Hyppää pääsisältöön

Kuka käyttää valtaa perheessä?

Vanhempien pitäisi aina välillä pysähtyä miettimään omaa vallankäyttöään, sanoo kasvatustieteen tohtori Eevastiina Gjerstad. Hänen mukaansa paras toimintatapa kotikasvatuksessa ei ole autoritaarista, mutta ei myöskään täysin vapaata kasvatusta.

Vanhemman arvostus, kunnioitus ja rakkaus lasta kohtaan näyttäytyy parhaimmillaan dialogisena, vastavuoroisena kasvatussuhteena ja kodissa vallitsevana lämpimänä välittämisen ilmapiirinä. Lasten mielipiteet tulee ottaa huomioon, mutta myös rajat tulee asettaa.

Ajatuksia vallankäytöstä perheessä:

  • Vanhempi käyttää aina valtaa.
  • Vallankäyttö ei ole aina negatiivista. Hyvää vallankäyttöä ovat esimerkiksi lapsen perustarpeiden huomioiminen ja lapsen suojeleminen ikätason mukaan.
  • Vaikka vanhempi käyttää valtaa, silti lasta pitää kuunnella ja häntä pitää arvostaa. Perhe-elämässä eteen tulee jatkuvasti tilanteita, joissa ei voida toimia lapsen toiveiden mukaan, mutta silti hänen näkökulmansa pitäisi ottaa huomioon ja selittää asia siten, että lapsi kokee, että häntä ymmärretään.
  • Rajoja asettaessa pitää miettiä, ovatko rajat kasvatuksellisesti tarpeellisia ja pedagogisesti perusteltavissa. Lapsen kasvaessa rajoja voidaan löysentää ja ne muuttuvat. Rajoilla pitää olla järkevä peruste - ettei ikään kuin kielletä kieltämisen ilosta.
  • Vanhemman kannattaa myös miettiä, miten lapselle puhuu ja miten häntä ohjaa - jatkuva huutaminen menettää tehonsa eikä ole lasta arvostavaa. Jos lapselle puhutaan arvostavasti ja häntä kohdellaan kunnioittavasti, myös lapsi oppii nämä taidot.
  • Lapsi on hyvä, mutta hän on toiminut huonosti. Hän ei ole tuhma, hän tekee tuhmasti. Realistisen toiveikas kasvattaja suhtautuu lapseen optimistisesti eikä leimaa lasta tietynlaiseksi.
  • Lasten valta on kasvanut, koska suhtautuminen lapseen on muuttunut - lapseen suhtaudutaan tänä päivänä enemmän persoonana kuin aiemmin, jolloin yhteiskunnan normit ja tarpeet johdattivat kasvatusta.
  • Tärkeää on kuitenkin, että valta ei siirry lapselle. Hänellä ei ole sitä kokemuspohjaa päättää asioista, mikä vanhemmalla on. Vanhempi tekee siis aina lopulliset päätökset, vaikka lasta kuunnellaan.
  • Alle kouluikäinen käyttää valtaansa muun muassa kiukuttelemalla, vetoamalla ja nimittelemällä.
  • Murrosikäiset pyrkivät käyttämään psykologista valtaa - tunnevaltaa. He ovat jotain tahtoessaan yliystävällisiä ja muuttavat puhetyyliään - mutsista tuleekin äippä. He jankuttavat ja pelaavat strategista valtapeliä - jos annan tässä asiassa periksi, niin saan jotain muuta.

Perheen ajassa puhutaan kiltteydestä, vallasta ja lasten arvostuksesta. Tiina Lundbergin vieraana on kasvatustieteen tohtori Eevastiina Gjerstad, joka on väitöstutkimuksessaan käsitellyt valtaa kotikasvatuksessa. Kuuntele keskustelu.

Perheen aika kuullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa torstaisin klo 14.03


Onko perheesi vallankäytössä ongelmia, joudutteko turvautumaan konsteihin, joista et itsekään pidä? Onko käytössä lahjonta, uhkailu ja kiristys - vai arvostavatko kaikki toisiaan?

Linkit:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus