Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen värillinen tv-uutislähetys

Vapunpäivän iltana 1977 hieraisi moni televisiokatselija silmiään. Tv-uutiset lähetettiin tuolloin ensimmäisen kerran värillisinä. Punaliputkin liehuivat ensi kertaa punaisina.

Uusi näkyelämys ei kuitenkaan tavoittanut kaikkia katsojia, sillä valtaosalla katsojista oli tuolloin kotonaan mustavalkotelevisio. Makeaa ei myöskään heti annettu mahan täydeltä: alkuaikoina uutiset lähetettiin värillisinä vain viikonloppuisin.

Valitettavasti historiallinen värilähetys ei ole tallentunut jälkipolville kokonaisuudessaan. Näemme kuitenkin välähdyksen uutistudiosta, yhden kokonaisen, Kari Toivosen toimittaman uutisjutun ylioppilaiden vapunvietosta sekä muut uutisjutut ilman selostusta.

Toivosen raportti vapunpäivän vietosta alkaa koleista kuvista Helsingin Espalta. Mantaakin paleltaa, sillä se on jo kadottanut lakkinsa. Päivän mittaan sää onneksi lämpenee ja juhlinta löytää tutut uomansa.

Uutislähetyksen muu tarjonta koostui normaaliin tapaan työväenliikkeen vappujuhlien kuvauksesta. Mutta koska lähetys oli ensimmäistä kertaa värillinen, näkivät ei-vasemmistolaiset katsojat tv:ssä liehuvat punaliput "uusin silmin".

15-minuuttisesta uutislähetyksestä 11 minuuttia tasapainoili eri vasemmistopuolueiden vappupuheiden välillä. Lähetyksestä nousi kohu, eikä työväen vappujuhlintaa sen koommin enää ole Suomen televisiossa nähty samassa mitassa.

Virallisesti asian päätti Ylessä yhtiön ohjelmaneuvosto, jonka mukaan "vappu-uutisoinnista oli muodostunut poliittisesti tasapainoton ajankohtaislähetys, jota ei voida pitää varsinaisena uutislähetyksenä."

Vuonna 1978 punalippuja nähtiin vapunpäivän uutisissa enää kolmen minuutin ajan.

Politiikantoimittaja Tarmo Ropponen muisteli tapausta 40 vuotta myöhemmin Helsingin Sanomissa. Siinä Ropponen sanoo uskovansa, että ensimmäiset väriuutiset vaikuttivat pysyvästi myös polittiiseen kulttuuriin. "Kokoomus ja keskusta eivät voineet jättää vappua enää vain vasemmistolle. Olen varma, että he alkoivat järjestää vappujuhlia juuri tämän kohun sysääminä."

Värilähetykset alkoivat asteittan

Säännölliset koevärilähetykset alkoivat 1.1.1969, jolloin presidentti Kekkosen uudenvuodenpuhe televisioitiin väreissä.

1970-luvun alusta alkaen värilähetyksistä saatiin nauttia 8-10 tunnin verran viikossa. Valtaosa väriohjelmistosta oli ulkomaista alkuperää.

Suomen kuvalehti: Näin työväenliikkeen vappumonopoli päättyi Ylen tv-uutisissa
Helsingin Sanomat: Väriuutiset saivat näkemään punaista

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto