Hyppää pääsisältöön

Irwin Goodman - kultainen kurjuus

Suomalaisen viihteen epäsankari Irwin Goodman lähi- ja kaukokuvissa. TV2:n kuvausryhmä seurasi kansantaiteilijaa syksyn 1970 keikoilla ja yritti selvittää irwinismin olemuksen.

Ohjelma alkaa kuvaavalla tapahtumaketjulla: Joulukuussa 1970 Irwin ottaa vastaan kultalevyn kappaleestaan Ryysyranta. Kolme kuukautta aiemmin hänen velkarahalla rakentamansa komea Ryysyranta pakkohuutokaupataan Parolassa. Tästä Irwin ja sanoittaja Vexi Salmi saavat aiheen uuteen kipaleeseen nimeltä Ryysyranta meni.

Irwin nousi pinnalle, kun protestilaulu oli pop. "Protesti oli sitä, että nuoriso halusi jotain uutta", Irwin sanoo ohjelmassa. "Vanha systeemi oli liian vanha ja paska." Ennen kaikkea hän kritisoi sitä, että "vanhat kundit saa liian kauan päättää asioista".

Yksi Irwinin keskeisistä tuohtumuksen aiheista oli harkintaverotus, josta hän syytti kateellisten ihmisten muodostamaa päättäjien "rinkiä". Valtion apurahoja kaupalliseksi luettu viihdeartisti ei saanut, hänen toimintaansa kun ei luettu taiteeksi.

Itseään Irwin pitää joka tapauksessa pikemminkin tulkitsijana kuin laulajana. "Yritän kertoa siitä, mitä olen kokenut ja nähnyt", hän luonnehtii toimenkuvaansa viihdemaailmassa.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto