Hyppää pääsisältöön

Ajankohtaisen kakkosen homoillat

Onko samaa sukupuolta olevien liitto pyhäinhäväistys vai ihmisoikeus? Entä mitä tapahtuu ydinperheelle, vanhemmuudelle, lapsille? Ajankohtaisen Kakkosen homoillat vuosina 1996 ja 2010 herättivät vilkkaan julkisen keskustelun.

Tietolaatikko

Keskustelemassa vuonna 1996 olivat seksologi Jukka Virtanen, kansanedustaja Päivi Räsänen, puheenjohtaja Lauri Jakkila (Ristiretki-Via Dolorosa ry), filosofi Ritva Ruotsalainen, teologian tohtori Martti Nissinen, kansanedustaja Outi Ojala, psykiatri Martti Paloheimo, Anne Sipola, opettaja Martti Kaipiainen, päätoimittaja Jorma Hentilä, pääsihteeri Rainer Hiltunen (SETA), puheenjohtaja Leena Löyttyniemi (Suomen Naisyhdistys), kansanedustaja Esa Lahtela.

Studiossa vuonna 2010 olivat: Mr. Gay Finland Kenneth Liukkonen, Tampereen piispa Matti Repo, sarjakuvataiteilija Pertti Jarla, lesbopareja siunannut pastori Leena Huovinen, näyttelijä Elsa Saisio, raamatunopettaja Pasi Turunen, kuuluttaja, Seta:n hallituksen jäsen Manne Maalismaa, ohjaaja Mikko Roiha, Tosimies -lehden päätoimittaja Kimmo Janas, kirkkovaltuutettu Sonja Falk, Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtaja Juha Jämsä, opiskelija Maija Paloheimo, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.), kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.), kansanedustaja Pentti Oinonen (ps.), kansanedustaja Lenita Toivakka (kok.), seksologi Tarja Sandberg, sateenkaariperheen äiti Heidi Kontkanen.

Ajankohtaisen Kakkosen homoilta 2010 voitti Bonnierin Suuren journalistipalkinnon vuoden journalistisena tekona 16.3.2011.

Vuonna 1996 studiokeskustelussa puitiin homoparien ja lesboparien elämää: tulisiko heidän saada rekisteröidä suhteensa avioliitoksi?

Maaliskuusta 2002 lähtien on Suomessa ollut mahdollista rekisteröidä kahden samaa sukupuolta olevan parisuhde. Rekisteröidyt parit eivät kuitenkaan ole tasa-arvoisessa asemassa avioparien kanssa, koska heiltä puuttuu oikeus perheen ulkoiseen adoptioon, yhteiseen sukunimeen sekä esimerkiksi kirkolliseen vihkimiseen.

Ylen Ajankohtaisen Kakkosen vuoden 2010 illassa väiteltiin muun muassa samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta adoptioon ja kirkkohäihin. Aikaisemman homoillan ilmapiiristä oli aistittavissa, että homot ja lesbot eivät kelpaa vanhemmiksi: "Lapsista voi tulla ties mitä ja lapsia käytetään hyväksi". Vuonna 2010 vastustajien kannat ovat täsmentyneet: homot ja lesbot kelpaavat jo isiksi ja äideiksi mutta homoperheiden adoptiolapset torjutaan väitteellä, että lapsella on oikeus sekä isään että äitiin.

Vuonna 2010 evankelis-luterilaisen kirkon kantaa keskustelussa edusti Tampereen piispa Matti Repo. Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja Päivi Räsäsen argumentit tukeutuivat Raamatun kantaan avioliitoista, että toimitus olisi ainoastaan miehen ja naisen välinen asia. Tosin Räsänen myöhemmin sanoi ajattelevansa näin yksittäisenä kristittynä.

Kuuluttaja Manne Maalismaa kiteytti lopuksi homoillan tunnelmat: "Monet katsojat ovat löytäneet keskustelun perusteella syyt homofobiaan ja syrjintään, se kaikki on ollut täällä läsnä, tässä keskustelussa. Ei niitä syitä tarvitse kaukaa hakea".

Pentti Jarlan A2 Homoillan (2010) aikana piirtämät kuvat:

Pentti Jarlan piirros ennakkoluuloista
Pentti Jarlan piirros ennakkoluuloista Kuva: Pentti Jarla korkean paikan kammo,ennakkoluulot
Pentti Jarlan piirros ennakkoluuloista
Pentti Jarlan piirros ennakkoluuloista Kuva: Pentti Jarla Pertti Jarla

Erobuumi kirkosta

Lokakuinen homoilta poiki ennätysmäärän kirkosta eronneita. Viikko homoillan jälkeen evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta oli eronnut yhteensä noin 20 000 ihmistä. Eroakirkosta.fi-sivuston mukaan erityisesti Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsäsen esiintyminen ohjelmassa koettiin syyksi kirkosta eroamiseen.

Räsänen joutui myöhemmin viikolla selittelemään evankelisluterilaisen kirkon erotulvaa. Räsäsen mukaan on mahdollista, että jotkut eroajat voivat pitää käsityksiä liian konservatiivisina mutta toisaalta jopa liian liberaaleina. Räsänen sanoi Ykkösen Aamu-television haastattelussa, että nykyinen erotulva on pientä sen rinnalla, mitä tapahtuu, jos kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien siunaamisen.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto