Hyppää pääsisältöön

Pohjolan somalien painajainen: käsikirjoitus

MOT: Pohjolan somalien painajainen

toimittaja: Wali Hashi


käsikirjoitus


KUVA: tuomitut pojat torilla Somaliassa, asemiehiä


Juonto: Eräänä aamuna viime kesäkuussa Espoossa asuvan Saidan puhelin soi. Hänen siskonsa soitti Somaliasta ja kertoi, että heidän 16-vuotias pikkuveljensä Ismail on joutunut vaikeuksiin kännykkävarkauden vuoksi. Ääri-islamia kannattava terroristijärjestö al-Shabaab oli järjestänyt oikeudenkäynnin ja langettanut tuomion.

Saida Khaliif: ”Mun sisko soitti ja, ja sanoi, että näin on tapahtumassa ja tuomio toteutuu, eli käsi ja jalka katkaistaan, eli risti, ristiin päin oikea ja, käsi ja vasen jalka. Se oli todella järkyttävää. Mutta musta tuntui, että se on vain leikkiä.”


Juonto: Al-Shabaab on terroristijärjestö, joka pitää valtaa eteläisessä Somaliassa. Sen kannattajia on kuitenkin eri puolilla maailmaa, ja kymmeniä syrjäytyneitä nuoria on värvätty sen joukkoihin myös pohjoismaista.

KUVA: Rinkebyn poltettu koulu


Juonto: Rinkeby on monille suomalaisille, somalialaisille ja muille maahanmuuttajille tuttu lähiö Tukholman pohjoispuolella. Viime kesäkuussa paikallinen koulu poltettiin lukuvuoden päättäjäisjuhlissa syttyneen kahakan jälkeen. Paikalla oli mm. suomalaissukuinen Tomi.


Tomi: ”Sit tänne soitettiin poliisit, ja ne poliisit tuli koirien kanssa ja tällein näin. Sitten ne otti yhden tytön autoon ja sit tota niin kuin ihmiset sanoi, että päästäkää se niin kuin tai niin kuin nuoriso, että päästäkää se, mitä te autoon niin kuin yhtä nuorta tyttöä niin kuin. Sit tota se poliisi alkoi pelkää, kun se oli yksistään sit siinä, niin se otti pyssyn esille ja ampui ilmaan. Siitä syntyi hirveä sota sit poliiseja vastaan. - - Sit nuoriso poltti koulun.”


Aaron Miszaros (lähipoliisi): “Paikalle tuli poliisi, joka pelästyi tilannetta niin että hän joutui ampumaan varoituslaukauksen ilmaan. Paikalla olleet rikolliset tulkitsivat tämän poliisin provokaatioksi, ja sen vuoksi he polttivat koulun.”


Juonto: Osa Rinkebyn nuorista on pudonnut ruotsalaisen kansankodin ulkopuolelle. He eivät pärjää koulussa, heillä on ongelmia kotona, ja tulevaisuudessa häämöttää työttömyys. Samaan tapaan syrjäytyneitä nuoria on kaikissa pohjoismaissa.

Duale Ahmed (kirjailija, Kööpenhamina): “Näiden nuorten ihmisten on vastattava erittäin vakavaan haasteeseen. Aamulla he menevät kouluun ja he ovat tekemisissä muun yhteiskunnan kanssa. Heillä on tanskalaisia, ruotsalaisia, suomalaisia tai norjalaisia luokkatovereita, ja he alkavat ajatella ja käyttäytyä samoin kuin nämä. Kun he tulevat kotiin, tai jo kotimatkalla, heidän on muututtava täydellisesti sopeutuakseen vanhempiensa perinteisiin. - - Meidän on neuvottava nuorempaa sukupolvea, meidän lapsiamme, maahanmuuttajien lapsia, että heidän on hankittava koulutusta, koulutusta ja koulutusta. Minulla on tapana sanoa, että ei riitä jos Muhammad, Hassan tai Abdullah ovat yhtä hyviä (koulussa) kuin Peter tai Jensen, vaan heidän on oltava ainakin kaksin verroin parempia saadakseen samat mahdollisuudet. Ja tämä on totuus.”



Juonto: Vaikeinta sopeutuminen on niille lapsille, jotka ovat tulleet uuteen maahan ilman vanhempiaan. Jama tuli Suomeen yhdeksänvuotiaana, setänsä salakuljettamana. Parin vuoden maassa oleskelun jälkeen hänet sijoitettiin lastenkotiin. Hän on elänyt sen jälkeen eri laitoksissa. Nyt hänen osoitteensa on Riihimäen vankila.

Jama Dahir Nur (vanki): ”Ensinnäkään mä en oo mitenkään vaikuttanut siihen, tulenko mä Suomeen vai en, eli jotkut toiset ihmiset on tehny sen päätöksen mun puolesta. - - Se kasvatustapa, millä ne kasvatti mua, niin ei sopinut valtiolle, eli se ei sopinut Suomen lainsäädäntöön ja tällöin mut otettiin huostaan. Sitten mut sijoitettiin näihin kasvatuslaitoksiin, mistä tietenkin alkoi myös todella suuret ongelmat.”


Wali / MOT: ”Miksi sä teit rikoksia ylipäätään?”


Jama Dahir Nur: ”Eli mun kaikki rikokset on tullut niistä ajoista; hyvin pienenä me karattiin jostain lastenkodista tai poikakodista ja sitten kun me ollaan karkuteillä, niin meillä ei ole mihinkään mihin mennä eli me joudutaan varasteleen, joudutaan myymään kaikkea varastettua tavaraa. - - Mitä sä sitten teet, kun oot aikuinen, niin sä oot vaan elänyt, sä oot elänyt täsmälleen sitä elämää ja aikuisena se sitten jatkuu vaan. Ei se ollu mikään tietoinen ammatin valinta.”


Juonto: Pohjoismaissa on yritetty kotouttaa ja sopeuttaa syrjäytyneitä nuoria maahanmuuttajia, mutta usein huonolla menestyksellä. Ongelmalla on toinenkin puoli: muukalaisviha ja ennakkoluulot ovat kasvaneet.


Juonto: Somalialaissyntyinen kirjailija Duale on asunut Tanskassa 44 vuotta. Alku oli kuin satua.

Duale Ahmed: “Kirjoitin siskolleni Roomaan, enkä koskaan unohda kirjeeni viimeisiä sanoja: ’Sisko, minusta tuntuu kuin olisin tullut paratiisiin’. Siltä minusta tosiaan tuntui. Kaikki oli niin hyvin ja mukavaa. Ihmiset olivat kauniita, kilttejä ja niin vilpittömiä. Niinpä tunsin todellakin kulkevani pitkin paratiisin – Jannahin – katuja.”


Juonto: Suhtautuminen on muuttunut sen jälkeen kun yhä enemmän pakolaisia alkoi tulla lähi-idän ja Somalian sotien jaloista 90-luvun alussa. Pohjola ei enää ole paratiisi.

Duale Ahmed: ”Kun poliisi tapaa nuoren Muhammedin kadulla, Muhammed on automaattisesti epäilty mistä tahansa. - - Kerronpa yhden esimerkin omista kokemuksistani, 44:n Tanskassa asumani vuoden jälkeen. Saavuin Kastrupin lentokentälle Kööpenhaminaan liikematkalta; meitä oli 250 matkustajaa koneessa. Menimme passit kädessä kohti tarkastusta, ja edelläni oli herrasmies laukut molemmissa käsissä. Hän sanoi virkailijoille vain ”Minä olen Ruotsista”, ja hänen annettiin mennä. Minä pidin Tanskan passia kädessäni ja minua pyydettiin astumaan syrjään. Vastasin, että ei käy, seison tässä. Heidän täytyi kutsua paikalle kolme poliisia, jotka raahasivat minut käsistä ja jaloista poliisiasemalle. Tällaisen kokemuksen jälkeen joutuu kysymään, miten voin kertoa asiasta pojalleni?”



Jama Dahir Nur: ”Siis tämmöinen tyypillinen, että jos mä oon musta, niin tämmöinen rotuun liittyvät nimittelyt ja alkuperään niin kuin tämmöisiä. Sitten tietenkään mä en itse sulattanut niitä. Jos joku 50 lasta vaikka syrjii mua ja sitten mä olen yksin, jota syrjitään, niin on parempi hallita mua kuin 50 muuta. Sen takia mä olin se sit, joka päätyi loppupeleissä aina näihin rangaistaviin.”


KUVA: Uutiskuvaa pommi-iskun uhreista…

Juonto: Mogadishu, joulukuu 2009. Pommi-iskussa hotelliin kuoli 19 ihmistä, joista kolme oli Somalian hallituksen ministereitä. Iskun tekijä oli naisten vaatteisiin naamioitunut somalitaustainen Tanskan kansalainen. Hänet oli värvätty al-Shabaab – järjestön jäseneksi Kööpenhaminassa.


Martin Risinggård (tutkija, Säpo): “Al-Shabaab on liike, joka oli alun perin osa Islamilaisten tuomioistuinten liittoa, ja joka on vuosien varrella kehittynyt ryhmäksi jolla on omat tavoitteensa, oma erittäin äärimmäinen ajatusmaailma, ja joka enenevässä määrin ainakin esittää olevansa osa kansainvälistä al-Qaida –verkostoa.”



Kuva: Saida, Ismaili, tuomitut torilla, Fuad Shangole julistaa tuomiota (ntv Kenia, YouTube). Ismail Khaliifin somalinkielinen puhelinhaastattelu.

Ismail Khaliif: ”Yhtenä aamuna al-Shabaab tuli luokseni, kun tulin koulusta. He sanoivat, että koska olet nuori mies, niin haluamme sinut meidän riveihin. Sanoin, että mä en halua, koska mulla on opiskelut kesken ja haluaisin jatkaa opiskeluja. He olivat todella vihaisia ja he lähtivät.”


Juonto: Al-Shabaab houkuttelee riveihinsä jopa lapsia. Sen taistelijoista suurin osa on alle 20-vuotiaita. Espoolaisen, Suomen kansalaisen Saidan suku on kotoisin al-Shabaabin hallitsemalta alueelta. Myös hänen pikkuveljensä Ismail joutui järjestön värväyksen kohteeksi.

Ismail Khaliif: ”Viikon kuluttua ne samat ihmiset ottivat minut kiinni. He panivat minut ja kolme muuta nuorta vankilaan.”

Wali Hashi /MOT: ”Muistatko sen hetken, kun he katkaisivat sinun kätesi?”

Ismail Khaliif: ”Kyllä. Ihmisiä kutsuttiin julkiselle paikalle ja myös minun sukulaisia, mutta en pystynyt tietenkään puhumaan sukulaisteni kanssa. Lopulta tuli naamioitunut mies ja kysyi, että kuka teistä on Ismail? Vastasin: minä. Minut otettiin ensimmäisenä. Sitten minut vietiin satojen ihmisten keskelle. Siinä oli matto ja mies käski minut makaamaan.”

Ismail Khaliif: ”Vastakkaiset jalka ja käsi sidottiin. - - Sitten toinen mies otti veitsen ja toinen otti kiinni käsin toiselta puolelta ja toinen toiselta. Sitten katkaistiin ensin käteni, ja menetin tajuntani. Lopulta heräsin, ja minulta puuttui käsi ja jalka.” (KUVA: Valokuvassa pojat tuomion jälkeen.)

Saida Khaliif: ”Norjasta tutut soittivat ja sanoivat, että ollaan hirveen pahoillamme, että näin on tapahtunut. Ja mä pidin mahdottomana sitä, ja kysyin, että missä te kuulitte siitä? Se on lehdessä, netissä ja joka paikassa. Että se on, loppujen lopuks se oli se totuus. Anteeksi…”



Juonto: Somalian 20 vuotta kestänyt sisällissota on johtanut siihen, että maassa on tällä hetkellä ehkä maailman pahin humanitaarinen kriisi. Pohjoisessa Somalimaa on jo käytännössä itsenäistynyt ja myös Puntmaa yrittää samaa. Al-Shabaab hallitsee maan eteläosaa, jossa sijaitsee mm. vanhan Somalian pääkaupunki Mogadishu.

Sheikki Abdi Risaaq Yusuf Aden (imaami, Tukholma): ”Nykyinen vaara on nämä uudet ryhmät, jotka piiloutuvat uskonnon taakse, jotka jakoivat Somalian kahteen osaan. Osaa he hallitsevat aseellisesti ja osassa heillä on vahva tukiverkosto. Esimerkiksi Etelä-Somaliassa he hallitsevat diktatorisesti ja sotivat siellä.”


Juonto: Monet somalit uskovat, että ulkomaailma on syyllinen al-Shabaabin nousuun ja sisällissodan pitkittymiseen. Tilanne muuttui entistä sekavammaksi vuonna 2006, kun Yhdysvaltain tukemat Etiopian joukot miehittivät suuren osan Somaliaa.


Duale Ahmed: “Al-Shabaab on syntynyt vastaukseksi länsimaiden tarpeisiin. - - Etiopia miehitti Somaliaa läntisen maailman tuella, Yhdysvaltain aloitteesta. Somaliaa pommitettiin ja Etiopia nostettiin asemaan josta se saattoi miehittää ja hallita koko maata. - - Ja kuka taisteli Etiopiaa vastaan Somalian vapauttamiseksi tästä miehityksestä? Uskonnolliset joukot! Siinä tilanteessa kuka tahansa itseään kunnioittava somalialainen olisi liittynyt sotaan al-Shabaabin tai vaikka itse paholaisen rinnalla, jos se olisi ollut vaihtoehto.”




Juonto: Pohjolassa al-Shabaab on onnistunut värväämään nuoria ainakin Ruotsissa ja Tanskassa.

Martin Risinggård: “Olemme voineet vahvistaa noin 20 tapausta – 20 henkilöä on matkustanut Ruotsista Somaliaan neljän viime vuoden aikana liittyäkseen aseellisiin joukkoihin Somaliassa. Jos kysytte minkälaisia henkilöitä nämä ovat, niin kyse ei ole vain yhdenlaisista ihmisistä: he ovat erilaisia. - - Meidän tietojemme mukaan heillä on erilaisia kansallisia taustoja.”


Wali Hashi / MOT: ”Voitteko kertoa mistä he ovat lähtöisin?”


Risinggård: ”Heidän kansalliset taustansa ovat erilaisia.”

Hashi / MOT: ”Kaikki eivät ole somalialaisia?”

Risinggård: ”Eivät.”



Juonto: Ismailin amputointirangaistuksen takana on entinen Rinkebyn asukas, Fuad Shangole.

Wali Hashi (Rinkebyssä talon edessä): ”Fuad Shangole on asunut yli kymmenen vuotta tässä talossa ennen kuin hän lähti Somaliaan islamistien riveihin.”


Hän liittyi al-Shabaabiin 2004 ja on nykyisin yksi järjestön johtohahmoista Saidan ja Ismailin suvun kotiseudulla Etelä-Somaliassa.

Ismail Khaliif: ”Fuad Shangole on se, joka määräsi meidän kädet katkaistavaksi. Fuad Shangole on Al- Shabaabin armeijan komentaja, ja tunnen hänet tosi hyvin.”


Juonto: Shangole lähti Ruotsista viitisen vuotta sitten, mutta al-Shabaab on yhä läsnä Rinkebyssä. Kun haastattelimme paikallisia nuoria, huomasimme että juuri kukaan ei täällä uskalla sanoa mitään al-Shabaabista.

Räppiä al-Shabaabista: ”Al-Shabaab on Saatana, he sanovat, he ovat uskonnollisia, mutta eivät tiedä uskonnosta mitään. He sanovat olevan muslimeja, mutta he tappavat muslimeita. He katkaisevat muslimien kaulan. Al-Shabaab on Saatana. Jokaisen pitäisi taistella al-Shabaabia vastaan, minä ainakin taistelen vastaan.”


Juonto: Nuori rap-artisti Qadaafi on asunut Rinkebyssä melkein koko ikänsä. Häntäkin on yritetty värvätä pyhään sotaan monta kertaa, turhaan. Kaikki hänen ystävänsä eivät ole pystyneet vastustamaan islamistien houkutuksia.

Qadaafi Hussein (Rinkeby): ”Vaikka Fuad Shangole on lähtenyt maasta, niin täällä on silti paljon hänen kannattajiaan ja hänen vaikutuksensa on yhä läsnä. - - Hallitus tiesi hänestä pitkään, mutta en ymmärrä miksi he eivät ottaneet häntä kiinni.”


Martin Risinggård (Säpo): “Mitä tulee ulkomailla oleviin Ruotsin kansalaisiin, me olemme kansallinen turvallisuuspalvelu, ja käsittelemme turvallisuusuhkia, jotka kohdistuvat Ruotsiin sekä tekoja jotka tapahtuvat Ruotsin maaperällä. Ja Fuad Shangolen tapaus? Siinä olette erehtynyt: hän ei ole Ruotsin kansalainen.”




Qadaafi Hussein: ”Tästä maasta on lähtenyt paljon nuoria. Osa heistä on kuollut ja osa on siellä vielä sotimassa. Sitten kun minä puhuin tästä asiasta julkisesti ja kerroin kuinka tämä ns. jihad on väärin, niin sitten minun kimppuuni hyökättiin. Minua lyötiin rautatangolla päähän, koska olin puhunut heistä. Vielä sanottiin, että jos sanot sanankin vielä heistä, niin he tappavat minut. En ikinä uskonut, että tässä maassa, tai ylipäätään Rinkebyssä voi tapahtua tällaisia tappouhkauksia.”




Jama Dahir Nur: ”Jokainen seuraava askel kuvastaa sitä, että mikä on ollut edellinen askel. - - Sitten kun mä itsenäistyin, niin mä asuin tukiasunnoissa ja tän tapaisissa niin kuin ongelmanuorille tarkoitetuissa jutuissa ja kaikki mun kaverit koostui näistä samoissa tilanteissa olevista ihmisistä kuin minä, joilla on tota niin, joilla ei ollu mitään semmoista verkkoa, verkostoa ympärillä, ei ollu mitään vanhempia, isiä, veljiä, tämmöisiä. Siinä sitten, kun ottaa viikonloppuna jotain, jotain tota niin päihteitä, niin se tilanne vaan entisestään kärjistyy.”



Juonto: Syrjäytymiskierteestä ja päihteiden käytöstä on yksi ulospääsy: radikalisoituminen ja matka vanhaan kotimaahan, islamistien joukkoihin.

Martin Risinggård: “Olemme havainneet yhden yhteisen tekijän näissä tapauksissa. Kyseiset henkilöt ovat radikalisoituneet niin voimakkaasti että he ovat päättäneet lähteä. Yksi syy on se, että jotkut ovat kokeneet vieraantuneensa Ruotsissa niin pahasti että he eivät enää koe kuuluvansa ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja heiltä puuttuu identiteetti. Uskoakseni nämä tekijät ovat hyvin tärkeitä, jos haluamme ymmärtää lähtemisen syitä. Jos haluamme ehkäistä radikalisoitumista, niin mielestäni näihin syihin pitäisi puuttua.”



Duale Ahmed: “Meillä on edessämme valtava ongelma, jonka ydin on siinä, että me käytämme edelleenkin sellaisia sanoja kuten toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat. Tässä on ongelman ydin, koska Tanskassa, Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa syntynyt lapsi ei ole maahanmuuttaja. Hän ei ole muuttanut maahan, ja niin kauan kuin häntä nimitetään toisen polven maahanmuuttajaksi, tämä lapsi tai nuori ihminen tuntee olevansa toisen luokan kansalainen. Tällä tavalla ongelma ei ratkea.”




(Räppärin laulua: Al-Shabaab on saatana. Al-Shabaab on Somalian vihallinen, taistelkaa niitä vastaan, ne ovat pilanneet Somalian lipun ja maineen, taistelkaa niitä vastaan. He väittävät, että he ovat muslimeja, mutta tappavat muita muslimeja, he ovat saatana).


Juonto: Suurin osa somaleista ei hyväksy al-Shabaabin noudattamaa uskonoppia.

Sheikki Abdi Risaaq (imaami, Tukholma): ”0n kaksi syytä, miksi he rekrytoivat nuoria pohjoismaista Somaliaan al-Shabaabin sotilaiksi. On eurooppalaisten huono integrointijärjestelmä, josta terroristit kuten al-Shabaab hyötyvät. Kun nuorten annettaan harrastaa vapaasti kaikkea mikä on heidän uskonnossaan kiellettyä, kuten alkoholia, huumeita sekä miesten ja naisten kanssakäymistä. Usein heidän elämänsä menee pieleen. Sitä kautta heissä kasvaa helposti viha. He menevät helposti mukaan väärään uskontoon, joka lisää heidän vihaansa, katkeruutta – ja tekee tappajiksi.”

Qadaafi Hussein (Rinkeby): ”Sitten menin imaamien luo ja sanoin, että haluan tietää, oletteko al-Shabaabissa vai tavallisia imaameja. Sanoin, että olen muslimi ja minut hakattiin, mikä ei ole islamin mukaista. Sanoin, että en ymmärrä, mistä saitte tämän uuden uskonnon.”


Juonto: Espoolainen Saida ei voi unohtaa, mitä al-Shabaab teki hänen veljelleen.

Saida Khaliif (Espoo): ”Todella siis mä oon järkyttyny niiden toiminnasta ja niiden käyttäytymisestä ihmistä kohtaan, se ei ole oikeudenmukaista, se ei ole uskonnon mukaista. Minun mielestä ja he toimivat väärin. Koska jos, jos on oikea uskonto, ensinnäkin uskonto ei ole mikään pakollinen ja Islamin uskonto. - - Ei se ole mikään ase, millä hyökätään ihmisiä (vastaan), ei se ole.”

Wali (MOT (Kysymys Saidalle): ”Mitä sitte sä itsekin harjoitat uskontoa, mitä, miten se uskonto liittyy tähän tapaukseen.”

Saida Khaliif: ”Tavalla, millä he toteuttivat ja missä toteuttivat ja kenelle he toteuttavat, niin se on täysin väärin. Ja minäkin olen tota muslimi, - - , mutta se, joka ainakin, joka pistää tuomion, 16-vuotias, joka on syntyny sodan keskellä ja kasvanut ja päättää, että tota sen pitää katkaista kädet. Hänellä ei ole mitään oikeutta, eikä se ole uskonnon mukaista.”



Juonto: Pohjoismaissa asuvat somalit ovat viime aikoina tehneet paljon työtä saadakseen nuoret ymmärtämään, että al-Shabaabin toiminta ei perustu islamin uskoon.


Sheikki Abdi Risaaq (imaami, Tukholma): ”Oikea uskonto arvostaa elämää ja perustuu elämän pelastamiseen eikä sen tuhoamiseen, mutta nämä ottavat ihmishenkiä ja tuhoavat elämää uskonnon nimissä. Jos nuorilla olisi oikeanlainen uskonto, niin he eivät olisi joutuneet tällaiseen tilanteeseen. Kun nuorille suodaan oman kulttuurin tuntemusta ja uskonto joka perustuu armon antamiseen, kärsivällisyyteen ja myötätuntoon, niin nämä ihmiset eivät pääsisi rekrytoimaan nuoria.”



Juonto: Suomessa asuvien somalien keskuudessa syrjäytyneiden nuorten kohtalo on jatkuva huolen aihe.


Abdi Rahman Hussein (tulkki, Helsinki): ”Somalinuorten vointi Suomessa on järkyttävän huono. He elävät semmoisessa tilanteessa, jossa jopa omat vanhemmat eivät pysty auttamaan. - - Helsingin Sanomien mukaan somalinuoret haluavat lähteä Suomesta enemmän kuin muut, ja tutkimuksissa myös todetaan, että somalinuoret kohtaavat rasismia enemmän kuin muut. Mistä tämä johtuu?”



Juonto: Jama on tyypillinen kahden kulttuurin menettämä nuori. Hän istuu pahoinpitelyistä ja ryöstöistä saamaansa neljän vuoden tuomiota. Sen jälkeen hänet on määrä karkottaa Suomesta Etiopiaan.


Jama Dahir Nur: ”Tää mun karkotus pitäisi olla, tai se on lainvoimainen eli kun mun vankeustuomio päättyy kahden, reilun kahden vuoden päästä, niin se pitäisi niin kuin astua voimaan. Mä lähden nyt semmoiseen maahan sen takia, koska ikään kuin mut, mut tota niin kasvatettiin ja sitten haluttiin tietynlaista tulosta, mutta nytten kun se tulos ei ollutkaan mahdollinen, niin sylkäisevät takas. Se on sama kuin pureskelisit ruokaa, ei maistu hyvältä, phyi. Se on siinä.”


Jama: ”Mun lähtömaa on ollut tämä Etiopia ja etiopialainenhan mä en ole ja sitten toisekseen mä en ole myöskään somalialainen. Eli mikä tässä on niin kuin? Mä olen pohtinut itsekin kauheasti tätä, että mistäköhän mä oon oikeasti. Kaverit on heittänyt vitsillä, että sä et oo mistään kotoisin.”



Juonto: Espoolaisella Saidalla ei riitä ymmärrystä al-Shabaabia ja sen Pohjolasta värvättyjä pyöveleitä kohtaan. Hänen veljensä elämä on pilattu.

Saida Khaliif: ”Mutta tota, minä en, minä voin yli kaiken, jos voi, jos niin voi sanoo, niin minä inhoon, inhoon ja tota todella, todella ajattelen negatiivista.”

Wali / MOT (Kysymys Saidalle): ”Mikä on hänen fiilis?”

Saida: ”Nyt mä oon päättäny, että mä en puhu vähään aikaan, koska, anteeks. Hän, hän sanoi, hän sanoi, että tämä, tämä on kamala elämä. Ett, ett mä en halua elää tämä elämä. - - Miksi minä en ole kuollut? Ja vaikka kuinka yrittää lohduttaa, että silti on elämää ja silti näin ja näin, niin tota en mä voi täyttää ja tukee sitä elämää enempää, kun vaan sanon, sanomalla.”


Jama Dahir Nur: ”Kaikki, mitä mulla on elämässä, on Suomessa. Mun ensimmäiset ihmissuhteet, avioliitto, opiskelu, kaikki niin kuin koulunkäynnit mä olen käynyt täällä, mun ensimmäiset kaverit. Siis kaikki, mitä ihminen ylipäätään saavuttaa elämänsä aikana, niin mä oon saavuttanut nyt täällä. Sen takia totta kai luonnollisesti mä haluan jäädä tänne, mutta tota niin mä olen kuitenkin menettänyt uskoni Suomen viranomaisiin. Se on niin kuin semmoista henkistä kiusaamista, et se ihminen katkeroituu ja katkeroituu ja katkeroituu.”


LOPPU