Hyppää pääsisältöön

Yli erosta

Jos kumppanit eivät pysty kasvamaan samassa tilassa, ero voi olla joskus paras ratkaisu.

Marika Rosenborg erosi miehestään 12 vuotta sitten. Hänen mukaansa kyseessä oli tyypillinen tilastoero: Marika ja hänen miehensä tapasivat nuorina, seurustelivat pari vuotta ja menivät naimisiin. Ensimmäinen lapsi sai alkunsa häämatkalla, toisen lapsen jälkeen parisuhde kriisiytyi. Pari vuotta pariskunta vielä sinnitteli yhdessä kunnes Marikan mies muutti toiseen osoitteeseen.

Oli järkyttävän suuri oivallus tajuta, että elämä jatkuu eron jälkeenkin.
­– Ero oli ihan hirveä kokemus. Nuorena naisena sitä kuvitteli, että kaikki päättyy siihen, perhe on rikki ja tulevaisuus peruttu. Oli järkyttävän suuri oivallus tajuta, että elämä jatkuu eron jälkeenkin.

Uusi alku eron jälkeen on vaikea. Vaikka Marika ymmärtää, että kaikki eivät voi olla erottuaan ystäviä, kunnioitus toista kohtaan pitää säilyttää. Etenkin lasten vanhemmat joutuvat erosta huolimatta olemaan loppuelämän ajan toistensa kanssa tekemisissä.

– Me kunnioitimme toisiamme eron jälkeenkin, joten pystyimme keskenämme asettamaan rajat. Jos en esimerkiksi halunnut lasten heti tapaavan ex-mieheni uutta naisystävää, hän kunnioitti sitä. Suurin piirtein kolmen vuoden jälkeen erosta meistä alkoi kasvaa ystävät.

Marikalla on lasten yhteishuoltajuus ex-miehensä kanssa, ja he asuvat lähekkäin. Entisen pariskunnan välit ovat lämpimät. Molemmat ymmärtävät, ettei eroperheen tarvitse olla rikkinäinen perhe.

– Voi olla kokonainen perhe, vaikka ei ole ydinperhe. Me olemme perhe, jossa on kaksi kotia.

Jätettyjä ja jättäjiä

Suomessa järjestettävät eroseminaarit perustuvat yhdysvaltalaisen Bruce Fisherin oppeihin, jotka Kari Kiianmaa toi Suomeen 1990-luvun alussa. Fisherin eroseminaarit eivät ole terapiaryhmiä, vaan niissä osallistujat opettelevat uuden elämänasenteen ja käyvät eroa läpi vertaistuen kautta.

Hyvässä eroseminaariryhmässä on eri vaiheessa olevia ihmisiä. Marika osallistui eroseminaariin vuosituhannen vaihteessa, kun suurin osa surutyöstä oli jo takana. Hän sai ryhmältä apua eronsa työstämiseen, ja toisaalta hän toimi itse esimerkkinä niille, joille tilanne oli kipeämpi. Kolme vuotta myöhemmin hän kouluttautui itse eroseminaarin vetäjäksi.

Vaikka eroseminaareihin osallistujat ovat yleensä parisuhteen jätettyjä osapuolia, Marika on luotsannut myös ryhmiä, joissa on ollut useita jättäjiä, jotka hakevat rohkaisua oikeiden ratkaisujen tekemiseen ja apua syyllisyyden tunteisiinsa.

– Usein jätetyt luulevat, että jättäjät vain porskuttavat. Mutta eihän se niin ole.

Avioeron myötä Marika on myös itse joutunut käymään läpi hylätyksi tulemisen tunteet. Hän ei ollut käsitellyt edellistä eroaan aloittaessaan suhteen entisen aviopuolisonsa kanssa, ja uuden suhteen huumassa oli helppo jättää aiemman suhteen päättymiseen liittyneet tunteet käsittelemättä. Avioerokriisin aikana nekin nousivat jälleen uudelleen esiin.

– Usein, kun jotakin pelkää, siinä käy juuri niin. Se, että avioliittoni päättyi juuri siten kuin pahiten pelkäsin, oli aivan hirveää, mutta samalla se aukaisi tulevaisuuden minulle. Se antoi rohkeuden todella tutustua itseeni.

Fisherin kehittelemän eroseminaarin tarkoituksena ei ole vain auttaa osallistujia selviämään erokriisistä, vaan rakentamaan elämä uudelleen eron jälkeen ja oppimaan kokemuksista. Eroseminaarien teho perustuu ensisijaisesti oppimisprosessiin ja omien voimavarojen löytämiseen. Ryhmiin ei kokoonnuta syyttelemään ex-puolisoita, vaan tavoittelemaan uutta asennetta elämään.

– Minun mielestäni olennaisinta on ajatus itsestä itsesi parhaana ystävänä. Silloin sinun ei tarvitse enää koskaan pelätä hylätyksi tulemista. Tämän tavoitteen asetan myös kaikille ryhmieni osanottajille.

Parasta palautetta on Marikan mukaan se muutos, jonka hän näkee osallistujissa tapahtuvan 10 viikon aikana. Eroseminaarien tapaamiskohtaiset teemat on rakennettu saman ajatuksen mukaan, surullisemmasta ja kipeämmästä kuljetaan kerta kerralta kohti elämäniloisempaa suuntaa. Marika uskoo, että ero voi olla loppujen lopuksi jopa myönteinen kokemus.

– Lähes kymmenen vuoden kokemuksella eroryhmistä sanon usein, että ero ei ole elämän loppu, vaan uusi mahdollisuus. Siinä on kyse siitä, miten rakennat suhteen omaan itseesi.

Marikan viiden askeleen selviytymispolku juuri eronneelle

Linkit:

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.

  • Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

    Kansanmusiikin voimanainen palasi juurilleen.

    Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.