Hyppää pääsisältöön

Reuman hoito selkeytyy



Keväällä reumaväki kohisi, kun Heinolassa sijaitseva Reuman sairaala lakkautettiin. Reumasairaalan konkurssi aiheutti hämmennystä ja pelkoa siitä, miten potilaiden hoito ja kuntoutus jatkossa järjestetään.

Suuresta älähdyksestä huolimatta sairaalan lakkauttaminen sai mediassa turhankin suuren huomion. Reuman hoito ja sitä myötä hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen ovat muuttuneet ja muuttumassa. Reumasairaalan konkurssi oli osa tätä muutosta.

YLE AkuuttiReumapotilaita leikataan nykyisin aiempaa vähemmän. Nivelten puhdistukset ovat vähentyneet oleellisesti, mutta toisaalta suoritettavat leikkaukset ovat entistä vaativampia.

– Reuman hoito on muuttunut hyvin paljon viime vuosina. Uudet biologiset lääkkeet mahdollistavat nyt lähes joka kerta reuman tulehduksen sammuttamisen siten, että nivelet eivät tuhoudu. Hoidon teho on aivan eri luokkaa kuin 1950-luvulla, jolloin meillä ei ollut käytössä kunnon hoitoja, lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

Edessä uuden oppimista

Kesän aikana reuman hoidon ja kuntoutuksen uudet kuviot ovat selkeytyneet. Esimerkiksi lasten ja nuorten kuntoutuksesta vastaavat jatkossa Kuntoutumiskeskus Apila ja Kuntoutus ORTON.

Muutos tarkoittaa myös uuden oppimista.

– Kokemus reumakuntoutuksesta on meillä tosi pitkäaikainen. Vuodesta 1963 olemme tehneet reuma- ja tulekuntoutusta. Työntekijät ovat olleet hyvin pitkään sitoutuneita, mutta totta kai lastenkuntoutuksessa joudutaan hakemaan uutta tietoa. Perusasiat reumakuntoutuksesta, kivunhoidosta ja niin edelleen pätevät yhtä lailla lapsiin niin kuin aikuisiinkin, Kuntoutumiskeskus Apilan toimintaterapian esimies Päivi Haapasaari sanoo.

YLE AkuuttiMediasta on joutunut lukemaan juttuja yksittäisistä lähes heitteille jääneistä potilaista. Miten reumasairaalan lakkauttamisesta on ministeriön mielestä selvitty?

– Meillä sosiaali- ja terveysministeriössä on muutettu asetusta valtakunnallisesti keskitetyissä hoidoissa. Tavoitteena on reuman vaativan hoidon keskittäminen osaaviin paikkoihin, pääasiassa eri yliopistosairaaloihin. Lisäksi ministeriö on järjestänyt useita tilaisuuksia yliopistosairaaloitten, sairaanhoitopiirien ja myös reumasäätiön sairaalan, Kelan ja valvovien viranomaisten kanssa, että mikä tilanne on, Timo Keistinen sanoo.

– Tilannetta on seurattu tarkkaan ja samalla nähty, että esimerkiksi Kela on saanut tämän kuntoutusasiansa järjestykseen. Sairaalat ovat panostaneet reuman hoidon toteuttamiseen ja kaiken kaikkiaan hoitoketjut ovat nyt varsin hyvin kunnossa. Paljon on työtä vielä edessä, mutta eteenpäin on menty.

Myrsky vesilasissa

Reumasairaalan konkurssin aiheuttama häly oli useiden Akuutin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan myrsky vesilasissa. Nyt reumapotilaat ovat samassa asemassa muiden potilaiden kanssa. Hoito järjestetään hoitolaitoksissa, ja kuntoutus ohjataan kuntoutuskeskuksiin.

– Nyt reuma on osa tavanomaista hoitoketjua, jolloin reumapotilaalla on käytettävissä koko se osaaminen mitä on perusterveydenhuollossa, erikoissairaaloissa, yliopistosairaaloissa ja kuntoutuspuolella. Ja nyt näitä palveluita saadaan lähempää kuin aikaisemmin, Keistinen sanoo.

Päivi Haapasaari korostaa yhteistyön merkitystä:

YLE Akuutti– Aikaisemmin Heinolassa annettiin kuntouttavaa hoitoa, joka kattoi myös reumalapsen hoidon. Uusi standardi määrittää niin, että perusterveydenhuolto ja yliopistosairaalat vastaavat hoidosta, ja me kuntoutuspaikat vastaamme kuntoutuksesta.

– Tässä yhteydessä nimenomaan yhteistyö on kauhean tärkeää molempien tahojen osalta, jotta tiedetään kukin missä mennään.

Vaikka Heinolan reumasairaala olikin valtakunnallinen yksikkö, niin se palveli lähinnä Päijät-Hämeen, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen potilaita. Esimerkiksi Pohjois-Suomen, Turun ja Helsingin osalta reumasairaalan rooli oli marginaalinen.

Eikä reumasairaalan osaaminen ole haihtunut savuna ilmaan. Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa on perustanut oman reumayksikkönsä ja palkannut yli 30 uutta työntekijää, pääasiassa reumasäätiön sairaalasta.

Tieto vähentänyt tuskaa

Asioiden selkiytyminen on vähentänyt reumapotilaiden ja heidän vanhempiensa tuskaa.

– Kesän aikana meillä melkein yksi ihminen sai olla puhelimen ääressä vastailemassa vanhempien huolestuneisiin kysymyksiin, miten heidän lastensa hoito järjestyy jatkossa. Suurin hätä on nyt helpottanut, koska he ovat saaneet tietoa siitä miten tämä asia tulee toteutumaan sekä hoidon että kuntoutuksen osalta, Päivi Haapasaari kertoo.

Reuman hoidon ja kuntoutuksen uudet tuulet puhaltavat vielä tovin aikaa.

YLE Akuutti– Muutos ei ole kaiken kaikkiaan nopea. Tietynlaisia asioita on tehty nopeasti, mutta esimerkiksi reumalääkärien koulutus vie vuosia ja voi olla että ennen kuin tässä ollaan ihan täysin normaalissa ja tilanteessa niin on useita vuosia takana, Timo Keistinen arvioi.

Kesä toi mukanaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, jonka mukaan erityisen vaativat toimenpiteet keskitetään muutamiin yksiköihin. Esimerkiksi Oulussa tehtävät kyynärpään tekonivelleikkaukset ovat kyseisiä vaativia operaatioita.

– Erityisesti ortopediassa eli luukirurgiassa on tilanteita, joissa tarvitaan valtakunnallisia keskuksia eli hoitoa pitää keskittää vielä enemmän kuin vain viiteen yliopistosairaalaan, Keistinen sanoo.

Asiantuntijat:

TIMO KEISTINEN, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö

PÄIVI HAAPASAARI, toimintaterapian esimies, Kuntoutumiskeskus Apila

Toimittaja: MATTI AHOLA

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 2.2.2016