Hyppää pääsisältöön

Ihmisen työ

Työllä hankitaan leipä pöytään ja katto pään päälle, mutta se on paljon muutakin. Työn teolla ja ammatilla on usein suuri merkitys ihmisen elämässä ja identiteetissä, niin hyvässä kuin pahassa.

Vielä yksi asia -ohjelmassa käsitellään työtä sekä ajankäyttöä, joka mitoitetaan työelämän vaatimusten mukaan. Jopa 20-vuotiaat nuoret kärsivät työuupumuksesta. Haastateltavina valtiotieteen tohtori, filosofi Maija-Riitta Ollila ja tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Työssä väsymiseen tarjotaan patenttiratkaisuna luterilaista työmoraalia, mutta mistä siinä oikeastaan on kyse? Suomalaiset suhtautuvat työhön hyvin erilailla, yksi työskentelee pitkää päivää, toisille työ ei maistu lainkaan ja kolmas tekee työtä, josta ei makseta palkkaa. Näkemyksiään kertovat liike-elämän konsultti, metsien suojelija, filosofian professori, teologian tohtori ja työtä vieroksuva kansalainen.

Pekka Himanen ryhtyi Telakka-ohjelmassa leikillisesti "työelämän uskonpuhdistajaksi" ja kirjoitti kolme työelämää koskevaa teesiä.

Työterveyslääkäri Juhani Seppänen toteaa kirjassaan "Hullu työtä tekee" että stressiä ei välttämättä aiheuta aina itse työ vaan kaikki työhön liittyvä oheistoiminta, joka johtaa epävarmuuden lisääntymiseen. "Harrastamme asioita, jotka edistävät markkina-arvoamme, omaksi luultu aika alkaa palvella työn etuja." Seppänen siteeraa kirjassaan dosentti Jussi Vähämäkeä, joka on todennut työstä tulleen "sosiaalista puuhastelua", jossa rajojen veto henkilökohtaisen reviirin ja työn välillä voi olla vaikeaa.

Seppänen puhuu myös teknopuuhastelusta, yhä useamman ihmisen työajasta suuren osan vie erinäisten teknisten laitteiden kanssa painiskelu, sekä työn kuvaaminen ja dokumentointi ja näiden yleensä sähköisten dokumenttien lähettely ja arkistointi. Seppänen itse tekee työtä osa-aikaisesti ja muistuttaa, että elämän sisältöä kannattaa etsiä muualta kuin töistä.

Osmo Soininvaara selvittää kirjassaan "Vauraus ja aika", miksi elintason nousu ja onnellisuuden kasvu eivät liity toisiinsa kuin tiettyyn pisteeseen asti. Hän suosittelee tinkimään taloudellisesta kasvusta ja lisäämään vapaa-aikaa. "Olemme kolmessa vuodessa saaneet yhdeksän prosenttia lisää kansantuloa, mutta ovatko asiat muuttuneet? Mitä jos nousun tuoma vauraus olisikin käytetty vaikkapa kesälomien pidentämiseen kuukaudella?"

Muuttuva työ

Suomalainen työkulttuuri on muotoutunut 1800-luvun alun omavaraistaloudesta palveluyhteiskunnaksi, jossa suuri osa ihmisistä saa toimeentulonsa palveluammateissa kuten myynti- tai hoitotyössä.

Seuraava muutos työelämässä on ollut informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitys ja talouden globalisaatio. Perinteinen suorittava työ on vähentynyt ja moni suomalainen tekee ns. tietotyötä. Vaikka nykyään tartutaan kuokan sijasta johonkin kevyempään, niin työn kuormittavuus ei ole laskenut. Tuotannon tahti ja kilpailu on kiristynyt ja se näkyy myös työhyvinvoinnissa.

Pätkää ja keikkaa

Pitkistä työsuhteista on tullut harvinaisuus ja pätkä-, keikka- ja vuokratyöt yleistyneet. Työntekijän turva ja etuudet eivät ole muuttuneet samaa tahtia työelämän kanssa. Monelle pätkätyöläiselle palkalliset vuosilomat ovat harvinaisuus muista etuuksista puhumattakaan.

On ennustettu, että taloudellisesti lisäarvoa tuottava työ tulee vähenemään edelleen tulevaisuudessa. Tämä herättää kysymyksiä työn jakamisesta ja työn ja perustoimeentulon riippuvaisuussuhteen vähentämisestä.

Teksti: Heidi Sommar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto