Hyppää pääsisältöön

Rikostutkimuskeskus vuonna 1947

Rikostutkimuskeskuksen esittelyssä nähtiin viimeisintä tekniikkaa, jolla "murhaajia, varkaita ja petkuttajia" saatiin nalkkiin. Rikosmuseon antimista esiteltiin mm. Suomen viimeinen mestauskirves.

Maaliskuussa vuonna 1926 sisäasiainministeriö päätti perustaa rikostutkimuskeskuksen kehittääkseen rikostutkintaa Suomessa.

Henkilökuntaan kuului tuolloin kaksi tutkijaa, toinen vastasi sormenjälkitoimistosta ja toinen kriminaalilaboratoriosta.

Vuonna 1947 tehdyssä ohjelmassa tutustutaan rikostutkimuskeskuksen laajenneeseen toimintaan sekä kurkistetaan keskuksen yhteydessä toimivaan rikosmuseoon.

Rikosmuseon esineistä ohjelmassa nähdään mm. Suomen viimeinen virallinen mestauskirves (viimeinen mestaus pantiin täytäntöön Pieksämäellä vuonna 1825), Suomen pienin ja suurin pistooli sekä kekseliäs tapa salakuljettaa pirtua.

Ohjelmaa selostaa vivahteikkaasti näyttelijä Armas Jokio. "Monipuolista on sen (rikostutkimuskeskuksen) työ johdettaessa Suomen kansa suorana kulkemaan rehellisyyden tietä".

Tietolaatikko

Vuonna 1955 rikostutkimuskeskus ja Uudenmaan läänin rikospoliisikeskus yhdistettiin keskusrikospoliisiksi, jonka tehtävänä oli vastata rikostutkinnasta "erityisesti vaikeimmin selvitettävien ja laajoilla alueilla yhtäaikaisesti ilmenevien rikosten osalta". Vuonna 1967 siihen yhdistettiin loput läänien rikospoliisikeskukset.

Armas Jokio (1918–1998) oli suomalainen näyttelijä ja oopperalaulaja. Hänet tunnetaan etenkin talonmies Pikkaraisen roolista Pekka Puupää -elokuvissa.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto