Hyppää pääsisältöön

Ex-vaimo muistelee kitaralegenda Albert Järvistä

Edesmenneen Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen ex-vaimo Airi "Aikku" Järvinen muistelee muusikkomiestään ja kritisoi Hurriganes-yhtyeen alkuvaiheista kertovan Ganes-elokuvan miehestä antamaa kuvaa.

Aikku ja Albert Järvinen olivat yhdessä vuodesta 1970 vuoteen 1984. Parin suhde kariutui seitsemän vuotta ennen Albert Järvisen menehtymistä. Aikku Järvisen mukaan elokuvan Hurriganes-kitaristi on "vähän semmoinen hölmö ja hölmöläinen, jollainen hän ei todellisuudessa ollut".

Järvinen kuvailee ex-miestään luovaksi ja ujoksi: "Hän oli hyvin taiteellinen, monilahjakas ja pystyi moneen. Hän oli kiinnostunut kaikesta: taiteesta, kirjallisuudesta ja musiikista".

Haastattelussaan Aikku Järvinen palaa myös ex-miehensä kiisteltyyn kuolemaan. Albert Järvinen menehtyi Lontoossa 1991 ja pitkään velloneiden huhujen mukaan syynä oli heroiinin yliannostus. Aikku Järvinen tyrmää huhun perättömäksi. Ruumiinavauspöytäkirjan mukaan kuolinsyynä oli äkillinen sydänkohtaus.

"Kyllähän hän oli viinaa ja huumeita käyttänyt", Aikku Järvinen sanoo, mutta korostaa ex-miehensä olleen kaksi vuotta täysin raittiina ennen menehtymistään.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto