Hyppää pääsisältöön

Koirat ja kissat lapsiperheessä - ammattilaisten vinkit

Suuri osa esimerkiksi koirien kodinvaihdoista ajoittuu juuri siihen kohtaan, kun vauva saapuu perheeseen. Perhe kokee, että koiralle ei ole enää aikaa - se häiritsee ja häiriköi.

- Asialle voidaan tehdä jotain jo etukäteen, painottavat Tuki- ja kuulokoirakouluttaja Miia Kantinkoski sekä eläinnäyttelijöitä kouluttava Tuire Kaimio, jotka molemmat ovat myös äitejä.

Miia Kantinkoski ja Tuire Kaimio jakavat vinkit perheen ja lemmikin onnistuneeseen yheiseloon.

Vinkkejä lapsiperheen ja lemmikkieläimen yhteiseloon

  • Vastasynnyttänyt äiti saattaa kokea perheen eläimet likaisina ja epämiellyttävinä. Tämä johtuu hormoneista ja tilanne palautuu normaaliksi muutamassa kuukaudessa. Perheen kannattaakin miettiä, voisiko joku muu huolehtia esimerkiksi koiran hyvinvoinnista ja aktivoinnista jonkin aikaa, jotta koira ei turhaannu tai tunne itseään hylätyksi.
  • Jos koiran reviiriin (missä saa kulkea, nukkua) tai elämään tulee vauvan myötä muutoksia, koira kannattaa opettaa uusille tavoille jo raskausaikana. Silloin on vielä aikaa keskittyä opettamiseen ja näin vältytään myös liian monilta samanaikaisilta muutoksilta koiran elämässä.
  • Koiran ”sisarkateudelta” voidaan välttyä myös kiinnittämällä huomiota puheeseen. Jos vauvalle puhutaan sillä lepertelyäänellä, millä aiemmin on puhuttu koiralle, koira voi hämmentyä. Se ryntää tuulispäänä paikalle, kun äiti lepertelee vauvalle. Koiran käytös tulkitaan helposti kateudeksi, vaikka koira luulee, että sille puhutaan. Koira pitää siis totuttaa siihen, että miehelle leperrellään, tuolille leperrellään ja nallelle leperrellään - jo ennen vauvan syntymää.
  • Sairaalasta kotiin voidaan tuoda vauvalle tuoksuvia vaatekappaleita, joita koira voi nuuhkia. Vielä toimivampi vaihtoehto on laittaa vauvan koppaan hetkeksi aikaa äidin paita, jolloin äidin ja vauvan tuoksut sekoittuvat. Kun paita tuodaan koiralle, se voi nuuhkia niitä yhdessä.
  • Koira voi myös säikkyä vauvaa. Kyseessä on sen alitajuinen tieto siitä, että koiraemot puolustavat pentujaan eivätkä salli muiden koirien tulla lähellekään. Silloin on koiran mielestä parasta luikkia tiehensä. Koira pitää ihmisäitiä koiraäitinä, ja näin pelkää äiti-vauva -yhdistelmää alitajuisesti. Tämä menee ohi muutamassa kuukaudessa.
  • Jos raskaana olevan äidin perheessä on kissoja, voi olla järkevää, että joku muu kuin äiti tyhjentää hiekka-astiat. Jos tämä ei ole mahdollista, kumihanskojen ja mahdollisesti myös hengityssuojaimen käyttö on paikallaan. Äidin raskausaikana sairastama toksoplasmoosi, joka tarttuu kissojen ulosteen välityksellä, voi aiheuttaa epämuodostumia sikiölle.
  • Vauvan synnyttyä kissaa ja vauvaa ei saa jättää yksin samaan tilaan, sillä kissa voi mennä nukkumaan vauvan päälle - vain etsiessään ihanan lämmintä paikkaa. Lastentarvikeliikkeissä on saatavana metallisia suojaverkkoja pinnasängyn ja vaunujen päälle.
  • Jos lapsiperheeseessä mietitään koiran hankkimista, kannattaa etukäteen tarkkaan miettiä, millaiseen ympäristöön koira tulee. Hyvin aktiiviset koirat tarvitsevat paljon touhua ja jos eivät sitä saa, turhaantuvat ja alkavat käyttäytyä häiritsevästi ja ongelmallisesti. On julmaa koiraa kohtaan, jos se joutuu sille sopimattomaan ympäristöön. Lapsiperheiden pitää muistaa, että aikaa on rajallisesti ja eivätä hyvätkään aikomukset harrastaa koiran kanssa toteudu, jos koliikkivauva valvottaa.
  • Oman eläimen hankkimista lapselle kannattaa myös miettiä tarkkaan. Esimerkiksi alakouluikäinen ei välttämättä jaksa huolehtia itsenäisesti eläimen hyvinvoinnista.

Perheen ajan lähetyksessä kuuntelijat kysyvät vinkkejä eläinten kanssa touhuamiseen. Eläinkouluttajat Tuire Kaimio ja Miia Kantinkoski vastaavat. Tiina Lundberg toimittaa.

Perheen aika kuullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14.03

 

Linkit:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus

  • Ainutlaatuiset kakarat – ymmärtääkö kirjallisuus 2010 -luvun lasta?

    Tutkin Nummen Karkkipäivää ja Aapelin Pikku Pietarin pihaa

    Nykyvanhemmat ymmärtävät lapsiaan paremmin kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. Lapset ovat osallisia ja kantavat yhä enemmän vastuuta itsestään. Toimittaja Maija Puska pohtii esseessään, kuinka yllättävän samanlaisina lapset kuvataan 1950- ja 2010-luvun teoksissa. Onko mahdollista olla lapsi, jos aikuiset loistavat poissaolollaan? 2010-luvun kaupunkilaislapsi on ainutlaatuinen.

  • Kahden lapsen äiti, Satu Saarinen: “Kun biologisia lapsia ei kuulunut, oli adoptio meille luonnollinen vaihtoehto”

    Satu Saarinen on kahden adoptiolapsen äiti.

    Samalla kun Satu Saarisen isä eli viimeisiä hetkiään, sai Satu miehensä kanssa iloisen puhelun. Heistä tulisi pienen pojan vanhemmat. Kun toisesta rakkaasta oli luovuttava, saapui uusi rakas ihminen perheeseen. Oli aika hakea 2-vuotias poika kotiin Etelä-Afrikasta, Johannesburgista. Myöhemmin perheeseen saatiin myös pieni tyttö.

  • Marja Hintikka: Häpeäisit, läski äiti!

    Lopetetaan raskaana olevien ulkonäön arviointi. Nyt!

    “Katselinkin, että miten olit noin lihonut! Posketkin olivat kummasti pyöristyneet.” Näin todettiin Marja Hintikalle, kun hän kertoi odottavansa kolmatta lastaan. Marjan mielestä nyt on tullut aika julistaa raskausrauha ja lopettaa odottavien äitien ulkonäön kommentointi!

  • Perheen kanssa luontoretkellä – onnistuuko 12 kilometrin patikkaretki pienten kanssa?

    Mitä tarvitaan onnistuneeseen luontoretkeen lasten kanssa?

    Luonnossa olo lisää niin aikuisten kuin lastenkin hyvinvointia ja vähentää stressiä. Yhdessä kokemisen ja selviytymisen riemu tekee hyvää koko perheelle! Näin lupailevat tutkimukset ja luontosivustot. Mutta mahtaako käytännön kokemus olla aivan näin riemukas? Päätimme testata, kestääkö vanhemmilla hermo vai palaako pinna, kun luontoretkellä on mukana on kaksi alle kouluikäistä lasta, ja edessä 12 kilometriä vaativaa patikkamaastoa? Entä kuinka sujuu koko retken kruunaava telttayö?

  • Marja Hintikka: Pojat ei tanssi balettia

    Kasvatetaan lapsista ihmisiä!

    Yksi varhaisimmista muistoistani on päiväkerhosta, jossa istun isolla punaisella tuolilla. Se on rangaistus riehumisesta. Selkäni takana kaikki tytöt leikkivät kotia. Käännyn katsomaan ja sisälläni käy kauhunväristys - en ikinä halua leikkiä noin tyhmiä juttuja! Muistan tunteen kuin eilisen, sillä se oli minulle täyttä totta. Kotileikki ja perinteiset “tyttöjen jutut” eivät ikinä olleet suosikkejani lapsuudessa. Entä sitten, pohtii Marja Hintikka.

  • Tylsyys kuuluu hyvään lapsuuteen – sopivina annoksina

    Tylsyyden sieto on tärkeä taito - lapselle ja aikuiselle.

    Tylsyyttä on hyvä oppia sietämään, sillä se aktivoi mielikuvitusta ja luovuutta. Vanhemman olisi tärkeää kuunnella lasta, jotta hän tietäisi onko tylsyys hetkellistä vai onko taustalla muutakin, sanoo perheterapeutti ja koulutusjohtaja Eira Tikkanen Suomen Mielenterveysseurasta.

  • Mitä lapset ajattelevat leikkivistä aikuisista?

    Vannotko leikkimisen nimeen vai onko leikki lasten juttu?

    Toiset vanhemmat vannovat leikkimisen nimeen, toiset taas ajattelevat, että leikki on lasten juttu. Mitä lapset ajattelevat leikkivistä aikuisista?

  • "Prinsessatkin huutaa joskus" - elämää aistiyliherkän lapsen kanssa

    MHL yllätti aistiyliherkän uhmaikäisen lapsen yh-äidin

    Sensorisen integraation häiriöön kuuluva aistiyliherkkyys on valtaosalle suomalaisista vielä vieras asia, vaikka häiriönä se ei ole uusi eikä harvinainen. Kukka Sariola sai ensimmäiset merkit kuopuksensa Ellin aistiyliherkkyydestä heti itkuisen vauvan synnyttyä. Arki uhmaikäisen SI-lapsen kanssa vaatii vahvaa ennakointia, tilannetajua ja aikaa. Vanhemman jaksamista tukevat pienetkin onnistumisen ilot.

  • Näin ratkaiset 5 kiperää tilannetta isovanhempien kanssa

    Tasapaino on mahdollista löytää!

    Isovanhemmat ovat monen pikkulapsiperheen paras selviytymiskeino arjessa: mummot ja papat auttavat parhaansa mukaan asiassa kuin asiassa. Läheskään aina apua ei kuitenkaan eri syistä ole tarjolla. Joskus isovanhemmat kokevat, että he ovat tehtävänsä tehneet, toisinaan perheiden vaatimuslistat ovat mahdottomia. Miten voisi löytää sopivan tasapainon isovanhempien, lasten ja lastenlasten suhteessa? Näin asiantuntija ratkaisisi viisi kiperää - ja monelle tuttua - tilannetta.

  • Marja Hintikka: Isovanhemmuus on hukassa

    Olkaa kiitollisia osallistuvista isovanhemmista.

    "Pahimpina hetkinä en kuitenkaan voinut mitään katkerille ajatuksille jotka kumpusivat mieleeni, kun seurasin vierestä ystäviä, joille tuotiin rotinoita päivittäin ja joiden esikoista tarjouduttiin ottamaan yökylään, kun vauvan kanssa oli haasteita. Mummukateus iski, pahemman kerran." Näin sanoo Marja Hintikka, joka on jo laatinut itselleen listan siitä, millainen mummo hän itse aikoo olla.

  • Biologinen lapsi on uusperheen liima

    Väestöliitto: yhteinen lapsi suojelee uusperhettä erolta.

    Uusperheen perustamiseen liittyvä uuden aikaperspektiivin opettelu on kimurantti juttu. Onko sopivaa tehdä yhteisiä lapsia, kun on jo elettyä elämää takana? Jaksaisiko vauva-arkea enää? Harmittaisiko lapsen tekemättä jättäminen? Kansainvälisten tutkimusten mukaan ratkaisu olisi hyvinkin simppeli - yhteinen biologinen lapsi kannattaisi tehdä. Tilastollisesti nimittäin yhteinen biologinen lapsi, jos mikä, auttaa uusperhettä pysymään kasassa.

  • Lapsi kaipaa muistoja ydinperheestä

    Valokuvaaja kuvasi 30 suomalaista uusperhettä lapsen silmin

    Kun perhe eroaa, häviävät valokuvat entisestä puolisosta ja perhe-elämästä hyvin nopeasti kodin ja mummolan kirjahyllyiltä ja lipastojen päältä. Aivan kuin olisi jotenkin sopimatonta pitää esillä todisteaineistoa ydinperheestä, siitä lapsen - ja aikuisen - elämän peruspilarista, joka joskus oli. Mutta mitä jos juuri sitä konkreettista jälkeä menneestä erolapsi tarvitseekin tunteakseen itsensä ehjäksi?