Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Minne myymättömät vaatteet menevät?

vaatteet rekissä (Video still, Kuva: YLE)Alennusmyynnit ovat tältä syksyltä ohi ja kaupat taas täynnä uutta vaatetta. Mutta mitä tehdään alessa myymättä jääneille vaatteille?

Päätyvätkö ne kaatopaikalle?

Toimituksemme sai kirjeen rouvalta, joka kertoi työskentelevänsä suuressa tavaratalossa. Noin vuosi sitten tavarataloketjun johto antoi määräyksen: Myynnistä poistettavia tavaroita ja vaatteita ei enää lahjoiteta hyväntekeväisyyteen, eikä henkilökuntakaan saa niitä ostaa halvalla tai ottaa ilmaiseksi. Rouvan mukaan roskiin heitetään niin pikkuvikaisia kuin virheettömiäkin vaatteita ja tavaroita. Tapahtuukohan näin muuallakin?

Kävimme tutustumassa Kuopion jätekeskuksessa kauppaliikkeistä tuotuihin yhdyskuntajätekasoihin. Kuopion Jätekukon tiedottajan Virve Hartikaisen mukana jätteissä voi hyvinkin olla vaateliikkeistä tulleita vaatteita.

kaatopaikalla (Video still, Kuva: YLE)Kuopion jätekeskukseen päätyvästä kauppaliikkeiden jätteestä suuri osa murskataan ja kuljetetaan rinnakkaispolttoon Stora Enson Anjalankosken tehtaalle. Siellä jätemurska poltetaan metsän biopolttoaineiden eli esimerkiksi turpeen kanssa rinnakkaispoltossa – näin syntyy sähköä ja lämpöhöyryä tehtaan käyttöön. Jätteitä rinnakkaispolttoon toimittavasta Ekokemistä epäiltiin, että kauppojen ehjiä aletuotteita tulee hävitykseen aina silloin tällöin. Näköhavaintoja siis on, mutta tilastoja ei. Myös vaatealalla on vihiä siitä, että ehjiä vaatteita menee roskiin.

- Minä olen kuullut että alennustuotteita laitetaan silppuriin, kun ne ei ole mennyt alessakaan. He ovat kokeneet, etteivät enää pyörittele niitä. Mutta tästä on aikaa, kertoo Pierre Cavallon omistaja Eija Nyman-Janatuinen.

Koska yritykset saavat ostaa jätehuoltopalvelunsa mistä haluavat, ei ympäristöämme tutkivassa Suomen ympäristökeskuksessakaan ole tietoa vaatejätemääristä, jotka päätyvät kaatopakoille tai energiantuotantoon. Vaatejätettä ei yksikertaisesti mitata ja tilastoida missään.

- Jätteitä menee eri paikkoihin hyödynnettäväksi. Ei siellä enää vastaanottopaikassa katsota, että paljonko tästä sitten on vaatejätettä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen yksikönpäällikkö Risto Saarinen.

Kaikki myydään hinnalla millä hyvänsä

vaateketjut (Video still, Kuva: YLE)Kyselimme Suomessa toimivilta vaateketjuilta ja tavarataloilta minne alevaatteet päätyvät, jos ne eivät mene kaupaksi. Lähetimme kyselyn noin kolmellekymmenelle ketjulle, joista runsas parikymmentä ketjua vastasi.

KappAhl: "Myymme kaikki alennusmyyntien aikana."

Dressmann: "Siirrämme osan varastoon ja osan myymme myymälässä. Vanhoja tuotteita lahjoitamme hyväntekeväisyyteen.”

Halonen: "Outlet -osastoillemme."

Moda ja Jim&Jill: "Myymättömiä ei kaatopaikalle tai tuhottavaksi."

Polarn O. Pyret: "Second Hand Market -tapahtumassamme."

Esprit: "Osa hyväntekeväisyyteen, osa outlet-myyntiin."

Stockmann: "Vantaan outlet-myymälään."

Monet ketjuista kertoivat myyvänsä kaikki vaatteet alennusmyynneissä. Jos jotain jää myymättä, vaatteita siirretään joko outlet-myymälöihin myyntiin tai varastoidaan odottamaan seuraavaa alennusmyyntikampanjaa. Muutama ketju kertoi lahjoittavansa myös hyväntekeväisyyteen alesta myymättä jääneitä vaatteita.

K-citymarket Kuopiossa tavaratalonjohtaja Ari Pykäläinen kertoi myymättä jääneiden alevaatteiden päätyvän myymälässä löytöpisteeseen.

- Siellä tuotteilla on sellainen hinta että asiakasta kiinnostaa ja se lähtee asiakkaan mukaan, Pykäläinen toteaa.

- Alennusmyynnin viime vaiheessa hintaa alennetaan tarvittaessa niin merkittävästi, että kaikki tuotteet myydään asiakkaille, Seppälän markkinointijohtaja Kati Kivimäki vakuuttaa.

Suomesta kuljetetaan jämävaatteita ulkomaille

Kauppakeskus Kampista kuitenkin löytyi kauniita todisteita siitä, että kaikki vaatteet eivät mene kaupaksi. Kauppakeskuspäällikkö Heli Vainio esitteli Reuse Republic –projektissa uudestaan suunniteltuja vaatteita. Projektissa nuoret muotisuunnittelijat suunnittelivat kauppakeskuksen liikkeiden jämävaatteista uusia luomuksia.

- Melkein kaikki ovat olleet alennusmyynnin ylijäämää sellaisista mikä ei ole mennyt kaupaksi millään hinnalla, siellä on jonkun verran joukossa sekundaa.

Kauppakeskus Kampin 17 myymälää lahjoitti kevään ja kesän aikana 800 vaatetta, joista muotisuunnittelijat suunnittelivat noin 500 uutta vaatetta.

- Täällä Kampissa on sellaisia myymälöitä jotka eivät voineet osallistua tähän projektiin sen takia, että he palauttavat kaikki niin sekundat kuin myymättä jääneet tuotteet takaisin tehtaisiin ja valmistusmaihin. Ne menevät muun muassa Italiaan ja Espanjaan, jossa ne siirtyvät sen valmistusmaan outlettiin myyntiin.

Suuret kansainväliset muotiketjut toimittavat myymättä jääneet vaatteet ulkomaisiin outlet-myymälöihin. Esimerkiksi Mangoketjun myymättä jääneet vaatteet päätyvät Espanjaan aina sesongin päätteeksi. Uutta vaatetta myymälään tulee pari kertaa viikossa. Mango ei suostunut Kuningaskuluttajan haastatteluun, eikä se vastannut kyselyymme.

Isot ketjut lahjoittavat harvoin ja vähän

Moni kyselyymme vastanneista vaateliikkeistä kertoi lahjoittavansa erityisesti pikkuvikaisia, mutta myös alesta myymättä jääneitä, vaatteita hyväntekeväisyyteen. Vastauksissa toistui suuret Suomen Punainen Risti ja Pelastusarmeija. Avustuskohteita on niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Hennes & Mauritz: Karjalan apu

KappAhl: Ensikodit, turvakodit, SPR

Polarn O. Pyret: Lastenkodit, Vaaka ry Petroskoin synnytyssairaalat ja
vähäosaiset

Moda ja Jim & Jill: SPR ja Pelastusarmeija

Esprit: SOS Children's Village

Dressmann: SPR

Pierre Cavallo: Asunnottomat, päihdekuntoutujat, SPR ja Pelastusarmeija

Vero Moda, VILA, ONLY ja Name it: Venäjän lastenkodit, Parempi Arki ry

Lidl: Suomen Idäntyö Ry, Vehniän Lähetysystävät Ry

Seppälä: Apua tarvitsevat perheet (vain mallikappaleita)

Kaikissa ketjuissa ei ollut tarkkaa tietoa hyväntekeväisyyskohteista. Eikä ihme, sillä vastauksissa toistuva Pelastusarmeijakaan ei tiennyt saaneensa lahjoituksia vaateketjuilta. Suomen Punainen Risti kertoi vaatelahjoituksia tulevan harvoin vaateketjuilta ja määrät ovat hyvin pieniä. Hyväntekeväisyysjärjestöjen mukaan erityisesti isojen vaateketjujen lahjoitukset ovat harvinaisia. Ketjut myyvät vaatteita mieluummin pilkkahintaan kuin lahjoittavat pois. Nyman-Janatuinen aikoo muuttaa yrityksensä tapoja.

- Turhaan me sitä viimeistä euroa yritetään saada että kyllä ne myynnin kustannuksetkin on kovat – mieluummin annetaan pois. Ei se tuota mitään. Enemmän on iloa, kun ne voi antaa jollekin joka tarvitsee, Nyman-Janatuinen toteaa.

Vialliset ennemmin roskiin kuin henkilökunnalle

Myös pikkuvikaiset vaatteet päätyvät joissain liikkeissä enemmin energiajakeeseen kuin hyväntekeväisyyteen. Edes henkilökunnalle ei niitä liikene. Esimerkiksi Dressmann kertoi, että yksittäisiä pikkuvikaisia ei enää myydä halvalla henkilökunnalle, koska henkilökunta vioitti tahallaan vaatteita. Nyt yksittäiset pikkuvikaiset vaatteet menevät energiajakeeseen. Yritys kertoo, että henkilökunta saa ostaa pikkuvikaisia tuotteita, jos koko sarjassa on sama valmistusvika.

KappAhl-ketjusta vastasi sähköpostikyselyymme, että henkilökunta ei saa ostaa pikkuvikaisia tuotteita. KappAhl kertoi näin varmistavansa sen, että sille tarpeettomat tuotteet päätyvät apua eniten tarvitseville. Myös Seppälän henkilökunta ei saa ostaa halvalla tai ottaa ilmaiseksi viallisia tuotteita. Helposti korjattavia pikkuvikaisia vaatteita kuitenkin myydään samaan alennettuun hintaan niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Hyväntekeväisyyteen pikkuvikaisia ei kuitenkaan luovuteta.
- Vialliset tuotteet poistetaan energiajakeena, Kivimäki kertoo.

Myös K-citymarket heittää roskiin sellaiset pikkuvikaiset, joita valmistaja ei halua takaisin. Pykäläisen mukaan henkilökuntakaan ei niitä saa ostaa.

- Silloin se on joko kierrätystuote taikka menee tuonne Jätekukolle.

Pyysimme K-citymarket -ketjun johdolta haastattelua, mutta johdolla ei valitettavasti ollut aikaa vastata kysymyksiimme. Myyntijohtaja Hannele Åberg K-citymarket -ketjun pukeutumisesta kertoi sähköpostitse: "Vaatteet, jotka todetaan myyntikelvottomiksi, vedetään pois myynnistä ja tavarantoimittajan kanssa sovitaan tapauskohtaisesti jatkomenettely, mm. hyväntekeväisyys on yksi vaihtoehto. Harvoissa tapauksissa tuotteet hävitetään, esim. laittamalla roskiin."

Pyynnöistämme huolimatta Åberg ei tarkentanut mihinkä hyväntekeväisyyteen K-citymarket on lahjoittanut vaatteita.

Kyselyymme vastanneista ketjuista yksikään ei tunnustanut heittävänsä alennusmyynneissä myymättä jääneitä vaatteita roskiin. Monikaan yritys ei halunnut arvioida vaatejätteidensä määrää. Ja koska vaatejätettä ei tilastoida valtakunnallisesti missään, niin kukaan ei tiedä kuinka paljon uusia vaatteita menee roskiin.

Maarit Åström-Kupsanen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.