Hyppää pääsisältöön

Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa

MOT-ohjelman jaksossa "Kolesterolipommi" esitettiin 25.10.2010 kritiikkiä veren kolesterolin alentamiseksi tarkoitettua ennaltaehkäisevää statiinilääkitystä kohtaan.

Hoitosuosituksen laatineen lääkäriseura Duodecimin käypä hoito -työryhmän jäsenet kieltäytyivät yhtä lukuun ottamatta MOT:n haastattelupyynnöistä, mutta kolme päivää ohjelman jälkeen työryhmä julkaisi tiedotteen, jossa väitetään ohjelmassa olleen virhetulkintoja.

Toimitus pitää kiinni ohjelmassa esitetyistä tiedoista ja ohjelman näkökulmasta. Julkaisemme Duodecimin tiedotteen tässä kokonaisuudessaan, kommenteilla varustettuna. MOT:n toimittajan Martti Backmanin vastaukset erottuvat tiedotteen tekstistä kursiivilla.

Pääasiasta ei kuitenkaan saada erimielisyyttä aikaiseksi. Kuten tiedotteessa selvästi sanotaan: "Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa". Tätä lausetta ei jostain syystä löydy voimassa olevasta hoitosuosituksesta. On todella valitettavaa, ettei kukaan käypä hoito -ryhmän professoreista tai dosenteista halunnut sanoa sitä itse ohjelmassa.

 

Matti Virtanen

tuottaja, MOT

- - -

Tiedote: Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa - lääkehoito tarpeen suuren riskin potilailla

Maanantaina 25.10. esitetyssä YLE1 MOT-ohjelmassa ”Kolesterolipommi” esiintyi virhetulkintoja, joiden johdosta Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -työryhmä on huolissaan tarpeellisen hoidon jatkumisesta. Jos epäilee lääkkeen aiheuttamia sivuvaikutuksia, kenenkään ei tule oma-aloitteisesti lopettaa statiinilääkitystään. Lääkityksestä tulee neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Kolesterolilääkitys on tarpeen niillä potilailla, joilla on suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitapahtumiin. Tällaisia henkilöitä ovat sepelvaltimotautipotilaat, sydäninfarktin sairastaneet, diabeetikot, aivohalvauspotilaat, valtimoiden kovettumatautia sairastavat potilaat ja perinnöllisiä rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä sairastavat henkilöt. Lisäksi tulevat kyseeseen ne potilaat, joilla on suurentunut riski sairastua erilaisten riskitekijäkasaumien (tupakointi, kohonnut verenpaine, ylipaino, ikä, miessukupuoli) vuoksi sepelvaltimotautiin.

Lääkityksen hyödyt on osoitettu kiistattomasti jo vuodesta 1994 lähtien lukuisissa hoitotutkimuksissa yli 100 000 potilaalla. Päinvastoin, kuin mitä TV-ohjelmassa sanottiin, tutkimukset osoittavat, että mitä suurempi LDL-kolesterolin (”pahan kolesterolin”) lasku on, sitä enemmän sydänkohtaukset ja -kuolemat vähenevät.

- - -

MOT:n vastaus: Ohjelman pääpointtina oli havainto, että vuonna 2005 käyttöön otetun uuden lääkekokeita koskevan säännöstön jälkeen ei yksikään kolesterolilääkkeiden tehoa koskeva tutkimus ole pystynyt osoittamaan kolesterolin alennuksesta koituvaa hyötyä, ei vähäisen eikä korkean riskin potilailla, ei kuolevuuden vähentymisenä eikä edes sydäntautitapahtumien vähentymisenä.

Kaikki ne hoitotutkimukset, johon arvoisa käypähoitotyöryhmä viittaa, on tehty ennen sääntöuudistusta, jolloin lääkekoetta sponsoroinut lääkeyritys saattoi keskeyttää kokeen milloin tahansa ja haudata negatiiviset tulokset ikiajoiksi.

Ohjelmassa viitattiin yksilöidysti myös kahteen tuoreeseen tutkimukseen, jotka osoittivat, ettei korkea ”paha” LDL ole syyllinen valtimoiden tukkeutumiseen.Toisessa näistä havaittiin, että USA:ssa sydänkohtauksen saaneiden veren LDL-kolesterolipitoisuus oli huomattavasti alle väestön keskiarvon. Toisessa, laajalti arvostetussa brittiläisessä HPS-tutkimuksessa paljastui,että LDL:n pudotusta ei seurannut vähentymä sydänkohtauksissa ja -kuolemissa, vaan pikemminkin päinvastoin.

- - -

Tiedote: TV-ohjelmassa esitettiin, että Suomessa vain noin 10 ihmishenkeä säästyisi statiinilääkityksellä vuodessa. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että statiinilääkityksellä estetään Suomessa pikemminkin tuhansia kuin kymmeniä sydänkuolemia vuodessa. Esimerkiksi TV-ohjelmassa mainitussa 4S-tutkimuksessa, johon myös Suomi osallistui, statiinilääkitys vähensi sydänkuolemia 42 %.

- - -

Vastaus: MOT-ohjelmassa ei esitetty, että Suomessa statiinilääkityksellä säästyisi vain noin kymmenen ihmishenkeä vuodessa. Kysymys oli ennalta ehkäisevällä lääkityksellä saavutettavasta säästöstä. Jo sairastuneiden henkilöiden hoidon tarpeellisuutta ei haluttu kiistää, siellä lienee hyötyjä saavutettavissa.

Väittämä kymmenen ihmishengen vuosittaisesta säästöstä perustuu tänä vuonna New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistuun artikkeliin ”Projected Effect of Dieatary Salt Reductions on Future Cardiovascular Disease”. (Bibbins-Domingo, Chertow ym. 2010.)

Tutkimuksen pääkohde oli suolan vähentämisen terveysvaikutuksissa, mutta siinä vertailtiin myös muiden interventioiden vaikutuksia väestön sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä. Tutkijat laskivat, että USA:n yli 300 miljoonan ihmisen populaatiossa statiinihoidolla saatava kokonaiskuolleisuuden alenema olisi 5 400 henkeä.

Suomen viisimiljoonaiseen väestöön siirrettynä se merkitsisi 80 hengen säästöä. Mutta koska Suomessa hoidetaan statiineilla toistaiseksi vajaata 700 000:ta henkeä, jäisi nettohyöty noin kymmeneen henkeen vuodessa. Vaikuttaa siltä, että käypähoitoryhmän laskelmissa ei ole otettu huomioon statiinien aiheuttamien haittavaikutusten johdosta menetettyjä ihmishenkiä.

Käypähoitotyöryhmän viittaamassa 4S-tutkimuksessa statiinilääkitys todellakin vähensi sydänkuolemia suhteellisesti 42 prosenttia, enemmän kuin missään muussa kokeessa. Mutta absoluuttisina kuolinlukuina tulos näyttää aivan toiselta: Hoitoryhmästä kuoli 5 prosenttia koehenkilöistä, kontrolliryhmästä 8,5 %. Absoluuttinen riski siis väheni vain 3,5 prosenttiyksikköä.

Lisäksi on muistettava, että 4S-tutkimus oli sponsorinsa, statiineja valmistavan lääketehdas Merckin lujassa ohjauksessa.

- - -

Tiedote: Lääkityksestä johtuvat haitat ovat harvinaisia. Tavallisimpia ovat lihassivuvaikutukset. Toiseksi tavallisimpia ovat maksa-arvojen (maksaentsyymien) nousu. Jotkut ovat joutuneet keskeyttämään lääkityksen lihassivuvaikutusten vuoksi. TV-ohjelmassa statiinihoitoon liitetty haimatulehdus on erittäin harvinainen ja voi johtua myös monesta muusta syystä, kuten runsaasta alkoholin käytöstä, sappikivistä tai ylipainosta. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, lääkitys voidaan keskeyttää, annos korjata tai lääke vaihtaa toiseen.

- - -

Vastaus: MOT-toimituksen saaman runsaan palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että statiinilääkityksestä johtuvat haitat ovat yleisiä ja vakavia. On hämmästyttävää, että käypähoitotyöryhmä ei ole niistä perillä. Mm. haimatulehdukset, näön ja muistin heikkeneminen sekä impotenssi tuntuvat olevan sille täysin vieraita haittoja.

Myös ohjelmassa esitelty Leino Utriaisen haimatulehdus johtui kiistatta statiineista. Lääkeyhtiö on myöntänyt sen maksamalla Utriaiselle mukisematta korvauksen.

Ohjelmassa esitellyt tilastot haimatulehdusten määrän kasvusta samaan aikaan kun statiinien käyttö on lisääntynyt, eivät sisältäneet alkoholin aiheuttamia haimatulehduksia. Ne tilastoidaan erikseen.

Ohjelmassa siteerattu amerikkalaistutkimus osoittaa, että statiinihoitoon liittyvät haimatulehdukset eivät suinkaan ole harvinaisia, kuten käypähoitotohtorit väittävät. Suomessa ne aiheuttavat laskennallisesti 218 haimatulehdusta vuodessa. Olisi suotavaa, että käypähoitotyöryhmä ottaisi tämän riskin vakavasti ja käynnistäisi tutkimuksen siitä, mikä yhteys 62 prosentilla kasvaneella haimatulehdusten esiintyvyydellä on satiinihoidon yleistymiseen.

Haimatulehduksen riskiä ei voida poistaa vaihtamalla statiini toiseen, sillä haitta on kaikkia statiineja koskeva luokkahaitta.

- - -

Tiedote: Pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa. Lääkehoito tulee kyseeseen silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla päästä hoitotavoitteisiin. Statiinilääkitystä harkitaan joka potilaan kohdalla erikseen arvioimalla riskit ja ottamalla huomioon muut potilaan sairaudet ja olemassa olevat lääkitykset. Sopivan lääkeannoksen löydyttyä lääkityksen tehoa seurataan ja lääkeannos tarkistetaan vuosittain.

Allekirjoitukset: Työryhmän pj. prof. Matti J Tikkanen, prof. Timo Strandberg, prof. Petri Kovanen, prof. Jorma Viikari, prof. Antero Kesäniemi, dos. Hannu Vanhanen, dos. Mikko Syvänne, dos. Matti Salo.

- - -

Vastaus: MOT-toimituksen saamassa palautepostissa toistuvat kertomukset siitä, kuinka hoitava lääkäri määräsi lähes automaattisesti statiinihoidon vain raja-arvon ylittävän kolesterolitason perusteella, riippumatta siitä, oliko potilaalla muita riskitekijöitä, esimerkiksi sv-sairauksia suvussa. Siis näyttää siltä, että käytännössä usein hoidetaan pelkkää kolesterliarvoa.

Käypähoitotyöryhmän tiedotteessa sanotaan nyt suoraan, että ”pelkkää kolesteroliarvoa ei pidä hoitaa”. Tämä on myös ohjelmassa esiintyneiden, nykyistä hoitolinjaa arvostelleiden asiantuntijoiden ja potilaiden näkemys. Toivottavasti Suomen lääkärikunta ymmärtää tämän jälkeen, että veren kolesterolipitoisuus ei ole hoitoa vaativa sairaus.

 

Martti Backman
toimittaja/MOT

  • Duodecim: ”Ei rakenteellista korruptiota, mutta ehkä yksilöitä”

    ”Käypä hoito -suositukset eivät kovin korkeatasoisia.”

    Helsingin yliopiston professori Teppo Järvinen sai syyskuussa Lääkäriliitolta julkisen varoituksen epäkollegiaalisesta käyttäytymisestä. Varoituksen syynä oli Järvisen vuotta aiemmin pitämä luento Suomen Psykologiliiton kansainvälisessä tilaisuudessa. Tilaisuuden aiheena oli rakenteellinen korruptio.

  • EU-tuomioistuin järjestää meppien kulukorvauksista julkisen kuulemisen

    Mepit käyttävät yleistä kulukorvausta omiin kuluihinsa

    Euroopan unionin tuomioistuin järjestää torstaina 19. lokakuuta Luxemburgissa julkisen kuulemisen euroedustajien kulukorvausten käytöstä. Kuuleminen on seurausta 28 EU-maan toimittajaverkoston tekemistä paljastuksista. MOT on osa verkostoa. Paljastukset tehtiin viime kesäkuussa.