Hyppää pääsisältöön

Mario Vargas Llosa on entinen yhteiskunnan vihollinen

Perulainen kirjailija Mario Vargas Llosa sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon lokakuussa 2010. Sitä ennen entisestä vasemmistoradikaalista oli vuosikymmenien saatossa tullut globalisaation puolestapuhuja.

Tietolaatikko

Mario Vargas Llosa on Perun kansainvälisesti tunnetuimpia nykytaiteilijoita. Hän on aiempina vuosina kuulunut kestoveikkauksiin kirjallisuuden nobelistiksi. Palkintoraadin mukaan 74-vuotiaan perulaiskirjailijan ansioita ovat hänen kykynsä kartoittaa valtarakenteita ja kuvata yksilön vastarintaa, kapinaa ja kukistumista. Perulainen on kirjoittanut yli 30 romaania, näytelmää ja esseetä. Espanjankielisen kirjallisuuden merkittävimmän Cervantes-palkinnon hän sai jo 1995. Mario Vargas Llosa asuu suurimman osan aikaa Euroopassa. Koko latinalaisessa Amerikassa on hyvin harvoja kynäilijöitä, joita tunnettaisiin täällä samassa määrin. (AFP, Yle Uutiset)

SUOMENNOKSIA:
Kaupungin koirat (1966)
Vihreä talo (1978)
Julia-täti ja käsikirjoittaja (1992)
Maailmanlopun sota (1983)
Maytan tarina (1988)
Puhujamies (1990)
Äitipuolen ylistys (1991)
Andien mies (1995)
Vuohen juhla (2002)
Paratiisi on nurkan takana (2005)
Tuhma tyttö (2010)

Mario Vargas Llosa (s. 1936) tuli 1960-luvulla tunnetuksi latinalaisen Amerikan sosiaalisten olojen kriitikkona. Hänen läpimurtoromaaninsa Kaupungin koirat ilmestyi vuonna 1963 Matti Rossin suomennoksena.

Vuonna 1968 Vargas Llosa vieraili Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa, jossa häntä haastatteli runoilija Pentti Saaritsa.

Vargas Llosa puhuu radiohaastattelussa Kuuban vallankumouksen uudistavasta vaikutuksesta latinalaisen Amerikan proosaan. "Kriisitilanteet ovat hedelmällisiä - ne luovat uudenlaista kirjallisuutta", hän toteaa.

Tv-haastattelussa hän sanoo mm. kirjailijan olevan Perussa väistämättä yhteiskunnan vihollinen, koska "kirjailija on näkymätön uhka valtakoneistolle".

1980-luvulla Varga Llosa kääntyi vapaan markkinatalouden kannattajaksi. Hänet valittiin keskusta-oikeiston presidenttiehdokkaaksi vuonna 1990.

Vuonna 2001 yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti sai hänet globalisaationumeronsa tähtikirjoittajaksi. Vargas Llosan mukaan kapitalistinen globalisaatio ei tukahduta paikallisia kulttuureja vaan päinvastoin vapauttaa nationalismin yhdenmukaistavasta ideologisesta herruudesta.

Amerikkalaisuuden pelko on ex-vasemmistolaisen mielestä vainoharhaisuutta. Johan von Bonsdorff käsittelee Vargasin näkemyksiä ohjelmassa Kolmannen maailman puheenvuoroja.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto