Hyppää pääsisältöön

Tapahtui 1985: Radiosta kauppatavaraa

Vuonna 1985 perustettujen yksityisten paikallisradioiden myötä suomalaiset saivat ihmeteltäväkseen myös uuden mainonnan muodon - radiomainoksen.

Tietolaatikko

Yleisradion 80-luvun pääjohtajan Sakari Kiurun mukaan kaupallisen radion kehitystä edesauttoi Suomessa laajaa kannatusta saanut liberalistinen viestintänäkemys, joka näki mainosrahoitteisuuden positiivisessa valossa ja jonka suhde perinteiseen yleisradiotoimintaan oli negatiivinen.
1980-luvulla kaupallisuus ja mainosmaailma merkitsivät monille suomalaisille jonkinlaista henkireikää, vapaan läntisen maailman pilkahdusta Neuvostoliiton varjostamassa maassa. Poliittisesti suomalaiset eivät voineet vapautua kylmän sodan kahleistaan, mutta rajoitetulla radiotoimialalla oli mahdollista liikkua henkisesti lähelle länttä, jopa ohitse muiden pohjoismaiden, sallimalla radiossa vapaa kaupallinen toiminta.
Radiomainonta syntyi Suomeen kuin tyhjästä. Kaupallisten paikallisradioiden aloittaessa toimintansa ei suomalaisella radiomainoksella ollut kotimaisia esikuvia, tai suomalaisella mainosalalla vielä käytännön kokemusta radiomainoksesta. 1980-luvun puolivälissä mainostoimistot eivät ehtineet kunnolla varautua nopeasti käynnistyvään radiomainontaan ja kentällä oli tilaa pienille, radiomainoksia paikallisradioihin tuottaville toimistoille.
Turkulainen Provox aloitti toimintansa heti ensimmäisten joukossa vuonna 1985. Provoxin perustajana hääri turkulaisessa Auran Aallot –paikallisradiossa omaa viihdeohjemaansa pyörittävä toimittaja ja mainosmies Arto Mäkinen. Provox tuotti ja teki mainoksia Auran Aalloille, muttei ollut mainostoimisto sanan perinteisessä merkityksessä. Muiden kaltaistensa pientoimistojen lailla Provox oli ketterä paikallinen toimija, jolle 1980-luvun paikallinen radiomainosmarkkina tarjosi elintilaa. Vasta seuraavalla vuosikymmenellä syntyi Radio Novan kaltaisia valtakunnallisia mainosradioita ja valtakunnallinen radiomainos sysäsi paikallista mainontaa vähitellen marginaaliin.

Suomessa radiomainonnasta ja sen sallimisesta oli käyty keskusteluja jo paljon ennen 1980-lukua ja paikallisradioita.

1960-luvun lopulla MTV oli asiassa aktiivinen, mutta vielä näissä keskusteluissa kaupallinen radiotoiminta kariutui. Syynä oli, ettei Suomessa haluttu vaarantaa hyvin käyntiin lähtenyttä tv-mainontaa.

1980-luvun paikallisradiokeskustelun myötä radiomainonta nousi uudestaan tapetille. Maamme ensimmäiset paikallisradiot olivat lähes poikkeuksetta kaupallisia ja rahoittivat toimintansa mainonnalla.

Paikallisradiohankkeen edetessä, syntyi radiomainonnasta yhtäkkiä varteenotettavin vaihtoehto uusien yksityisradioiden rahoittamiseksi. Vuonna 1985 toimintansa aloittaneissa suomalaisissa paikallisradioissa sallittiin alusta lähtien kaupallinen toiminta, toisin kuin muissa pohjoismaissa, joissa radiomainonta käynnistyi vasta 1990-luvulla.

Tapahtui 1985 -sarjassa Provox-mainostoimiston perustaja ja kaupallisen radion konkari Arto Mäkinen muistelee, minkälaisia olivat alkuvaiheen suomalaiset radiomainokset, jotka ilmestyivät 1980-luvun Suomeen kuin tyhjästä.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto