Hyppää pääsisältöön

Rikostutkimuskeskus vuonna 1947

Rikostutkimuskeskuksen esittelyssä nähtiin viimeisintä tekniikkaa, jolla "murhaajia, varkaita ja petkuttajia" saatiin nalkkiin. Rikosmuseon antimista esiteltiin mm. Suomen viimeinen mestauskirves.

Maaliskuussa vuonna 1926 sisäasiainministeriö päätti perustaa rikostutkimuskeskuksen kehittääkseen rikostutkintaa Suomessa.

Henkilökuntaan kuului tuolloin kaksi tutkijaa, toinen vastasi sormenjälkitoimistosta ja toinen kriminaalilaboratoriosta.

Vuonna 1947 tehdyssä ohjelmassa tutustutaan rikostutkimuskeskuksen laajenneeseen toimintaan sekä kurkistetaan keskuksen yhteydessä toimivaan rikosmuseoon.

Rikosmuseon esineistä ohjelmassa nähdään mm. Suomen viimeinen virallinen mestauskirves (viimeinen mestaus pantiin täytäntöön Pieksämäellä vuonna 1825), Suomen pienin ja suurin pistooli sekä kekseliäs tapa salakuljettaa pirtua.

Ohjelmaa selostaa vivahteikkaasti näyttelijä Armas Jokio. "Monipuolista on sen (rikostutkimuskeskuksen) työ johdettaessa Suomen kansa suorana kulkemaan rehellisyyden tietä".

Tietolaatikko

Vuonna 1955 rikostutkimuskeskus ja Uudenmaan läänin rikospoliisikeskus yhdistettiin keskusrikospoliisiksi, jonka tehtävänä oli vastata rikostutkinnasta "erityisesti vaikeimmin selvitettävien ja laajoilla alueilla yhtäaikaisesti ilmenevien rikosten osalta". Vuonna 1967 siihen yhdistettiin loput läänien rikospoliisikeskukset.

Armas Jokio (1918–1998) oli suomalainen näyttelijä ja oopperalaulaja. Hänet tunnetaan etenkin talonmies Pikkaraisen roolista Pekka Puupää -elokuvissa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto