Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kimppakyyti on edullista ja järjestyy helposti

Jaana Kulo on lähdössä autolla Tampereelta Jyväskylään. Hän on kertonut aikeistaan ilmaisella kimppa.net- sivustolla ja saanut puhelinsoiton kuopiolaiselta Kaisa Kosuselta, jolla on sama matka.

Ennen yhteisen matkan alkua naiset eivät juuri tunne toisiaan.
-Lähinnä tiedän nimen ja sitten sen minne hän on menossa, en oikeastaan mitään muuta. Paitsi, että iso matkalaukku pitää mahtua takakonttiin, Jaana Kulo kertoo.
Hän on tarjonnut kimppakyytiä jo viitisen vuotta. Kulon ilmoitus löytyy netistä keskimäärin kerran kuukaudessa. Suuntana on yleensä Helsinki, Jyväskylä tai Turku. Yksin hän ajaa harvoin.

-Muutaman kerran olen mennyt itseksenikin, mutta kyllä yleensä aina joku soittelee, ja aika paljon on opiskelijoita liikkeellä ja sellaisia, jotka lähtee matkaan kavereitten kanssa.

kyydittävän nouto (Video still, Kuva: YLE)Varmimmin Jaana Kulo löytää matkaseuraa viikonloppuisin, kuten tälläkin kertaa. Lauantai-iltana Tampereen rautatieasemalla häntä odottaa Kaisa Kosunen, joka on matkustanut kimppakyydillä vain kerran aikaisemmin. Nyt hän on matkalla kaverin luo Jyväskylään.

-Tämä sattui tosi hyvin. Tämä lähtöaika oli minulle sopiva ja kaikin puolin tämä oli minulle tosi ok tämä Jaanan kyyti, että ei voi olla kuin tyytyväinen, Kosunen sanoo.

Kyydin löytyminen ei kuitenkaan aina ole yhtä helppoa, etenkin jos oma tai kuljettajan aikataulu ei syystä tai toisesta jousta. Perinteiseen liftaamiseen verrattuna kimppakyyti on kuitenkin varmempi ja turvallisempi tapa matkustaa.

Kimppakyytiä tai kyytiläistä voi etsiä muun muassa kyydit.net -sivustolta, Facebookista tai keskustelupalstoilta. Myös kunnilla, opiskelijajärjestöillä ja harrastajaryhmillä on omia palveluita. Eniten tarjontaa on isojen kaupunkien välillä, mutta kimppakyydillä pääsee vaikka Sysmään tai Ylihärmään.

Paljon ajava Jaana Kulo tarjoaa kimppakyytiä kahdesta syystä.

tien päällä (Video still, Kuva: YLE)-Minusta on vaan vähän hölmöä ajella yksin. On mukava, että matkalla on seuraa, ja vaikka kaikki kyytiläiset eivät aina olekaan hirveän juttelevaisia, niin ainakin voimme jakaa matkakustannuksia.

Polttoainekustannusten jakamisesta voi sopia jo netissä. Osa kyytiläisistä kertoo ilmoituksessaan osallistuvansa kustannuksiin. Myös jotkut kyydin tarjoajat ilmoittavat sivuilla, mitä kyyti maksaa. Kaisa Kosusen mukaan kimppakyyti tulee edullisemmaksi kuin vaikkapa junamatka.

-Jos vertaan, että maksan 50 euroa, jos tulen Kuopiosta Tampereelle junalla ja maksan 15 euroa, kun tulen tällä kimppakyydillä, niin onhan se huomattava säästö. Jos pystyy montakin kymppiä säästämään, niin miksei säästäisi.

Seurallinen Jaana Kulo on käynyt kimppakyytiläisten kanssa antoisia keskusteluja muun muassa Japanin matkailusta ja vapaaehtoistyöstä. Kyydissä on lähes aina uudet kasvot.

-Kaksi kertaa on käynyt niin, että kyydissä on ollut henkilö, jonka olen tavannut ennenkin, ensimmäisen kerran Tampereelta ja sitten toisen kerran Jyväskylästä. Vasta siinä kun näimme, muistimme, että mehän on nähty joskus vuosi sitten viimeksi.

Jaana Kulo kurvaa autollaan Jyväskylän matkakeskuksen parkkipaikalle illan jo pimennyttyä. Kahden tunnin matka Tampereelta Jyväskylään meni sujuvasti.

-Matka meni oikein mukavasti. Minulla oli kiva kuski, ei ole mitään valittamista. Hauskasti meni, kommentoi kyydissä istunut Kaisa Kosunen Jyväskylässä.

Jaana Kulon autossa on tilaa kyytiläiselle myös paluumatkalla Jyväskylästä takaisin Tampereelle.

-Paluumatka lähtee tässä ihan parin päivän sisällä viikonlopun jälkeen, ja samalla meiningillä mennään.

Kimppakyytejä voi etsiä näistä osoitteista:

kimppa.net

kyydit.net

greenriders.com

keskustelu.suomi24.fi

jyy.fi/forum

lansi.fi/kimppakyyti

city.fi/yhteisot/kimppakyyti

kouvola.fi/kimppakyyti

Meeri Ylä-Tuuhonen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.