Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1917–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.
Alpola loi 1950-luvun lopulla klassikon Kankkulan kaivolla yhdessä Aune Haarlan kanssa. Hänen muihin viihdesarjoihinsa kuuluivat mm. Lehdistä leikattua ja ilmasta siepattua, Piiskausparvekkeella, Mausteita maun mukaan, Joululahjavalvojaiset, Siepattua ja saksittua, Päivänkakkara, Polun varresta, Toiveiden tynnyristä ja Lyhyttavaraa.
Toiveiden tynnyristä –sarjassa toteutettiin kuuntelijoiden päähän pälkähtäneitä ideoita. Ohjelmassa saatettiin soittaa musiikkia kirjoituskoneella, panna naispuolinen kulttuuritoimittaja selostamaan jalkapallo-ottelua ja urheilureportteri kuvailemaan muotinäytöstä tai kuvitella miten pärjää turisti, joka on oppinut suomen kielensä Kalevalasta.
Lyhyttavaraa oli nopeatempoinen sarja, jossa toivelevyjen lomassa kuultiin lyhyitä sketsejä ja satiirisia kommentteja. Kielelliset parodiat olivat Alpolan selvä leipälaji, ja niinpä hän herkutteli usein esimerkiksi modernin runouden tai ulkomaisten iskelmätekstien kustannuksella.
Ensimmäiset Taka-Pajula-kuvaelmansa Alpola oli kirjoittanut jo sodanaikaisiin Asemiesiltoihin. Niissä irvisteltiin radiolle ja sen sisällölle - vaikkapa sävelradio-ohjelmille tai Unto Miettisen suomensukuisista kansoista kertovalle sarjalle.
Alpolan kieliparodiat ovat sukua Ollin pakinoille ja mikseipä myös Alivaltiosihteerin myöhemmille ohjelmille. Kankkulan kaivolla on puolestaan inspiroinut Gösta Sundqvistin radiohupailuja.