Hyppää pääsisältöön

Yksinhuoltaja - merkki otsassa?

Eija Tuominen toimii Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n puheenjohtajana. Hän tuntee yksinhuoltajan arjen ilot ja huolet paitsi työnsä puolesta myös kotoa – Eija on 6-vuotiaan tyttönsä yksinhuoltaja ja ollut hänen kanssaan kahden alusta alkaen.

Yhtään sellaista äitiä, joka olisi onneton siitä, että on äiti, en ole vielä tavannut!
– Yksinhuoltajia on kahdenlaista sorttia eli on niitä, jotka ovat eronneet ja niitä, jotka ovat niin sanottuja totaaliyksinhuoltajia eli he olleet lapsen kanssa yksin alusta asti. Surkutteluun ei silti ole aihetta: Yhtään sellaista äitiä, joka olisi onneton siitä, että on äiti, en ole vielä tavannut!

Esimerkiksi vuonna 2007 erosi kaikkiaan 17 000 paria ja 4 500 äitiä sai lapsen yksin.

Totaaliyksinhuoltajien tarinoista löytyy monenlaisia kohtaloita. Nopeat erot ovat tyypillisimpiä hyvin nuorille pareille. Eijan mukaan yleinen tarina on se, että nuori pari rakastuu, on yhdessä muutaman vuoden, saa lapsen ja huomaa sitten ettei suhde toimikaan.

Vaikka monista on ihan ok elää kaksistaan lapsen kanssa, usein yksinhuoltajuus on vain välivaihe elämässä: jossain vaiheessa vastaan tulee uusi kumppani. Suomen lapsiperheistä noin 10 prosenttia on uusperheitä.

Siitä huolimatta, että yksinhuoltajien määrä on kasvanut ja yhden vanhemman perheistä tullut normaali perhemalli perinteisen äiti, isä ja lapset -yhdistelmän rinnalle, asenteet yksinhuoltajia kohtaan eivät ole lieventyneet. Päinvastoin. Yksinhuoltajien vihjaillaan himoitsevan lapsia tekemällä yhteiskunnan tukia ja helppoa rahaa.

– Ihmisillä on täysin vääristyneitä käsityksiä! Sen huomaa, että viime vuosina ovat asenteet yhden vanhemman perheitä kohtaan koventuneet, mutta ei kukaan Suomessa lapsia tekemällä tai elatusmaksuja nostamalla rikastu. Joka neljäs yksinhuoltaja elää köyhyydessä.

Usein ihmiset myös olettavat, että yksinhuoltajat lähtevät lemmenseikkailuihin muita helpommin. Näillekin väitteille Eija nauraa päin naamaa.

Kolme väärää myyttiä yksinhuoltajista

1. ”Yksinhuoltajat ovat helppoja seksikumppaneina – he kaipaavat hellyyttä ja seksiä niin epätoivoisesti, että kuka tahansa kelpaa seuraksi. ”

Yleisesti ottaen yksinhuoltajilla on lapsettomia sinkkuja suurempi kynnys aloittaa uusi parisuhde, sillä kyseessä ei ole vain heidän onnensa, vaan myös lapsen. Ketä tahansa retkua ei kukaan halua lapsensa elämään eivätkä epävakaat tuuliviirisuhteet houkuta äitejä ja isejä.

2. ”Yksinhuoltajat haluavat vain rahaa. Lapsia kannattaa tehdä tukien vuoksi, ja entiseltä puolisolta saatujen elatusmaksujen avulla on sitten helppo elää itsekin leveästi. ”

Yksinhuoltajat ovat Suomessa kaikista köyhin taloustyyppi – heistä joka neljäs tarvitsee toimeentulotukea, kun kahden vanhemman perheistä toimeentulotukea tarvitsee vain 5 prosenttia. Tilastokeskuksen vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan lapsen elättäminen kaikkine tarpeineen maksaa noin 525 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen elatusmaksu lasta kohti on noin 150 euroa.

3. ”Yksinhuoltajat ovat laiskaa sakkia – he vain pummaavat yhteiskunnalta tukea kotona olemiseen eivätkä välitä mennä töihin.”

Tutkimusten mukaan yksinhuoltajat hinkuvat töihin parisuhteessa eläviä enemmän. Tämän selittää helposti paitsi talouteen liittyvät seikat myös sosiaalisen ammattiverkoston ja aikuisen seuran puute kotona.

Lue myös: Yksinhuoltajat - parinmuodostuksen kakkoskansalaiset?

Linkit:

Toimittaja Linda Lappalainen

Kommentit
  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.