Hyppää pääsisältöön

Isännät vai isäntien varjot

Dokumentti kertoo siitä, kenellä oli valta Suomen talouselämässä keväällä 1991. Suuri lama oli vain muutaman kuukauden päässä, mutta siitä ohjelma ja kaikki sen haastateltavat tuntuvat olevan täysin tietämättömiä.

Osakeyhtiöissä ylintä valtaa käyttää yhtiökokous. Ohjelmassa selvitettiin, kuinka monta yhtiökokouksen osanottajaa tarvittiin äänten enemmistöön 20 suurimmassa teollisuusyrityksessä. Vastaus oli hätkähdyttävä: keskimäärin yksi tai kaksi kokousedustajaa riitti äänten enemmistöön.

Tuolloin Suomen talouselämässä oli kolme suurta valtakeskittymää: suurpankit SYP ja KOP sekä valtio. Ohjelma alkaa Suomen suurimman teollisuusyrityksen yhtiökokouksella. Paikka oli valtioneuvoston linnan karu kellarihuoneisto ja kokouksessa oli läsnä kaikkiaan kuusi henkilöä, joista kolme viran puolesta. Tällainen oli Neste Oy:n yhtiökokous ennen kuin yritys oli fuusioitu Fortumiksi ja viety pörssiin.

1960-luvulla vallasta suomalaisyhtiöissä kertoi Laulu 20 perheestä. 1990-luvun alkuun mennessä suurpankit olivat syrjäyttäneet suvut. Laulun 20 perheestä jäljellä olivat tuolloin vielä jäljellä Ahlström, Ehrnrooth, Björnberg, Rettig, Erkko ja Serlachius. Entä nyt?

Keväällä 1991 suurpankit KOP ja SYP vielä rakentelevat miljardeilla markoilla omia finanssilinnakkeitaan. Ollaan menossa kohti suurta tuhoa, mutta pankeille tärkeintä näyttää olevan oman omistuspiirin betonointi.

Pääjohtaja Ahti Hirvonen perustelee SYP:n omistusjärjestelyjä ”ensi vuosituhannelle” ulottuviksi pitkän tähtäimen ratkaisuiksi. KOP:n leirin vakuutusyhtiö Pohjolan johtaja Pirkko Alitalo vakuuttaa, että KOP:n omistusjärjestelyt osoittavat kannattavuutensa ”5-10 vuodessa”.

Omistusjärjestelyihin sijoitetut miljardit menivät hukkaan. Neljä vuotta haastattelujen jälkeen SYP ja KOP yhdistyivät Meritaksi, joka sitten vuonna 1998 myytiin ruotsalaiselle roskapankki Nordbankenille.

Teksti: Timo-Erkki Heino

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto