Hyppää pääsisältöön

Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen

Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.

Arvo "Poika" Tuominen (1894-1981) syntyi Hämeenkyrössä 17-lapsiseen perheeseen. Tuomisen lapsuutta leimasivat isän kurinpito ja tiukkuus ja äidin lempeys.

Renkinä olo ja höyrypuusepän ammatti eivät tyydyttäneet nuoren miehen mieltä ja hän opiskeli Tampereen työväenopistossa innostuen yhteiskunnallisista aineista.

Hän jäi usein keskustelemaan ja väittelemään politiikasta oppituntien jälkeenkin työläisjoukkoon, josta muodostui ns. "Lauantaiseura".

Tuominen pääsi näyttämään kirjoittajan lahjojaan toimitusharjoittelijana Kansan Lehdessä syyskuussa 1917.

Puolta vuotta myöhemmin hän oli lehden päätoimittaja, toimitussihteeri ja toimittaja. Sisällissodan puhjettua Tuominen vastasi keskellä Tampereen taisteluja punaisten tiedotuksesta.

Tuominen oli keskeisessä roolissa kokoamassa ammattiyhdistysliikettä ja perustamassa Sosialistista Työväenpuoluetta. Hän koki Suomen poliittiset vankilat ja oli maanpaossa Neuvostoliitossa ja Ruotsissa seitsemän vuotta.

Sotien jälkeisinä vuosina Arvo Tuominen toimi Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston, TST:n kirjeenvaihtajana Tukholmassa.

Tuominen palasi Suomeen vuonna 1956 ja ryhtyi jälleen Kansan Lehden päätoimittajaksi. Hän nousi vuonna 1958 eduskuntaan sosiaalidemokraattien listoilta.

Vanha vallankumouksellinen jatkoi vielä viimeisen teoksensa "Ettei totuus unohtuisi" (1976) ilmestymisen jälkeenkin yhteiskunnallisen sanomansa levittämistä.

Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa Tuominen vieraili vuonna 1977, jossa hän kertoi elämänsä vaiheista ja poliittisesta urastaan.

Teksti: Heidi Sommar (Lähde: Wikipedia)

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto