Hyppää pääsisältöön

Tapahtui 1985: Radiosta kauppatavaraa

Vuonna 1985 perustettujen yksityisten paikallisradioiden myötä suomalaiset saivat ihmeteltäväkseen myös uuden mainonnan muodon - radiomainoksen.

Tietolaatikko

Yleisradion 80-luvun pääjohtajan Sakari Kiurun mukaan kaupallisen radion kehitystä edesauttoi Suomessa laajaa kannatusta saanut liberalistinen viestintänäkemys, joka näki mainosrahoitteisuuden positiivisessa valossa ja jonka suhde perinteiseen yleisradiotoimintaan oli negatiivinen.
1980-luvulla kaupallisuus ja mainosmaailma merkitsivät monille suomalaisille jonkinlaista henkireikää, vapaan läntisen maailman pilkahdusta Neuvostoliiton varjostamassa maassa. Poliittisesti suomalaiset eivät voineet vapautua kylmän sodan kahleistaan, mutta rajoitetulla radiotoimialalla oli mahdollista liikkua henkisesti lähelle länttä, jopa ohitse muiden pohjoismaiden, sallimalla radiossa vapaa kaupallinen toiminta.
Radiomainonta syntyi Suomeen kuin tyhjästä. Kaupallisten paikallisradioiden aloittaessa toimintansa ei suomalaisella radiomainoksella ollut kotimaisia esikuvia, tai suomalaisella mainosalalla vielä käytännön kokemusta radiomainoksesta. 1980-luvun puolivälissä mainostoimistot eivät ehtineet kunnolla varautua nopeasti käynnistyvään radiomainontaan ja kentällä oli tilaa pienille, radiomainoksia paikallisradioihin tuottaville toimistoille.
Turkulainen Provox aloitti toimintansa heti ensimmäisten joukossa vuonna 1985. Provoxin perustajana hääri turkulaisessa Auran Aallot –paikallisradiossa omaa viihdeohjemaansa pyörittävä toimittaja ja mainosmies Arto Mäkinen. Provox tuotti ja teki mainoksia Auran Aalloille, muttei ollut mainostoimisto sanan perinteisessä merkityksessä. Muiden kaltaistensa pientoimistojen lailla Provox oli ketterä paikallinen toimija, jolle 1980-luvun paikallinen radiomainosmarkkina tarjosi elintilaa. Vasta seuraavalla vuosikymmenellä syntyi Radio Novan kaltaisia valtakunnallisia mainosradioita ja valtakunnallinen radiomainos sysäsi paikallista mainontaa vähitellen marginaaliin.

Suomessa radiomainonnasta ja sen sallimisesta oli käyty keskusteluja jo paljon ennen 1980-lukua ja paikallisradioita.

1960-luvun lopulla MTV oli asiassa aktiivinen, mutta vielä näissä keskusteluissa kaupallinen radiotoiminta kariutui. Syynä oli, ettei Suomessa haluttu vaarantaa hyvin käyntiin lähtenyttä tv-mainontaa.

1980-luvun paikallisradiokeskustelun myötä radiomainonta nousi uudestaan tapetille. Maamme ensimmäiset paikallisradiot olivat lähes poikkeuksetta kaupallisia ja rahoittivat toimintansa mainonnalla.

Paikallisradiohankkeen edetessä, syntyi radiomainonnasta yhtäkkiä varteenotettavin vaihtoehto uusien yksityisradioiden rahoittamiseksi. Vuonna 1985 toimintansa aloittaneissa suomalaisissa paikallisradioissa sallittiin alusta lähtien kaupallinen toiminta, toisin kuin muissa pohjoismaissa, joissa radiomainonta käynnistyi vasta 1990-luvulla.

Tapahtui 1985 -sarjassa Provox-mainostoimiston perustaja ja kaupallisen radion konkari Arto Mäkinen muistelee, minkälaisia olivat alkuvaiheen suomalaiset radiomainokset, jotka ilmestyivät 1980-luvun Suomeen kuin tyhjästä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.