Hyppää pääsisältöön

Suomen Talvisota 1939–40 toi maanalaisen menon radioon

M. A. Nummisen, Jarkko Laineen, Markku Innon ja kumppanien Maanalaista menoa -radiosarja levitti vuosina 1968–1969 undergroundin ilosanomaa Suomen kansalle ja yllytti sitä räjäyttämään tajuntansa rockilla.

Suomen Talvisota 1939–40 oli turkulais-helsinkiläinen taiteilijaryhmä, joka järjesti provokatorisia kabaree- ja musiikkiesityksiä ja julkaisi omaa Aamurusko-monistelehteään. Noin 14-henkisen ryhmän pääideologeja olivat kirjailijat Jarkko Laine ja Markku Into sekä laulaja M. A. Numminen. Systeemin vastustajille tarjoutui vuonna 1968 tilaisuus propagoida aatteitaan myös valtakunnanverkossa.

Radion kulttuuritoimitukselle tehdyn Maanalaista menoa -sarjan ensimmäiseen osaan (lähetetty 14.12.1968) sisältyi mm. Markku Innon esitelmä, irtolaishaastattelu, ruotsalaisen Puss-lehden sarjakuvakertomus Lille Marx, The Realist -lehden kirje Suomen Talvisodalle, ajatuksia syljeskelystä, esitelmä Suomen Talvisota 1939–40:n taustasta ja ideologiasta, tiedotus The Spermin konsertissa nähdystä huoltopoliisin kytästä sekä amerikkalaisten U-lehtien katsaus.

Ohjelmassa esiintyivät Suomen Talvisota 1939–40 -yhtye, Those Lovely Hula Hands, Heli Keinonen ja S. Albert Kivinen. Tekijänoikeussyistä ohjelman nettijulkaisussa on mukana vain osa esityksistä.

Sarjan toisessa osassa 30.1.1969 kuultiin mm. Jarkko Laineen esitelmä "Ruhjotut postiljoonit", esperantonäyte, terveisiä Tampereelta, selvitys Ruotsin underground-tilanteesta, haastattelu miehestä joka unohti ulkomaanmatkalla suomen kielen, Innon esitelmä "Olen puhunut utopiaa" sekä haastattelu pomminheittäjä Vatasesta, "Vakka-Suomen ihmistermiitistä". Rauli Badding Somerjoki ja Suomen Talvisota esittävät lyhyen katkelman kappaleesta Satusetä Andersen.

Kakkososan lopussa esitettiin kahden kuuntelijan lähettämä nauha, jossa porno-sanan toistelu kiihtyy simuloiduksi homoseksuaaliseksi aktiksi. Maanalaista menoa oli illan viimeinen ohjelma, joten "pornoaktin" jälkeen kuultiin kuuluttaja Kaisu Puuskan hyvänyön toivotus ja Maamme-laulu. "Siinä mielestäni kulminoituu undergroundin ja Systeemin vastakkainasettelu", M. A. Numminen totesi myöhemmin.

Kolmas Maanalaista menoa lähetettiin 23. kesäkuuta 1969. Sen alaotsikkona on "Miten underground-liike vaikuttaa taiteeseen ja politiikkaan". Puheosuuksissa on tavanmukaisten osanottajien lisäksi mukana Ylen kulttuuritoimittaja Juha Virkkunen. Ohjelmassa soivat mm. Suomen Talvisodan kappaleet Talvisota-rock ja Mielitauti-rock. Tekijänoikeussyistä osa musiikista on tässä poistettu.

Underground-liikettä esiteltiin ruotsinkieliselle väestönosalle tv-ohjelmassa Ungdom för helvete ja radio-ohjelmassa Underjorden – finns den. Kaikki radio-ohjelman tekijät olivat luonnollisesti suomenkielisiä, lukuunottamatta Peter Widéniä, joka puolestaan änkytti. Suomen Talvisota -ryhmittymä puolustikin änkyttäjien tasa-arvoista asemaa radiossa.

Ohjelmassa Underjorden – finns den kuultiin mm. Jarkko Laineen esitelmä "U-rörelsen i det statusinriktade samhället". Siihen tehtiin myös ruotsinkieliset versiot kappaleista Vihreä valta ja Liput liehuivat miesten WC:ssä.

Maanalaista menoa -sarjaan Ylen kustannuksella tehtyjä rock-kappaleita käytettiin M. A. Nummisen mukaan Suomen Talvisota 1939–40 -yhtyeen jälkikäteen legendaariseksi nousseella albumilla Underground-rock. Sarjan kakkososassa esitetty Rauli Badding Somerjoen laulama Satusetä Andersen jäi LP:ltä pois. Myös ensimmäisessä jaksossa kuullut versiot kappaleista Vihreä valta ja Liput liehuivat poikkeavat levyllä julkaistuista.

Maanalaista menoa -sarjasta valmistui tiettävästi viisi ohjelmaa, kolme suomeksi ja kaksi ruotsiksi (viimemainituista on tosin löydetty vain yksi). Ryhmittymän jäsenet lisäksi yksin tai yhdessä eräitä muitakin kokeellisia radio-ohjelmia.

Kesäkuussa 1969 radioitu Jarkko Laineen ja Markku Innon runo-musiikkikollaasi Kekkonen lentää, Kekkonen kalastaa sai nimensä Suomen Talvisota -yhtyeen tunnetuimmasta kappaleesta Kekkonen-rock. Bändin toinen solisti Pole Ojanen esitti ohjelmassa kappaleet STT-rock ja Ei edes Elvis loistossaan. Ainakin jälkimmäisen teksti on Laineen.

M. A. Numminen käsitteli lokakuussa 1969 äänitetyssä Rock ja runous 2 -ohjelmassaan rocktekstien omintakeisuutta esimerkkeinään Chuck Berry, Pete Townshend ja Bob Dylan. Tekijä esittää ohjelman lopussa oman demonsa kappaleesta Däng-däng-däng-däng. Ohjelman lähetyspäivä ei ole tiedossa. Rock ja runous -sarjan ensimmäinen osa oli ilmeisesti Laineen ja Innon em. kollaasi.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto