Hyppää pääsisältöön

Huoltopoliisi tarkkaili kansaa

Irtolaislakiin perustuvalla huoltopoliisitoiminnalla oli tärkeä osa suomalaisessa sosiaalihuollossa. Huoltopoliisi valvoi lakia kiertelemällä kaupungilla, asemilla, puistoissa ja ravintoloissa.

Irtolaislaki oli voimassa aina vuoteen 1987 asti. Poliisi seurasi irtolaisainesta, kuten asunnottomia, alkoholisteja ja niin sanottuja perhepinnareita ja piti heistä erityistä tarkkailukortistoa.

Vanhempana rikoskonstaapelina vuonna 1994 eläkkeelle jäänyt Lea Saarinen muistelee työuraansa Tampereen poliisilaitoksen huolto-osastossa. Saarinen oli koulutukseltaan mielisairaanhoitaja, kun hän kiinnostui poliisin työstä.

— Ei kukaan kuvitellut, että 1960-luvun alun poliisi-instituutiossa nainen olisi voinut työskennellä missään muualla kuin huoltopoliisissa. Ei muu olisi käynyt laatuun, Saarinen kertoo.

Saarinen pääsi aloittamaan työnsä kesällä -61.

— Siitä se vain lähti, työ opetti tekijäänsä. Ei kukaan varsinaisesti perehdyttänyt. Parin kanssa lähdettiin kadulle suorittamaan tarkkailua.

Asemilla ja puistoissa maleksi porukkaa, joka myi pimeää viinaa. Asunnottomat, päihtyneet ja toimettomat kuljeksijat kiinnittivät huoltopoliisin huomion. Kaduilla esiintyi myös prostituutiota.

Jos irtolaisesta kertyi tarkkailukortistoon toistuvasti merkintöjä, seurasi puhuttelu. Sen jälkeen toimet tiukkenivat kuulusteluun ja varoitukseen. Sosiaalilautakunta saattoi määrätä henkilön irtolaisvalvontaan. Lopulta hänet voitiin määrätä työlaitokseen.

Erityinen ilmiö keväisin oli nuorten karkulaisten vaeltelu. Nuoret, jopa vain 12-vuotiaat, tytöt lähtivät liftailemaan rekkoihin. Saarinen kertoo 60-luvun alun rekkaparkista, missä tyttöjä vaihdettiin autosta toiseen.

Lea Saarinen puhuu tutuiksi käyneistä asiakkaistaan "ystävinä". Monen hunningolle ajautuneen ihmisen elämä lähti kääntymään paremmaksi, kun huoltopoliisi puuttui päihteiden käyttöön ja holtittomaan elämäntapaan. Joskus tosin ojennuskeinot eivät auttaneet. Työlaitoksiin passitetut palasivat usein takaisin kaduille. Ongelmat myös siirtyivät sukupolvelta toiselle: Saarinen muistaa eräästäkin asiakasperheestä kolme sukupolvea.

Huoltopoliisin toimintaa esittelevässä jutussa vuodelta 1971 todetaan irtolaisten syyllistyvän mm. työn vieroksuntaan ja epäsopivaan tulojen hankkimiseen.

Huoltopoliisin tiloissa oli myös oma huone eksyneitä lapsia varten.

Teksti: Poliisi-tv, Heidi Sommar

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto