjestö WHO pelkää, että Sars-kuolevuus yltää 6 prosenttiin ja siitä tulee pysyvä tartuntatauti"


Arkisto (Tv-uutiset 2006): "YK varoittaa, että lintuinfluenssa voi aiheuttaa seuraavan maailmanlaajuisen epidemian. Tauti voisi tappaa jopa miljoonia tai kymmeniä miljoonia ihmisiä."



Juonto: Huhtikuussa 2009 Meksikosta alkoi tulla uutisia uuden sikainfluenssaviruksen aiheuttamista kuolonuhreista. Suomeen virus rantautui toukokuussa.


Moni ensimmäisistä sairastuneista oli ollut matkoilla, Satu Saarenoja sairastui New Yorkin matkansa päätteeksi. Oireet alkoivat kovana kipuna keuhkoissa.


Satu Saarenoja: "Seuraavana yönä aloin mennä huonoon kuntoon, kuume alkoi nousta ja mulla keuhkot kipeyty aina vain entisestään. Aamulla oli semmonen olo, et mä en pysty hengittää ja sillon mä otin sitte yhteyttä sairaalaan ja soitin, et onko mun syytä tulla jonnekin eteenpäin, että nyt alkaa olla huonos jamas."



Saarenoja oli tiiviissä puhelinyhteydessä lääkäreihin, mutta häntä ei otettu vastaanotolle.



Saarenoja: "Kuume pitäs olla korkeempi ja tälläsiä juttuja tuli sieltä ja sitte se mitä itteä jäi vaivaamaan, että en todellakaan halua olla vaivaks ja hankala että kannattaa miettiä loppuun asti et se on kuitenkin niin kallista niitä testiä ottaa ja lähettää, kuljettaa niitä Helsinkiin ja tällästä. Tavallaan tuntu hullulta et annetaan vastuu mulle, että kuinka paljon sä haluat että suhun kulutetaan rahaa"



Lopulta Satu Saarenoja lähti terveyskeskukseen, ja suojavaatteisiin pukeutunut hoitaja otti hänestä tarvittavat testit.


Saarenoja: "Seuraavana iltana soitettiin, et sun tulos oli positiivinen ja ilmotettiin että joku henkilö hakee mulle Tamiflu -lääkkeet ja mun perheelle estolääkitys, lääkkeet ja tuo ne meille postilaatikkoon mutta en saa olla hänen kanssaan tekemisissä"



Saarenoja määrättiin karanteeniin viikoksi. Muu perhe sai jatkaa normaalia elämää.


Saarenoja: "Mun kuume laski oikeestaa seuraavana yönä ku mä sain ne Tamiflu -lääkkeet ja keuhkotki alko, muutamas päiväs ne parantu niin mulla vaikutti se niin hyvin että mä jopa itekin mietin et meneeks se tosiaan näin helpolla. Toki oon sitten jälkeenpäin miettiny että jos mul ois vielä vuorokausi pitäny odottaa, ni olisinko mäki ollu yks niistä jotka oli hengityskoneessa, että tosi rajusti se sitten lähti huonontaakin sitä tilaa."


Kesäkuun puolivälissä Satu Saarenoja oli diagnostoitu sikainfluenssatapaus numero 13.

Arkisto (Tv-uutiset 12.5. 2009): Sikainfluenssa on kuitenkin osoittautunut vähemmän vaaralliseksi, kun aluksi pelättiin.


Juonto: Pandemiaan varautuminen oli kuitenkin jo pitkällä, sillä Suomi oli tehnyt rokotushankintapäätöksen pikavauhtia huhtikuun lopussa. Rokotushankinnassa sosiaali- ja terveysministeriö konsultoi asiantuntijatahona terveyden ja hvyinvoinnin laitosta eli THL:ää.


Kilpi: "Päätös, että pyritään hankkimaan koko kansalle rokote, niin sehän oli jo tehty pandemiaan varautumissuunnitelmassa vuonna 2006. Kyllä se perustui hyvin pitkälle silloin ja edelleenkin perustuu se ajattelu siihen, että rikas Pohjoismainen valtio haluaa tällaisessa uhkatilanteessa tarjota suojaa jokaiselle kansalaiselleen erotuksetta eikä vain joillekin erityisryhmille."


Tiedossa oli vain se, että kokonaan uudenlainen virus on lähtenyt leviämään.


Kilpi: "Toisekseen tietysti oli ne ensimmäiset tiedot Meksikosta, jotka näyttäytyivät aika, näyttivät sen taudin aika vakavanakin. Oikeastaan ihan ehkä iäkkäimpiä ihmisiä lukuun ottamatta, niin kellään koko maailmassa ei ollu minkäänlaista vastustuskykyä tämmöistä, tämmöistä kokonaan uudentyyppistä virusta vastaan."


Kaikki asiantuntijat eivät ole olleet samaa mieltä. Infektiotautiopin professori Heikki Peltola kritisoi heti tuoreeltaan, kesällä 2009, rokotushankinnan perusteita.

Peltola: "Nimenomaan kun se levis Yhdysvaltojen puolelle niin kyllähän siellä kyllä raportoitiin isoissa populaatioissa kuolemantapauksia, mutta ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka moni oli todella saanut tartunnan niin sehän olisi ollut se tärkeä tieto mutta ei semmosta tietoa niin vaan hankita. "


Suomella oli jollut jonosopimus belgialaisen rokotevalmistajan kanssa. Kävi kuitenkin ilmi, ettei valmistaja pysty toimittamaan rokotetta ajoissa. Jonopaikasta oli maksettu noin 1,5 miljoonaa euroa. Rahat katosivat taivaan tuuliin.

Kilpi: "Silloin olisi käynnistetty tarjouskilpailu, jos olisi ollut aikaa. Kun sitä aikaa ei ollu, niin silloin päädyttiin ostamaan rokotetta siltä valmistajalta, joka oli, oli vähän aikaisemmin voittanut tämmöisen ns. prepandeemisen rokotteen tarjouskilpailun eli siinä kilpailussa osoittautunut parhaaksi."


Rokotteen myyjällä piti olla myyntiluvan saanut mallirokote.

Terhi Kilpi: "Elikkä sellainen aihiorokote, joka on täsmälleen samanlainen kuin se myöhemmin tuotettava pandemiarokote, ainoastaan ne viruksen osaset, jotka sitten aiheuttaa sen immuunivasteen, on tässä varsinaisessa pandemiarokotteessa korvattu sitten sen pandemiaviruksen osasilla eikä tietenkään tän malliviruksen osasilla, mutta ikään kuin siitä oli harjoituskappale olemassa, joka oli varsin tarkkaan tutkittu ja jonka ominaisuudet tiedettiin."


Suomi teki sopimuksen brittiläisen GlaxoSmithKlinen kanssa. Rokotetta tilattiin kaikille suomalaisille 37 miljoonalla eurolla. Ratkaisuun vaikuttivat hinta, laatu ja toimitusvarmuus. Rokotetta ei ollut vielä valmiina, joten sen toimivuutta ei oltu voitu testata eikä toimitusaikataulusta ollut tietoa. Lisäksi valtio joutui ottamaan vastuun mahdollisista rokotteen aiheuttamista haitoista.

Peltola:"Siinähän on myyjän markkinat silloin. Tällaisia tehtaita maailmassa, jotka pystyvät niin kuin isoissa määrissä tuottamaan influenssarokotteita, on hyvin vähän."

Peltola: "Toisenlaiseenkin päätökseen olisi voinut tulla kuten Tanskassa. Ei Tanska tilannut rokotetta paljon yhtään ja siellä on tiettävästi yksi kuolemantapaus voi olla että niitä useampi, mutta ei niitä nyt viljalti ole. Puolassa ei tilattu rokotetta, mutta ei siellä mitään viljalti.. kuolemantapauksia ole nähty eikä sairastumisia ole tapahtunut eikä myöskään Virossa ole tapahtunut näin. Kaikki tämä puhuu sen puolesta että tauti ei levinnyt sitten kuitenkaan onneksi kovinkaan helposti."


Maaiman terveysjärjestön, WHO:n johtaja Margareth Chan julisti pandemian 11. kesäkuuta. Pandemialla tarkoitetaan maailman laajuista epidemiaa.

Peltola: "Nyt se mikä on sekoitettu on se, että kun pandemia julistetaan, siinä ei periaatteessa oteta ollenkaan kantaa sen taudin vakavuuteen ja ne kaks on eri asiaa eli periaatteesa WHO voisi julistaa vaikkapa nuhaepidemian mutta että se otetaan hyvin vakavasti ja tässä on vähän menneet käsitteet sekaisin."


Arkisto (Tv-uutiset 6.7.2009): Sikainfluenssa leviää nopeasti ja syksyllä taudin voi sairastaa jopa miljoona suomalaista.



Oliko tällaiselle pandemialle tilaus?

Peltola: "Varmasti oli. meillä on periaatteessa rokotuksilla ja muilla toimenpiteillä saatu hyvin monta epideemistä tautia haltuun lähtien vaikka poliosta ja sitä ennen isorokosta ja tuhkarokko on hyvin hallussa ja vihurirokko on kohtalaisen hyvin hallussa ja monta muutakin on aika hyvin hallussa ja ilman muuta WHO:kin tavallaan kaipaa tällaista niin kuin isoa herätystä silloin tällöin että tartuntataudit ovat tärkeitä."


Peltola: "Ei se pelkästään WHO:lle ole vaan se on koko koko yhteisölle siis julkisyhteisölle vaan WHO:lle ja medialla, mediahan rakastaa tällaisia tehdään todella härkänen kärpäsestä ja tässä nyt on mallijuttu kun masinoimalla masinoidaan iso juttu aika pienestä jutusta kuitenkin."



Syksyn alussa pandemia ei ollut vieläkään iskenyt Suomeen. Alkoi keskustelu siitä, kannattiko ylipäätään tilata rokotetta, joka ei ollut valmis ja jonka tehosta tai mahdollisista sivuvaikutukseista ei ollut tietoa. Myös THL:n ja rokotteen valmistajan, Glaxo Smith Klinen läheistä yheistyötä kritisoitiin. THL on saanut vuonna 2009 GSK:ltä rahaa tukimuksiin 7 miljoonaa euroa. Epäiltiin, että läheinen yhteistyö olisi vaikuttanut siihen, että Suomi teki ison rokotetilauksen.


Onko se yhteistyö liian tiivistä?

Terhi Kilpi: "Kansanterveys ja asiantuntemus meidän mielestämme voittaa. Silloin kysymys on siitä, että onko sitten se yhteistyön synnyttämä sidos, onko se hallittavissa sillä tavalla, että ei tule tämmöistä arvioinnin hämärtymistä, joka voisi johtaa sitten vääränlaisiin, harhautuneisiin, jotain tiettyä tahoa suosiviin suosituksiin. Meidän mielestämme se on hallittavissa."


Rokotteet tulivat Suomeen ennakoitua hitaammin. Alkuun ne eivät edes kiinnostaneet.

Esimerkiksi Saarenojan perheessä rokotukseen suhtauduttiin epäillen: Satu Saarenojan lähipiiristä kukaan muu ei ollut saanut sikainfluenssaa.


Satu Saarenoja: "Kun tietysti pitää reagoida tälläsiin tauteihin nopiaan, et kansa vaatii äkkiä jotakin ainetta millä saadaan suojattua väki sitä vastaan, niin nopeella sektorillahan nää kaikki on tapahtunu ja siitä keskusteltiin et minkälainen, et onko siinä loppuun asti viety tää rokotejuttu ja onko se syytä ottaa."


Tiina Lundell / MOT: "Mites ne pojat sitte tekivät, ottivatko he rokotteen koulussa vai ei?"


Satu Saarenoja: "Pojat tais mennä sitten massan mukana"



Käänne tapahtui marraskuun alussa.


Arkisto (Tv-uutiset 4.11.2009): "Torniossa menehtyneen koulutytön kuolinsyyksi epäillään sikainfluenssaa."



Juonto: Alkoi ryntäys terveysasemille.


Sikainfluenssaepidemia ajoittui Suomessa marraskuuhun 2009. Pääosa tapauksista raportoitiin neljän viikon ajalta


THL:ssä ollaan edelleen vankasti sitä mieltä, että epidemiahuippu jäi lyhyeksi siksi, että osa väestöstä ehditiin rokottaa ennen epidemian puhkeamista. Infektiotautiopin professorin mielestä koko väestölle ei ollut hyötyä rokotteesta. Olisi riittänyt, että riskiryhmät rokotetaan.


Peltola: "Väestötasolla en usko että kovin paljon hyötyä ehti tulla ja se johtuu siitä, että tämä rokote ei ehtinyt tulla tarpeeksi ajoissa, //ja toinen asia oli sitten se, että osoittautui, että tämä infektio ei tartu niin helposti niin kuin silloin pahimmat uhkakuvat viittasivat."


Vain puolet, eli noin 2,5 miljoonaa rokottetta ehti saapua Suomeen vuoden 2009 aikana, toinen puoli saapui vasta alkuvuodesta 2010.


Terhi Kilpi: "Oli ajateltu, että kun pandemia alkaa, niin saman tien epidemia on melkein kaikkialla maailmassa ja vasta toiseen aaltoon, joka tulee ehkä puolen vuoden kuluttua, ne rokotteet ehtivät. Nyt kävi tavallaan onnellisesti, että, että me odotettiin sitä ensimmäistä aaltoa Suomessa niin monta kuukautta, että rokotukset ehti paikalle juuri samaan aikaan, ja tämä synnytti sitten sen tilanteen, että tota, että kysyntä oli valtaisaa eikä sitä pystyttykään sitten kaikkialla tyydyttämään."



Peltola pitää kausi-influenssaa vakavampana tautina kuin sikainfluenssaa.

Peltola: "Ja Suomessa kaiken kaikkiaan näiden tartunnan saaneiden määrää emme tiedä mutta sanotaan että niitä on ehkä satakunta tuhatta ja näitä varmennettuja tautitapauksia on 7700. Ja jos ajatellaan influenssaa se vie mennessään suomalaisia noin tuhat joka ikinen vuosi. Tässä on 40 suomalaista kuollut että heidän kuolemaansa on liittynyt tämä infektio tavalla tai toisella"


Eteläsuomalaisessa perheessa ei tammikuussa 2010 enää pohdittu sikainfluenssa uhkaa. Perhe tehnyt juuri niin kuin viranomaiset olivat kehottaneet: vanhemmat ja 7-vuotias poika olivat saaneet marras-joulukuussa sikainfluenssarokotteen. Isä haluaa esiintyä tässä haastattelussa tunnistamattomana suojellakseen lastaan.

Tiina Lundell / MOT: Minkälainen kuva sikainfluenssasta silloin oli?

Narkolepsiaan sairastuneen lapsen isä:

"Se oli pelottava, mihin voi kuolla ja kaikki on pakko rokottaa ettei kuoltais ja selvitään siitä."


Joululomien jälkeen vanhemmat huomasivat, että poika oli väsyneempi kuin aikaisemmin.


Isä: "Autossa, ei edes ensimmäisiin liikennevaloihin ehditty niin oli nukkumassa ja koko automatkan koulumatkan nukku. Kotona, televisiota katsoessa, kävellessä, kaupassa, joka paikassa missä oli vähänkin taukoo, koulussa ei jaksanut keskittyy, heti kun ei ollut jotain erityistä, niin heti alkoi nukahtelemaan."


Huolestuneet vanhemmat syöttivat pojalle c-vitamiinia ja yrittivät päästä lääkäreiden puheille.

Isä: "Toisella kerralla meille naurettiin ja sanottiin, että onko tää teidän ensimmäinen lapsi ja sanottiin, että se on ihan terve että antakaa nukkua, ett normaali lapsi haluaa nukkua."


Lopulta perhe meni neurologi Markku Partisen vastaanotolle. Tutkimusten ja kokeiden jälkeen kävi ilmi, että poika oli sairastunut narkolepsiaan.

Isä: "Toisaalta se oli helpottava että ties mistä on kyse."

Tiina Lundell / MOT: "Keskusteltiinko silloin narkolepsian yhteydestä tähän sikainfluenssarokotteeseen?"

Isä: "No silloin ensimmäisen kerran meiltä kysyttiin, että onko poika saanut rokotetta ja mun mielestä se oli niin kuin tyhmä kysymys koska kaikkihan sen sai ja ilman muuta vastattiin kyllä ja silloin oli joku arvaus siitä että olisko näillä joku syy-yhteys, mutta ei siitä sit sen enempää keskusteltu asiasta."


Poika palasi julkisen terveydenhuollon potilaaksi. Lastenneurologi määräsi tarvittavaa lääkitystä, amfetamiinijohdannaista piristettä.


Rokotuksen ja taudin puhkeamisen mahdollinen yhteys jäi kaihertamaan neurologi Markku Partisen mieltä. .


Markku Partinen: "Narkolepsian alkamista edeltää hyvin usein jokin ympäristötekijä. Tällaisia tunnettuja ympäristötekijöitä ovat flunssat, sairastetut flunssat, mikä tahansa flunssa, allergiset reaktiot, siitä siinä on selvä yhteys narkolepsian ensioireiden alkamiseen, myös rokotuksista on niin kuin kuvauksia elikkä rokotusten jälkeen on narkolepsiaoireita voinut alkaa."


Juonto: Maaliskuussa uusia sikainfluenssatapauksia ei Suomesta enää tavattu. Sikainfluenssarokotusten antamista suositeltiin edelleen, sillä viranomaiset pelkäsivät toisen sikainfluenssa-aallon tuloa.


Alkoi uusi jälkipuinti. Euroopan neuvoston mukaan Maailman terveysjärjestö WHO liioitteli suuresti sikainfluenssan uhkaa, mikä johti julkisten varojen haaskaamiseen ja lääketeollisuuden jättivoittoihin. Esitettiin epäilyjä, että WHO:n asiantuntijoilla on liian kiinteitä suhteita lääketeollisuuteen. Myös Suomen pandemiavarautumista kritisoitiin jälleen.


Markku Partinen jatkoi omaa narkolepsiaan liittyvää selvitystyötään.

Partinen: "Juhannuksen jälkeen sitten systemaattisemmin sitten aloimme yhdessä lasten neurologian kanssa kartoittamaan sitä tilannetta, että mikä tämä tilanne Suomessa oikein on ja sit kävi ilmi että näitä potilaita on useampia Suomessa"


Kävi ilmi, etta tapauksia oli seisemän. Partinen päätti kirjoittaa aiheesta tieteellisen artikkelin. Hän pyysi mukaan mm. THL:n tutkimusprofessorin sekä kaikki lääkärit, jotka olivat diagnosoineet lapsipotilaissaan narkolepsian.

Partinen: "Heidän oireensa on kuvattu siinä lyhyesti ja sitten on kuvattu ovatko he sairastaneet tiettävästi sikainfluenssaa, onko heitä rokotettu ja mikä on ollut sit se rokotusviive eli kuinka nopeasti rokotuksesta nää oireet ovat alkaneet ja sitten on kerrottu tärkeimpien unirekisteriöintien tulokset, on kerrottu muita semmoisia seikkoja mitkä siihen tota narkolepsiadiagnostiikkaan liittyy ja sitten siinä on tota pohdittu sitä, että mistä voisi olla kyse."


Partisen mukaan toistaiseksi julkaisemattomassa artikkelissa kysytään enemmän kysymyksiä kuin annetaan vastauksia: voiko lasten ja nuorten narkolepsialla ja sikainfluenssalla tai rokotuksella ylipäätään olla yhteys.



Partinen: "No sit jos se on se rokotus onko se se rokotus kokonaisuudessaan, onko se sen rokotuksen lisäadjuvantti, onks se se rokotteen virus niin kuin geenillinen viruspartikkeli vai onks se niiden yhteisvaikutus. Eli nämä on esitetty siinä niin kuin lopussa kysymyksinä eli nämä on seikkoja jotka pitäisi sitten selvittää ja tässä se juttu on."



Adjuvantilla tarkoitetaan rokotteessa olevaa tehosteainetta. Se on yksi tekijä, jonka yhteyttä sikainfluenssan syntyyn selvitetään.

Arkisto (Tv-uutiset 10.8. 2010): Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut sikainfluenssan pandemia-vaiheen päättyneeksi.


Rauhaa kesti viikon.

(Tv-uutiset 18.8. 2010): "Toistakymmentä suomalaislasta on sairastunut tahattomia nukahtamiskohtauksia aiheuttavaan narkolepsiaan viime talven sikainfluenssaepidemian aikana."


Juonto: THL tiedotti, että Suomessa on tänä vuonna todettu aiempaa enemmän alsten ja nuorten narkolepsiaa. Tapauksia oli jo 14, kun yleensä niitä on kahdesta seitsemään. Tapausten lisääntymisellä oli ajallinen yhteys sikainfluenssarokotuksiin ja epidemiaan.


Narkolepsiahavaintoja tuli päivä päivältä lisää. Tutkijoita ja lääkäreitä syytettiin tietojen salaamisesta ja rokotusten haittavaikutusilmoitusten laminlyönnista. Yleinen mielipide vaati rokotusten keskeyttämistä.


THL käänsi kelkkansa.

Arkisto (Tv-uutiset 24.8. 2010): Sikainfluenssarokotukset keskeytetään kunnes selviää, mistä lisääntyneet narkolepsiatapaukset johtuvat.


Juonto: Lääketieteen etiikan professori Veikko Launis arvostelee koko sikainfluenssakeskustelua analyyttisuuden puutteesta. Hän puhuu poikkeustilaetiikasta.

Veikko Launis: "Siellä on lupa ottaa suurempia riskejä, siellä on lupa tavallaan arvioida niitä riskejä toisella tavalla, koska on kroonisesti pulaa ajasta ja sitten on paljon sellaista mitä ei tiedetä että joudutaan hyvin puutteellisen tiedon olosuhteissa tekemään aika isoja päätöksiä"


Pandemian uhka on tuonut uudenlaisen riskien ja hallitsemattomuuden tunteen väestöön. Nyt pelätään jotain sellaista, josta ei vielä ole kokemusta.

Veikko Launis: "Tässä on niin kuin asiantuntijuuden jonkinlainen katoaminen tai inflaatio käynyt myös. Että paljon on mielipiteitä ja näkemyksiä ja hyvin vähän tuntuu olevan niin kuin käytössä semmoista tietoa keskustelun pohjaksi."


Heikki Peltola: "Kyllähän tässä julkinen mielipide oli rokotuksen puolella jopa käsirysyyn saakka, mutta että kyllä voidaan sanoa että siinä olisi kyllä ollut jarrun paikka monta kertaa myös tiedottamisessa. Pitää olla avoin, mitään ei pidä salata, mutta siitä on pitkä matka sellaiseen höyryämiseen kuin näissä SARS:issa, lintuinfluenssassa ja nyt tässä sikasyntyisessä on ollut, siinä on iso ero.
"



Peltola: "Eikä niillä tavallisella matti meikäläisellä eihän hänellä ole mitään mahdollisuuksia niin kuin arvioida mitkä ovat oikeita vaaran suuruudet ja mitkä ovat ne riskit"



Launis: "Kun se sosiaalinen media ja muut tietolähteet eivät myöskään sitten anna luotettavasti sitä oikeaa vastausta, niin sit alkaa tulla erilaisia käsityksiä ja tilaa tällaiselle spekulaatiolle. Mun mielestäni on havaittavissa sellaisia piirteitä, että heitetään ilmaan joku joku väite ja sitten jopa sitoudutaan siihen ja sitten hetken päästä se väite kumoutuu tai tai osoittautuu niin kuin epäluotettavaksi että ei oo sellaista pitkäjänteistä niin kuin tietopohjan lisääntymistä mikä on esimerkiks tieteelliselle tutkimukselle juuri tyypillistä että haetaan sitä varmuutta niin kuin pienin askelein pitkäjänteisemmin."


Sikainfluenssakohu ja sitä seurannut Narkolepsiakohu ovat paljastaneet suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä useita puutteita.

Terhi Kilpi: "Rokotteen tehon ja turvallisuuden seurantajärjestelmien tulisi olla paremmassa kunnossa kuin mitä, mitä ne olivat tämän pandemian alkaessa."


Juonto: Suomessa ei ole rokotusrekisteriä, josta näkisi mitä rokotuksia kukin on saanut. Tähän mennessä Suomessa on tehty 31 haittavaiktuutsilmoitusta, jossa narkolepsiaepäilyä on edeltänyt Pandemrix-rokote. Potilastietojen perusteella näistä 29 tapausta vaikuttaa narkolepsialta. Ylipäätään rokotteiden haitoista ilmoittaminen ontuu.

Kilpi: "Pitää pystyä seuraamaan lähinnä erikoissairaanhoidon rekistereistä jo ilmeneekö jotakin odottamattomia, jotakin diagnooseja enemmän kuin aikaisemmin. Elikkä juuri silloin tämmöinen, esimerkiksi narkolepsian äkillinen lisääntyminen voidaan havaita sairaaloiden diagnoosirekistereistä eikä se oli riippuvaista siitä, että tuleeko joku, yksittäinen ihminen hoksaako se semmoisen tapauksen raportoida."


Nakolepsian ja sikainfluenssarokotteen mahdollista yhteyttä tutkitaan edelleen. Alustavienkin tietojen saamiseen menee vielä kuukausia.


Tiina Lundell / MOT: "Missä vaiheessa nämä narkolepsiaan sairastuneet saavat tiedon siitä, että onko sitä syy-yhteyttä vai ei?
"

Terhi Kilpi: "Hyvin usein kyllä yksittäisen ihmisen kohdalla käy niin, että nimenomaan hänen tapauksestaan ei pystytä sanomaan ehdotonta kyllä tai ei"


Pandemiakohun on pelätty vaikuttavan myös rokotusaktiivisuuteen.


Heikki Peltola: "Minä pahoin pelkään että tässä viranomaisten uskottavuus on koetuksella ja kun tämä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta vaan kolmas tai neljäs niin kyllä varmaan tavallinen matti meikäläinen miettii että ketä tässä nyt oikeasti uskoa"



Veikko Launis: "Esim. rokotusten hyödyllisyys on yks semmonen asia, niin se voidaan kiistää kokonaan tämän asian varjolla."


Tiina Lundell / MOT: "Onko asenteesi ylipäätään rokotuksia kohtaan jotenkin muuttunut?"


Satu saarenoja: "Ei oikeestaan, että siinä mielin vaan että ku eihän sille osattu antaa ihan täysin varmuutta... kun joskus junnuna on rokotettu jotakin rokkoja vastaan ni se on se piikki pistetty ni sitä tautia ei ikinä tuu, että eihän täs pystytty lupaamaan mitään tämmösiä."




Narkolepsialapsen Isä:

"Kyllä rokotukset alkaa pelottaa. Pitäisi tuoda selkeemmin julki että siinä on sitä riskiä. "



Tiina Lundell / MOT: "Oletko sinä katkera?"


Isä: "Kyllä kyllä ihan niin kuin oon, että ei kerrottu kaikkea, siitä ehkä katkera ja tietenkin surullinen, että se pieni todennäköisyys osu omalle kohdalle."



Isä: "Julkisesta keskustelusta on kokonaan puuttunut, että mitenkä ne lapset jotka on nyt sairastuneet niin kuinka heitä autetaan ja hoidetaan, ja saako he jotain korvauksia, he on nyt unohdettu täysin, että tässä on vaan lääkärit syyttäneet toisiaan "



Tiina Lundell / MOT: "Jos yhteys löydetään, kuka maksaa narkolepsiaan sairastuneille korvaukset?"


Terhi Kilpi: "No siinä tapauksessa, että todella kävis niin, että, että joku tällainen merkittävä haitta katsotaan, että se on rokotteen aiheuttama, niin silloin siitä, siitä on valtio korvausvelvollinen ja valtiolla on tämmöinen, tuota niin, lääkevahinkovakuutus tällaisten tapausten varalta. Elikkä meidän olettamuksemme on se, että sen siinä tapauksessa maksaa vakuutusyhtiö."


Juonto: Sikainfluenssaepidemian pelättyä toista aaltoa ei ole Suomessa näkynyt. Varastossa on edelleen 1,5 miljoonaa sikainfluenssarokoteannosta, jotka jäänevät käyttämättä. Varastossa ovat myös koko kansalle tarkoitetut lintuinfluenssarokotteet sekä 2,5 miljoonaa kuuria hoitoon tarkoitettuja viruslääkkeitä.

Silti täällä valmistaudutaan jo täyttä päätä seuraavaan pandemiaan. Kilpailutus uuden pandemiarokotteen jonosopimuksesta järjestetään lähikuukausien aikana.

Kilpi: "Koska sitten pandemian tullen sitä, se todella tapahtuu sitten näin, näin äkkiseltään suorahankintana eikä mitään varmuutta edes välttämättä ole siitä, että voi sitten rokotetta saada. Eli siinä ostetaan jonopaikka tietyssä, tietyn valmistajan pandemiarokotteesta."


Infektiotautiopin professori Heikki Peltola kummastelee varautumisintoa. Hän toivoo aiheesta kriittisempää keskustelua.

Heikki Peltola: "Ei pelkästään rokoteasiantuntemus vaan siinä pitää ottaa kyllä myös epidemiologinen asiantuntemus ja kokemukset menneiltä vuosilta ja tieto siitä, mitä on viime vuosikymmeninä tapahtunut ja siinä on… toivoisin että siinä olisi kyllin pätevä tällainen ryhmä koossa, jossa myös eriäviä mielipiteitä voidaan sanoa mutta Suomi tuntuu olevan vähän sellainen maa, johon mahtuu vaan yhdenlainen totuus kerrallaan niin kuin on sanottu ja tässä ehkä ollaan vähän sillä puolella."


THL hoitaa uuden pandemiarokotteen kilpailutuksen. Siitäkin huolimatta, että rokotehankinnat on jo päätetty siirtää Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Sosiaali- ja terveysministeriölle.

Neuvotteluasemat lääkeyhtiön kanssa eivät näytä yhtään paremmilta kuin edellisellä kierroksella.


Kilpi: "Kuka kantaa vastuun mahdollisista haitoista ja toisaalta, miten, miten lääkeyhtiö pystyy rokotetta toimittamaan, niin on sellaisia, joihinka on hyvin vaikea vaikuttaa. Vastuuta tuskin saadaan tällaisessa tilanteessa siirrettyä lääkeyhtiölle, ja viruksen kasvattaminen, influenssaviruksen kasvattaminen on aina, aina ongelmallista ja vaikeasti ennakoitavissa."



Heikki Peltola pitää uutta pandemiaa erittäin epätodennäköisenä.


Peltola: "En usko että meidän sukupolvemme tulee mitään kamalaa pandemiaa toteamaan näkemään ja minä perustan sen siihen, että kun näitä influenssaepidemioista tiedetään jotain noin 300 vuoden tai 200 vuoden ajalta, niin kyllä tämmöinen kamala tauti niin kuin tämä espanjantauti silloin ensimmäisen maailmansodan aikana, että sellainen uusiutuisi esimerkiks meidän elinaikanamme, niin kyllä se on kovin pieni."

Loppu.