Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Miten helposti voi saada maksuhäiriömerkinnän?

Terhi Simola ja Juuso Jokela (Video still, Kuva: YLE)Shoppaholismista voi seurata myös maksamattomien laskujen vyöry.

Kuluttajien maksuhäiriöt ovat lisääntyneet koko 2000-luvun, ja niiden taustalta löytyy tyypillisesti kulutusluottoja ja pikavippejä.

Juuso Jokela Suomen Asiakastiedosta oli Terhi Simolan haastattelussa.

Mitä maksuhäiriö tarkoittaa?
-Suomessa se tarkoittaa, että luottotietorekisterin pitäjä merkitsee rekisteriinsä tiedon, että lasku on jäänyt maksamatta. Suomessa se ilmaistaan myös niin, että menettää luottotietonsa.

Miten tämä menetys käytännössä tapahtuu?

-Laki säätelee hyvin tarkasti, mitä merkintöjä rekisteriin saa laittaa. Nopeimmillaan merkintä tulee
kulutusluoton maksamatta jättämisestä. Merkintä voi tulla, kun on kulunut 60 päivää saatavan erääntymisestä. Se on nopein tapa saada maksuhäiriö itselleen. Myöhemmin ne ovat tietoja erilaisista viranomaistoimituksista, jotka merkitään rekisteriin.
Perintäketjussa ensimmäisenä on tieto käräjäoikeuden päätöksestä, että velallinen velvoitetaan
maksamaan saatava. Kun sitten mennään perintäketjussa eteenpäin eikä saatavaa ulosotossakaan saatu perittyä, ihminen todetaan kansankielellä ja juridisellakin kielellä varattomaksi.

Miten maksuhäiriömerkintä hankaloittaa elämää?

-Se voi hankaloittaa selvästi vähintään uusien luottojen saamista. Se vaikeuttaa puhelinliittymien avaamista, ja se voi vaikuttaa vuokrasuhteen solmimiseen. Sillä on siis käytäntöön vaikuttavia, ikäviä seurauksia.

Kuka luottotietomerkintöjä voi sitten tarkistaa?

-Ne tahot, joilla lain mukaan on peruste kyselyn tekemiseen. Luottotiedon peruskäyttötarkoitus
on luoton anto ja valvonta. Sen lisäksi laissa on merkitty muita, erillisiä käyttötarkoituksia, mm. vuokrasuhteen solmiminen.

Vuokranantaja voi siis tarkistaa tietoja?

-Kyllä.

Jos maksamattomasta puhelinlaskusta tulee karhukirje, jossa uhataan perintätoimilla,
kuinka pian luottotietonsa menettää?

-Se riippuu monestakin seikasta: mm. kuinka pian asiat etenevät puhelinyhtiössä ja heidän perintätoimistossaan. Sanoisin, että eräpäivästä kuluu normaalisti vähintään kuukausia ennen kuin
maksuhäiriömerkintä on rekisterissä.

Voiko käräjille joutua ja luottotietonsa menettää ilman, että karhukirjettä on tullut?

-Se on lähestulkoon mahdotonta. Olen kyllä kuullut tapauksia, joissa asiakas pystyy väittämään, että ei ole saanut kirjeitä, mutta ehkä se johtuu siitä, ettei enää vastaanota kirjeitä. Tai ehkä asiakas on muuttanut tekemättä muuttoilmoitusta, tai muuttanut ilmoittamatta velkojalle uutta osoitettaan.
Täytyisi muistaa, että velallisella on velvoite uuden osoitteen ilmoittamiseen.

Yllätyksenä luottotietojen menetys ei siis kenellekään voi tulla?
-Ei. Kyllä ihminen tietää, milloin lasku on jäänyt maksamatta.

Jos laskun jättää maksamatta siksi, että se on väärin tai aiheeton, voiko menettää luottotietonsa?

-Maailmassa on kaikki mahdollista. Virheitä saatetaan tehdä perintätoimistoissa, laskutuksessa,
jopa käräjäoikeuksissa. Oma aktiivisuus yhteydenpidossa velkojaan sekä perustelut, miksi saatava on virheellinen, tekevät nämä tilanteet harvinaisiksi. On kuitenkin muistettava, että toisella osapuolella on virheestä usein eri mielipide.

Miten maksuhäiriömerkinnästä pääsee sitten eroon?

-Ajan kanssa. Laissa on tarkasti säädellyt tallennusajat, kuinka pitkään eri maksuhäiriöitä saa tallentaa.
Rekisterinpitäjä noudattaa niitä.

Mikä olisi tallennusaika esimerkiksi puhelinlaskun kohdalla?

-Maksamattoman puhelinlaskun ensimmäisenä maksuhäiriönä voisi olla tieto käräjäoikeuden antamasta suoritustuomiosta. Tällaisen tuomion tallennusaika on rekisterissä kolme vuotta. Jos lasku maksetaan ja maksusta ilmoitetaan rekisterinpitäjälle, rekisteröintiaika lyhenee kahteen vuoteen.
Jos maksuhäiriöitä tulee useita, tallennusaika pitenee kolmesta vuodesta neljään.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.