Hyppää pääsisältöön

Sinervon ja Kontturin Pohjanmaa

Kirjailijat ja ikätoverit Elvi Sinervo ja Venny Kontturi miettivät vuonna 1976, miksi heidän ajatuksensa pohjalaisuudesta olivat niin erilaiset. Jotakin yhteistäkin kuitenkin löytyi.

Tietolaatikko

Elvi Sinervon esikoisteos, novellikokoelma Runo Söörnäisistä (1937) kuvasi nimestään huolimatta Vaasan Palosaarta.
Venny Kontturi aloitti pakinoitsijana 1940-luvulla ja kirjoitti pitkään nimimerkillä. Esikoisteos Ruukinkuja (1967) kertoo pienen palosaarelaiskujan elämästä lapsen silmin.

Helsinkiläissyntyisen, sisällissodan jälkeen Vaasaan muuttaneen Sinervon (1912-1986) Pohjanmaa on synkkä ja sateinen. Joet virtaavat hitaasti ja linnut lentävät raskaasti.

Syntyperäinen vaasalainen Venny Kontturi (1913-1981) puolestaan kuvasi toisenlaista pohjalaisuutta. Moni on löytänyt hänen kirjoistaan pohjalaisia piirteitä aidoimmillaan.

Näkökulma heillä oli yhteinen: molemmat katsoivat ympäristöään reilusti työväenluokan näkövinkkelistä.

Yhteistä oli myös kerronnan tapahtumapaikka. Molemmat kuvasivat samaa maisemaa, samoja ihmisiä - ja peräti samaa kujaa Vaasan Palosaarella. Sinervolla kuja oli nimeltään Roistokuja, Kontturilla Ruukinkuja.

Mielenkiintoisessa radiohaastattelussa kirjailijat vertailevat kokemuksiaan kulmilta, jotka molemmat tuntevat hyvin.

Teksti: Petra Himberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto