Hyppää pääsisältöön

Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen

Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.

Arvo "Poika" Tuominen (1894-1981) syntyi Hämeenkyrössä 17-lapsiseen perheeseen. Tuomisen lapsuutta leimasivat isän kurinpito ja tiukkuus ja äidin lempeys.

Renkinä olo ja höyrypuusepän ammatti eivät tyydyttäneet nuoren miehen mieltä ja hän opiskeli Tampereen työväenopistossa innostuen yhteiskunnallisista aineista.

Hän jäi usein keskustelemaan ja väittelemään politiikasta oppituntien jälkeenkin työläisjoukkoon, josta muodostui ns. "Lauantaiseura".

Tuominen pääsi näyttämään kirjoittajan lahjojaan toimitusharjoittelijana Kansan Lehdessä syyskuussa 1917.

Puolta vuotta myöhemmin hän oli lehden päätoimittaja, toimitussihteeri ja toimittaja. Sisällissodan puhjettua Tuominen vastasi keskellä Tampereen taisteluja punaisten tiedotuksesta.

Tuominen oli keskeisessä roolissa kokoamassa ammattiyhdistysliikettä ja perustamassa Sosialistista Työväenpuoluetta. Hän koki Suomen poliittiset vankilat ja oli maanpaossa Neuvostoliitossa ja Ruotsissa seitsemän vuotta.

Sotien jälkeisinä vuosina Arvo Tuominen toimi Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston, TST:n kirjeenvaihtajana Tukholmassa.

Tuominen palasi Suomeen vuonna 1956 ja ryhtyi jälleen Kansan Lehden päätoimittajaksi. Hän nousi vuonna 1958 eduskuntaan sosiaalidemokraattien listoilta.

Vanha vallankumouksellinen jatkoi vielä viimeisen teoksensa "Ettei totuus unohtuisi" (1976) ilmestymisen jälkeenkin yhteiskunnallisen sanomansa levittämistä.

Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa Tuominen vieraili vuonna 1977, jossa hän kertoi elämänsä vaiheista ja poliittisesta urastaan.

Teksti: Heidi Sommar (Lähde: Wikipedia)

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto