Hyppää pääsisältöön

Huoltopoliisi tarkkaili kansaa

Irtolaislakiin perustuvalla huoltopoliisitoiminnalla oli tärkeä osa suomalaisessa sosiaalihuollossa. Huoltopoliisi valvoi lakia kiertelemällä kaupungilla, asemilla, puistoissa ja ravintoloissa.

Irtolaislaki oli voimassa aina vuoteen 1987 asti. Poliisi seurasi irtolaisainesta, kuten asunnottomia, alkoholisteja ja niin sanottuja perhepinnareita ja piti heistä erityistä tarkkailukortistoa.

Vanhempana rikoskonstaapelina vuonna 1994 eläkkeelle jäänyt Lea Saarinen muistelee työuraansa Tampereen poliisilaitoksen huolto-osastossa. Saarinen oli koulutukseltaan mielisairaanhoitaja, kun hän kiinnostui poliisin työstä.

— Ei kukaan kuvitellut, että 1960-luvun alun poliisi-instituutiossa nainen olisi voinut työskennellä missään muualla kuin huoltopoliisissa. Ei muu olisi käynyt laatuun, Saarinen kertoo.

Saarinen pääsi aloittamaan työnsä kesällä -61.

— Siitä se vain lähti, työ opetti tekijäänsä. Ei kukaan varsinaisesti perehdyttänyt. Parin kanssa lähdettiin kadulle suorittamaan tarkkailua.

Asemilla ja puistoissa maleksi porukkaa, joka myi pimeää viinaa. Asunnottomat, päihtyneet ja toimettomat kuljeksijat kiinnittivät huoltopoliisin huomion. Kaduilla esiintyi myös prostituutiota.

Jos irtolaisesta kertyi tarkkailukortistoon toistuvasti merkintöjä, seurasi puhuttelu. Sen jälkeen toimet tiukkenivat kuulusteluun ja varoitukseen. Sosiaalilautakunta saattoi määrätä henkilön irtolaisvalvontaan. Lopulta hänet voitiin määrätä työlaitokseen.

Erityinen ilmiö keväisin oli nuorten karkulaisten vaeltelu. Nuoret, jopa vain 12-vuotiaat, tytöt lähtivät liftailemaan rekkoihin. Saarinen kertoo 60-luvun alun rekkaparkista, missä tyttöjä vaihdettiin autosta toiseen.

Lea Saarinen puhuu tutuiksi käyneistä asiakkaistaan "ystävinä". Monen hunningolle ajautuneen ihmisen elämä lähti kääntymään paremmaksi, kun huoltopoliisi puuttui päihteiden käyttöön ja holtittomaan elämäntapaan. Joskus tosin ojennuskeinot eivät auttaneet. Työlaitoksiin passitetut palasivat usein takaisin kaduille. Ongelmat myös siirtyivät sukupolvelta toiselle: Saarinen muistaa eräästäkin asiakasperheestä kolme sukupolvea.

Huoltopoliisin toimintaa esittelevässä jutussa vuodelta 1971 todetaan irtolaisten syyllistyvän mm. työn vieroksuntaan ja epäsopivaan tulojen hankkimiseen.

Huoltopoliisin tiloissa oli myös oma huone eksyneitä lapsia varten.

Teksti: Poliisi-tv, Heidi Sommar

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto