Hyppää pääsisältöön

Kunnan palvelua

"Aamuvarhaisesta kaupunki, kunta on valmistautunut palvelemaan asukkaitaan." Esittelyfilmi vuodelta 1948 tuo esiin kunnan ja sen työntekijöiden merkityksen toimivan yhteiskunnan kannalta.

Ohjelmassa näytetään "miten kunnan laitoksissa työskennellään meidän mukavuudeksemme". Kunnan työntekijöiden työtä ja Suomen kunnantyöntekijäin liiton toimintaa esitellään ihannoivan selostuksen siivittämänä.

Ilman kunnan toimintaa eivät sähkölamput syttyisi, kaasuliesi sihisisi ja vesi solisisi kodeissa, loukkaantunut jäisi kadulle makaamaan, äiti ilman äitiyspakkaustaan, kadut ilman lakaisijoitaan ja lapset ilman puistojaan.

Kuntien rooli vaihtelee maittain. Useimmiten kuntien tehtävään kuuluvat monet peruspalvelut. Pohjoismaissa kuntien tehtäväkenttä on laaja ja sisältää mm. koulutus-, sairaanhoito-, sosiaali- ja kulttuuripalveluja.

Osa kuntien tehtävistä on nykyään siirtynyt yksityiselle sektorille, joita kunta valvoo, kuten vesi- jäte- ja energiahuolto. Myös kuntien terveyskeskusjärjestelmä on murroksessa ja esim. terveyskeskusten päivystyksistä suurta osaa pyörittävät jo yksityiset lääkärifirmat.

Tietolaatikko

Suomessa oli vuoden 2010 alussa 342 kuntaa.

Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, opetus- ja sivistystoimi sekä ympäristö ja tekninen infrastruktuuri.

Kunta-alan ammattiliitto KTV oli vuosina 1931–2005 toiminut suomalainen kunnissa työskentelevien ammattiliitto. Vuoden 2006 alussa KTV fuusioitui Valtion ja erityispalvelujen ammattiliiton (VAL) ja Valtion yhteisjärjestön (VTY) kanssa muodostaen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL).

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto