Hyppää pääsisältöön

Isännät vai isäntien varjot

Dokumentti kertoo siitä, kenellä oli valta Suomen talouselämässä keväällä 1991. Suuri lama oli vain muutaman kuukauden päässä, mutta siitä ohjelma ja kaikki sen haastateltavat tuntuvat olevan täysin tietämättömiä.

Osakeyhtiöissä ylintä valtaa käyttää yhtiökokous. Ohjelmassa selvitettiin, kuinka monta yhtiökokouksen osanottajaa tarvittiin äänten enemmistöön 20 suurimmassa teollisuusyrityksessä. Vastaus oli hätkähdyttävä: keskimäärin yksi tai kaksi kokousedustajaa riitti äänten enemmistöön.

Tuolloin Suomen talouselämässä oli kolme suurta valtakeskittymää: suurpankit SYP ja KOP sekä valtio. Ohjelma alkaa Suomen suurimman teollisuusyrityksen yhtiökokouksella. Paikka oli valtioneuvoston linnan karu kellarihuoneisto ja kokouksessa oli läsnä kaikkiaan kuusi henkilöä, joista kolme viran puolesta. Tällainen oli Neste Oy:n yhtiökokous ennen kuin yritys oli fuusioitu Fortumiksi ja viety pörssiin.

1960-luvulla vallasta suomalaisyhtiöissä kertoi Laulu 20 perheestä. 1990-luvun alkuun mennessä suurpankit olivat syrjäyttäneet suvut. Laulun 20 perheestä jäljellä olivat tuolloin vielä jäljellä Ahlström, Ehrnrooth, Björnberg, Rettig, Erkko ja Serlachius. Entä nyt?

Keväällä 1991 suurpankit KOP ja SYP vielä rakentelevat miljardeilla markoilla omia finanssilinnakkeitaan. Ollaan menossa kohti suurta tuhoa, mutta pankeille tärkeintä näyttää olevan oman omistuspiirin betonointi.

Pääjohtaja Ahti Hirvonen perustelee SYP:n omistusjärjestelyjä ”ensi vuosituhannelle” ulottuviksi pitkän tähtäimen ratkaisuiksi. KOP:n leirin vakuutusyhtiö Pohjolan johtaja Pirkko Alitalo vakuuttaa, että KOP:n omistusjärjestelyt osoittavat kannattavuutensa ”5-10 vuodessa”.

Omistusjärjestelyihin sijoitetut miljardit menivät hukkaan. Neljä vuotta haastattelujen jälkeen SYP ja KOP yhdistyivät Meritaksi, joka sitten vuonna 1998 myytiin ruotsalaiselle roskapankki Nordbankenille.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto