Hyppää pääsisältöön

Nesteen pulmaöljy: käsikirjoitus

MOT: Nesteen pulmaöljy

toimittaja: Kati Juurus

TV1 18.11.2010 klo 20:00


Kristianto Hidajatur Rochman: "Who are you?"


Kati Juurus / MOT: "Me olemme Suomen televisiosta, teemme filmiä palmuöljystä."



Sampo Soimakallio : "Nyt kun Neste laajentaa tuotantoa voimakkaasti, mistä ne on kaavailleet tän raaka-aineen sitte tulevan näihin laitoksiinsa."


Kati: "Olettekohan kuullut yhtiöstä nimeltään Neste Oil?"


Rochman: "Nes…, Oi, anteeksi vain mutta Neste tulee tänne ensi kuussa!
"

Otsikko: Nesteen pulmaöljy


Juonto: Ilmasto lämpenee. Maapallon öljyvarat käryävät kasvihuonekaasuiksi autojen moottoreissa.


Ensi joulukuussa EU-maissa astuu voimaan uusiutuvan energian direktiivi, jolla yritetään saada kasvihuonekaasut kuriin



Direktiivi määrää, että kymmenen vuoden kuluttua EU-maiden liikennepolttoaineista 10 prosenttia on oltava uusiutuvista lähteistä. Suomen hallitus on linjannut, että meillä pyritään vielä tiukempaan tavoitteeseen: 20 prosenttiin kaikista liikennepolttoaineista.


Direktiivi tarkoittaa sitä, että Euroopassa kulutetaan kymmenen vuoden kuluttua 20 miljoonaa tonnia biodieseliä vuodessa.


Ja jonkun pitää se valmistaa.


Honkamaa: "Tietysti se syy minkä takia tätä tehdään, on yhteiskunnan tahtotila. Öljy-yhtiöt ei voi oikeestaan myydä tällä hetkellä missään maassa Euroopassa polttoainetta, ellei siin oo biosisältöö."


Juonto: Direktiivi velvoittaa polttoainemyyjät myymään perusbensojen ohella myös biopolttoainetta. Suomen ja Baltian kysynnän Neste Oil saa täytetyksi Porvoon biopolttoainelaitoksensa tuotannolla.


Mutta suomalaisyhtiöllä on paljon kunnianhimoisemmat suunnitelmat. Se haluaa laajentua maailmanluokan peluriksi.


Honkamaa: "Nesteen tavoite on olla maailman johtava uusiutuvan dieselin valmistaja."



Valtionyhtiö Neste Oil on tehnyt yhteensä yli miljardin euron jättisatsauksen kahteen uuteen biodieselin tuotantolaitokseen, jotka viisinkertaistavat yhtiön biopolttoainetuotannon. Niiden tuottama uusiutuva diesel on tarkoitus panna vientiin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Honkamaa: "Singaporen ja Rotterdamin laitokset on suunnattu pääasiassa kaupallisille markkinoille"


Neste Oilin tavoitteena on tuottaa peräti kymmenen prosenttia Euroopassa käytettävästä biodieselistä. Yhtiö käyttää pääraaka-aineenaan palmuöljyä.

Kati: "Mikä on se syy minkä takia alun perin ootte lähteny niin voimakkaasti nojaamaan tähän palmuöljyyn?"

Honkamaa: "Palmuöljy on erinomainen raaka-aine tähän tarkotukseen sen takia, että nää päästövähenemät on selvästi parempia kun monilla muilla raaka-aineilla."


Juonto: Direktiiviä lukemalla voi päätyä myös toisenlaiseen päätelmään. Komission teettämiin tutkimuksiin perustuvat kasvihuonekaasupäästöjen oletusarvot ovat palmuöljydieselin kohdalla heikompia kuin useimpien muiden biopolttoaineiden. Eli palmuöljypohjaisesta biopolttoaineista tulee komission mukaan enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin useimmista muista biopolttoaineista, ellei palmuöljystä ole prosessin aikana otettu talteen vahvaa kasvihuonekaasua, metaania.


Mutta palataan metaaniin myöhemmin.


Maailman palmuöljystä valtaosa tulee Indonesiasta ja Malesiasta. Siksi Neste Oilissa on laskettu, että uusi jalostamo kannattaa rakentaa Singaporeen, öljypalmuplantaasien lähelle.


Kati Juurus / MOT: "osasitteko odottaa, kun te rupesitte tähän satsaamaan, että palmuöljystä nousis tämmönen hiukan ongelmallisena pidetty tuote?
"


Honkamaa: "No palmuöljyssä historiallisesti saattaa olla että on ollu ongelmia.
"


Kristell Hergoualc’h: "Montako puuta tässä ympärillä on…yksi, kaksi…kolme…"


Sumatralaisessa suosademetsässä tehdään EU-rahoilla tutkimusta, jonka on määrä tuottaa tietoa öljypalmuviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä, ja auttaa komissiota hiomaan direktiiviä entistä paremmaksi.

Kristell: "Keskitymme tutkimusessamme hiilivarantojen muutoksiin ja kasvihuonekaasupäästöjen muutoksiin maankäytön muutoksen jälkeen. Otamme vertailukohteeksi metsän, ja katsomme ympäröiviä alueita ja sitä millaisia maankäytön muutoksia siellä on tapahtunut."


Juonto: Puolitoista kertaa Suomen kokoinen Sumatra on Indonesian alueista se, jossa öljypalmun kasvatus on laajinta. Neitseellistä metsää on jäljellä enää vähän. Tätäkin suosademetsää reunustaa palmupelloksi poltettu ja hakattu laaja raiskio.


Kristell: Tämä alue raivattiin ja poltettiin kolme vuotta sitten. Ja tässä poltetulla alueella kasvaa nyt vuoden ikäisiä öljypalmuja.


Tutkijat työsketelevät CIFOR-tutkimuslaitoksessa, jonka metsäntutkimusohjelmaa vetää suomalainen Markku Kanninen.

Kanninen: "niille jotka sitä tuottaa onhan se niin kuin hyvä bisnes. Mut sit tietysti nämä ympäristövaikutukset ett tosiaan jos metsä kaadetaan tilalta ja istutetaan öljypalmua tilalle……

….ja varsinkin jos se tehdään soilla, niin siitä erityisesti voi tulla näit suurii kasvihuonepäästöi."


Valtaosa maailman palmuöljytuotannosta menee ruokaöljyksi. Mutta nyt biopolttoaineiden kysyntä lisää jo valmiiksi kasvussa olevaa palmuöljyn tuotantoa.

Kanninen: viime vuosina Indonesiassa on istutettu noin 400-500.000 hehtaaria uutta palmuöljytuotantoa viljelmää niin näistä noin puolet on soilla.


siis hetkinen. Biopolttoaineilla halutaan saada kasvihuonekaasupäästöt kuriin, mutta niitä tuottamalla lisätään samalla kasvihuonekaasupäästöjä?

Kati Juurus / MOT: onks tässä mitään mieltä siis tuottaa palmuöljyllä bioenergiaa…

Kanninen: "se riippuu niin paljon siitä mikä on ollut sen palmuviljelmän alkuperäinen maankäyttö. Jos se tuotetaan näillä maataloustuotannosta poistuneilla huonotuottoisilla mailla, niin se negatiivinen puoli ei oo mikään suuri. Jos siitä on kaadettu iso sademetsä täysikäinen sademetsä pois se on ihan selvä että siinä menee 400-500 vuotta ennen kuin siinä saavutetaan se hiilitasapaino"

Kristell: "Käytämme palmuöljyä uusiutuvana energiana. Mutta kun rupeat arvioimaan asiaa ilmastonmuutoksen kannalta, on otettava huomioon koko ketju ja sen alkupiste, eli metsä. Se on se ongelma. On tehtävä täysi elinkaarianalyysi jotta nähdään mikä on palmuviljelyn vaikutus ilmastoon."

Kati Juurus / MOT: "Onko vaikutus silti kuitenkin pikemminkin positiivinen kuin negatiivinen?"

Kristelle: "Kyllä minusta se on negatiivinen."


EU:n uusiutuvan energian direktiivillä haluttiin siis kitkeä kasvihuonepäästöjä. Mutta direktiiviä laadittaessa komissiossakin huomattiin, että toiset biopolttoaineet ovat ilmaston kannalta hankalampia kuin toiset.

Soimakallio: "on todennäköstä, että keskimäärin palmuöljyn tuotanto aiheuttaa fossiilisia polttoaineita suuremmat päästöt."

Marlene Holzner: "Haluamme edistää vain sellaisten biopolttoaineiden käyttöä, jotka täyttävät korkeat ympäristöstandardit. Siksi olemme kuvanneet erittäin yksityiskohtaisesti mitkä biopolttoaineet ovat sallittuja ja mitkä eivät.

Olemme esimerkiksi sanoneet erittäin selkeästi, että metsien hakkaaminen ei ole sallittua biopolttoaineiden tuottamiseksi. Ei ole sallittua kuivattaa kosteikkoja ja kasvattaa niiden paikalla biopolttoaineita, eikä myöskään muilla suojelluilla alueilla."



Direktiiviin on kirjattu kriteerit siitä, millainen biopolttoaine on kestävästi tuotettua ja millainen ei. Nyt EU:n jäsenmaiden tehtävä on tulkita kriteerit ja kirjoittaa niiden perusteella kansalliset lait. Mutta direktiivissä on yhä paljon tulkinnanvaraa.


Työ- ja elinkeinoministeriössä tehtävä on päätynyt Jukka Saariselle.

Saarinen: "Eli eli mun pitää nyt sitten , no ei mun sit yksin, mutta tuota kolleegoiden ja muiden ministeriöiden kanssa pohtia, että miten, miten nää nyt sitten täytäntöön pantas nää vaatimukset,…jotenkin järkevällä ja toteutettavalla tavalla."

Kati Juurus / MOT: kui helppo homma se on?

Saarinen: "kyl siinä ihan kotitarpeeksi päänvaivaa riittää."


Eli käytännössä se siis tarkottaa sitä, että kaikki, kaikki biopolttoaine, mikä Suomessa markkinoille tuodaan niin sen sen tuota niin koko tuotanto ja raaka-aineketju pitää pystyä jäljittämään sitten ja vielä jollain konstilla osottamaan, että, että se tuotantoalue ei kuulu näihin näihin kiellettyihin alueisiin.

Kati Juurus / MOT: kuka sen sitten todistaa?"

Saarinen: "no se on hyvä kysymys."


Honkamaa: "me tiedetään täsmälleen, miltä plantaaseilta ne tulee."


Honkamaa: "ja kaikki se palmuöljy mitä Neste Oil on hankkinu on ollu kestävän kehityksen mukaan tuotettu ja nää toimijat on vastuullisia."


Kati: "jos nää teidän tuottajat on niin hyviä niin voisko niistä saada sitten listan?"


Honkamaa: "kaupallisista syistä me ollaan päädytty siihen, et me ei tätä kerrota.
"


Direktiivi määrää, että biopolttoaineen kasvihuonekaasupäästöjen pitää olla ainakin 35 prosenttia pienemmät kuin vastaavan fossiilisen polttoaineen päästöt. Honkamaan mukaan Neste Oilin biodiesel ylittää tavoitteen kirkkaasti.


Honkamaa: "Kun me lasketaan ne oikeesti meidän toimittajilta niin me päästään noin kuuteenkymmeneen prosenttiin.
"


Kati: "voisko sellasen laskelman saada?"


Honkamaa: "varmaan, itse asiassa niitä taitaa olla meidän verkkosivuillakin joitain esimerkkejä niistä ainakin joitain tämmösiä tutkimuksia mitä on tehty.
"


haastattelun lopuksi yhtiön viestintäjohtaja lupaa ryhtyä etsimään Neste Oilin biodieselin elinkaarilaskelmaa, josta kävisi ilmi tuotantoketjun eri vaiheissa syntyvien päästöjen määrä.

Honkamaa: "Mä joudun itekki ruveta sitä kaivelemaan et minkälaisia ne laskelmat ihan täsmällisesti on, se on selvää että sitä työtä tehdään kaiken aikaa koska tää on meille kriittisen tärkee alue."


Yhtiön ympäristöasioista vastaava johtaja Simo Honkanen palaa myöhemmin asiaan ja kertoo, että varsinaista elinkaarilaskelmaa ei sittenkään ole saatavilla, koska ulkopuolisen tahon tekemä auditointi eli tarkastus on vasta alkamassa.

Soimakallio: "Ku tarkkaan ei oo lyöty lukkoon, ei oo lyöty lukkoon nyt sitä, ett miten ja millasila perusteilla nää laskelmat tulis tehdä ja mitä tarkkuustasoo edellytetään, niin on mahdoton, on mahdoton sanoo, ett kuinka suuri suuri osa lopulta niin kun, niin kun nykysestä tuotannosta vois, vois nää kriteerit täyttää."


Juonto: Jo nyt vaikeasti mitattavasta asiasta on tulossa ehkä vieläkin monimutkaisempi. Vaikka esimerkiksi palmuöljyä tietyllä plantaasilla tuotettaisiinkin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, se ei välttämättä riitä.

Tutkijat ja komission virkamiehet ovat alkaneet keskustella niin sanotusta epäsuorasta maankäyttövaikutuksesta.


Eli: kun esimerkiksi palmuöljyn kysyntä kasvaa, tuotantoa siirtyy väkisin yhä uusille alueille. Ja vaikka palmuöljyviljelmä siirtyisi jo maatalouskäytössä olevalle maalle – sanotaan riisipellolle – siirtyisi riisinviljely taas jonnekin muualle, vaikkapa suosademetsään.


Soimakallio: Se suuri ongelma täss on oikeestaan just nää tällaset epäsuorat vaikutuksen ja tän, tän niin kun, tän hallitsematon kysynnän kasvu. Että, että se on se ongelma.



Myös EU-komissio on herännyt biopolttoaineiden kysynnän epäsuoriin vaikutuksiin, energiakomissaari Günther Öttingeriä myöten.

Holzner: "Hän on sanonut hyvin hyvin selkeästi että hän ottaa tämän epäsuoran maankäytön muutoksen erittäin vakavasti. Jos edistämme biopolttoaineita, täytyy varmistaa että niillä ei ole mitään negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. Jos meillä on todisteita siitä että vaikutus on suuri, hän ryhtyy toimiin."


Epäsuora maankäytön muutos saattaa vielä päätyä direktiiviin.

Linnanen: "Ne kannattais ottaa mukaan, koska silloin huolimatta siihen aiheeseen liittyvistä monista epävarmuuksista ja sen laskelmien tekemisen vaikeudesta, niin se tuo hyvin tärkeitä näkökulmia päätöksen tekoon mukaan siitä, että mihin, mihin maapallon rajalliset resurssit, biomassaresurssit mukaan lukien, niin riittää."


Linnanen: "Paljastauu näitä ongelmakohtia, että aha, tällä on välillinen vaikutus johonkin ja se vaikuttaa taas tähän ja mitäs me nyt sitten tehdään, mistä ruoka…mistä se hankitaan, ja sitt huomataan että oho, maapallon pinta ei riitä."

Kati Juurus / MOT: "Mitä se tarkottaa, jos palmuöljyn kannalta, jos nää epäsuorat maankäyttövaikutukset otettais huomioon?"

Linnanen: "Ei palmuöljyn hiilijalanjälki siitä parane."


Ei siis myöskään Neste Oilin palmuöljypolttoaineen hiilijalanjälki.

Honkamaa: "Mutta me ollaan jo pitkän aikaa tiedetty että se on tulossa ja ollaan huomioitu se meidän bisneksissä ja tullaan sopeutumaan siihen mitä se olikaan."


---

Kati Juurus / MOT: "Tiedättekö mitä biopolttoaineet ovat?"

tulkki: "Tiedätkö mitä öljypalmusta tehtävät biopolttoaineet ovat?"

Yusuf: (puistaa päätään)

tulkki: "Hän ei tiedä."


Kati Juurus / MOT: "Mihin arvelet palmuöljyä käytettävän?"

Yusuf: "Minun tietääkseni siitä tehdään öljyä."

"Sanovat, että siitä voi tehdä saippuaa."

"Niin siis sanotaan, minä en koskaan itse ole nähnyt sellaista.
"


Myös Bungkun kylän alueella Keski-Sumatralla on saatu sopeutua palmuöljyviljelmien tuloon.

Yusuf: "Tämä oli alkuperäinen metsä, paikka missä me syömme ja missä me voimme metsästää villisikoja tai peuroja"


Metsästä aiemmin elantonsa saanut kubu-kansa elää nyt varastamalla palmunhedelmiä metsän paikalle kymmenisen vuotta sitten istutetulta plantaasilta.

Yusuf: "Minä olen jo pitkään odottanut, että tänne tulee ihmisiä, jotka pystyvät antamaan meille tukea."
"Joka voi antaa meille neuvoja."

"Mutta ei ole tullut. Koska oikein joku sellainen ihminen tulee?"

"Ei, sen sijaan tänne tulee armeija, poliisi, brimob (erikoisjoukot)"

"Pidättäkää, ne huutavat!"


Yusuf: "En vieläkään tiedä kuka tässä on oikeassa ja kuka väärässä

En ole vielä osannut tehdä johtopäätöstä
"
"Olemmekohan me itse väärässä tai onko yritys väärässä, en ymmärrä tätä asiaa."


Bungkun kylänjohtaja Mohammed Zen on kyläläisten puolella, suurviljelmiä vastaan. Zenin mukaan valtion maille perustetulla palmuviljelmällä ei enää ole voimassa olevaa toimilupaa. Kubu-heimo taas on perinteisesti pitänyt valtion maita ominaan. Kyläläiset siis varastavat laittoman viljelmän hedelmiä mailta, jotka he kokevat omikseen.


Kyseinen plantaasiyhtiö MPS kuuluu Asiatic Persada-nimiselle yhtiölle, jonka osake-enemmistö puolestaan kuuluu maailman suurimmalle palmuöljyn myyjälle, monikansalliselle Wilmarille.

Zen: "Jos me kansalaiset pystymme noudattamaan lakia, miksi Wilmar ei noudata lakia?"
"Sanotaan, että ihmiset ovat ottaneet väkisin maan haltuunsa ja kun he ottavat hedelmää sanotaan että he ryöstävät niitä."

"Mutta kysytäänpä, kuka ryösti ensin?"

"Ryöstikö kansa ensin vai Wilmar?"


Wilmarin hallitsemalla Asiatic persadalla on muitakin maariitoja paikallisten asukkaiden kanssa. Viime vuonna Wilmar sai kyseenalaista julkisuutta, kun Maailmanpankkiin kuuluva IFC keskeytti koko öljypalmualan rahoituksensa Wilmarin projektin rahoitukseen liittyneiden epäselvyyksien vuoksi.


Indonesian palmuöljy-yritykset eivät yleensä ole innostuneita tv-kameroista. Palmuöljyasioita selvitelleitä toimittajia on karkotettu maasta. Päätämme kaikesta huolimatta käydä katsomassa myös Wilmarin 20.000 hehtaarin laajuista plantaasia.

Rochman: "Hei. Keitä te olette?"

Kati Juurus / MOT: "Olemme Suomen televisiosta, teemme filmiä palmuöljystä."

Rochman: "Kuka antoi teille sisäänpääsyluvan?"

Kati Juurus / MOT: "Tämähän on yleinen tie…"

Rochman: "Mitä te aiotte tehdä filmillä?"

Kati Juurus / MOT: "Teemme ohjelmaa Suomeen."



Syystä tai toisesta Wilmarin sertifioinnista vastaava paikallispäällikkö suostuu näyttämään meille tiluksia.

Kati Juurus / MOT: "Mahdatteko tietää yhtiö nimeltään Neste Oil?"


Rochman: "Nes, Oi, anteeksi vain mutta Neste tulee tänne ensi kuussa!
"


Kati Juurus / MOT: Oletteko jo keskustelleet hinnoista Nesteen kanssa?


Rochman: Ei vielä, se on Singaporen (pääkonttorin) asia. Olen vain saanut aikataulun jolloin minun pitää olla Nesteen edustajien kanssa.



Rochman kertoo, että plantaasi on piakkoin saamassa palmuöljyn tuottajien oman RSPO-sertifikaatin. Nesteoil ja plantaasin pääomistaja Wilmar ovat jo sitoutuneet RSPO-järjestelmään.

Kati Juurus / MOT: "Pitääkö teidän vielä muuttaa monia asioita, jotta voitte saada RSPO-sertifikaatin?"

Rochman: "Ei paljoakaan. Meidän pitää viimeistellä alku…alkuperäiskansan kanssa tehtävä julistus."

Kati Juurus / MOT: "Millaisia ongelmia, erimielisyyksiä teillä sitten on paikallisten ihmisten kanssa?"


Rochman: "Me annoimme heille jo 1000 hehtaaria."


Kati Juurus / MOT: "Eivätkö he ole siihen tyytyväisiä?"


Rochman: "Asia edistyy. Jotkut ulkopuoliset järjestöt vain yhä valittavat. Saan siitä päänsärkyä. Aluehallinto otti jo ongelman käsiteltäväkseen ja ratkaisi ongelman yhdessä Asiaticin (Wilmar) kanssa.
"


Bungkun kylänjohtaja kertoi meille samasta asiasta, mutta näki tilanteen hieman toisin. Hänen mielestään aluehallinto pitää Wilmarin puolta, ei asukkaiden.

Zen: "Tästä esimerkistä voimme itse nähdä mikä on Wilmarin ja aluehallinnon välinen suhde. Esimerkiksi käy niiden äsken keskenään solmima sopimus.

Miksi ihmisille annettiin vain 1000 hehtaaria?"

"Me kysymme, että mitä on sen päätöksen takana?"

"Tämähän on valtion maata, mutta vain sen verran (1000 hehtaaria) annetaan kansan käyttöön"

"Minä en uskalla paljon kertoa, mutta näin minä itse ajattelen"


Rochman: "Teemme niin tai näin, olemme aina väärässä. Paikalliset ihmiset häiriköivät meitä, ja sitten on varaskysymys. On varkaita."


Kati Juurus / MOT: "ai varkaita?"


Rochman: "varkaita."



Wilmarin silmissä varkaita ovat siis ihmiset, jotka puolestaan kokevat Wilmarin vieneen heiltä maat.


Wilmarin 20.000 hehtaarin plantaasin hedelmät puristetaan raaka-öljyksi omassa puristamossa. Vajaa viidesosa raaka-aineesta tulee oman plantaasin ulkopuolelta, milloin mistäkin.

Kati Juurus / MOT: "Minne laitatte jätteen?"

Rochman: "Jätteenkö? Taakse. Meillä on lampi, lietelampi."


Suurista lietealtaista nousee voimakas viemärin haju: metaania.

Kati Juurus / MOT: Onko teillä keinoa ottaa metaania talteen?


Rochman: Ei vielä. Uskoakseni Wilmarilla on vain yksi sellainen, Sumatralla.


Kati Juurus / MOT: Se ei kai ole kovin yleistä vielä?


Rochman: Ei ole. Se ainoakin on vain tutkimusta varten.



Metaani on 21-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. sitä vapautuu runsaasti ilmakehään palmuöljypuristamojen jätteistä. Metaanin voisi periaatteessa käyttää energiana, mutta näin ei alalla vielä tehdä, joitakin kokeiluja lukuun ottamatta, sillä talteenotto ei ole kannattavaa.


EU-komission mielestä riippuu kuitenkin paljolti metaanista, kelpaako palmuöljybiopolttoaine direktiivin mukaiseksi vai ei. Direktiivin oletusarvoissa palmuöljydiesel on hyväksyttävää vain, jos metaani on otettu sen valmistusprosessissa talteen.


Kati Juurus / MOT: "Kuinka suuressa osaa näitä teidän nykyisistä ja tulevista uusien laitosten toimittajista, kuinka paljon he ovat pystyneet tätä metaania poistamaan siinä prosessissa?"

Honkamaa: "Tiedän että lähes kaikilla varmaan o erilaisia suunnitelmia, tällä hetkellä niitä ei oo varmaan kauheen paljon. Meidän jotku toimittajat on hyvin pitkällä suunnitelmissaan, mutta tietysti vaihtelee vähän yhtiöittäin se tilanne."


Komissio tuntuu suhtautuvan asiaan hyvin tiukasti.

Holzner: "Jos haluaa tuottaa biodiesliä palmuöljystä, silloin pitää myös rakentaa puristamo, jossa metaani otetaan talteen."

"Eli jos dieseliä tuotetaan palmuöljystä jonka metaania ei ole otettu puristamossa talteen, se ei ole meidän standardiemme mukaista.
"


Kati Juurus / MOT: "Mitähän nyt jos käy ilmi, että tota joku biopolttoaine-erä joka on Suomessa markkinoilla ei ookkaan sitten niitten kriteerien mukaista, mitä sitte?"


Saarinen: "niin kyllä ne sitten perittäs takasin ne nää verohelpotukset ja ja vielä kovempi sanktio on, on sitten se, että se ei tulis mukaan tähän tähän velvotekiintiöön jollon, jolon sitten katsottas, että se tai jos se tarkottas sitä, että kiintiö ei oo tullu täyteen näistä kestävistä, niin sillon siitä joutus sitten maksamaan, maksamaan sakkoa jokaiselta puuttuvalta litralta tai energiayksiköltä. Ja kyllä se kalliiks kävis."


Kati Juurus / MOT: "Siis se yritys maksais sakkoa?
"

Saarinen: "kyllä."

Kati: "Mitä se tarkottas teille että esim. teidän tuotetta ei kelpuutettasi direktiivin mukaseks?"

Honkamaa: "No…tietysti en halua spekuloida kovin paljon, mutta tietenkin me voidaan käyttää kaikkia kasviöljyjä raaka-aineina; soijaa, rypsiä ja näitä eläinrasvoja, eli toisaalta on huomioitava se et EU, kun tätä lainsäädäntöä tehdään, on huomioitava se, että jostainhan tän raaka-aineen on tultava, jos on velvoittava lainsäädäntö. Muuten tilanne ajautuu mahdottomuuteen."

Kati Juurus / MOT: "minkälaisia suunnitelmia teillä sitten on esimerkiks tämmösen yhtiön kun Wilmar suhteen?"


Honkamaa: "niinkun mä aikasemmin sanoin me ei täsmällisesti kommentoida näitä erilaisia raaka-aine toimittajia. Wilmar sinänsä on yks näist tunnetuista ja myöskin vastuullisista raaka-ainetoimittajista.
"


Loppu.