Hyppää pääsisältöön

Antero Alpolan radiohuumoria

Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1917–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

Alpola loi 1950-luvun lopulla klassikon Kankkulan kaivolla yhdessä Aune Haarlan kanssa. Hänen muihin viihdesarjoihinsa kuuluivat mm. Lehdistä leikattua ja ilmasta siepattua, Piiskausparvekkeella, Mausteita maun mukaan, Joululahjavalvojaiset, Siepattua ja saksittua, Päivänkakkara, Polun varresta, Toiveiden tynnyristä ja Lyhyttavaraa.

Toiveiden tynnyristä –sarjassa toteutettiin kuuntelijoiden päähän pälkähtäneitä ideoita. Ohjelmassa saatettiin soittaa musiikkia kirjoituskoneella, panna naispuolinen kulttuuritoimittaja selostamaan jalkapallo-ottelua ja urheilureportteri kuvailemaan muotinäytöstä tai kuvitella miten pärjää turisti, joka on oppinut suomen kielensä Kalevalasta.

Lyhyttavaraa oli nopeatempoinen sarja, jossa toivelevyjen lomassa kuultiin lyhyitä sketsejä ja satiirisia kommentteja. Kielelliset parodiat olivat Alpolan selvä leipälaji, ja niinpä hän herkutteli usein esimerkiksi modernin runouden tai ulkomaisten iskelmätekstien kustannuksella.

Ensimmäiset Taka-Pajula-kuvaelmansa Alpola oli kirjoittanut jo sodanaikaisiin Asemiesiltoihin. Niissä irvisteltiin radiolle ja sen sisällölle - vaikkapa sävelradio-ohjelmille tai Unto Miettisen suomensukuisista kansoista kertovalle sarjalle.

Alpolan kieliparodiat ovat sukua Ollin pakinoille ja mikseipä myös Alivaltiosihteerin myöhemmille ohjelmille. Kankkulan kaivolla on puolestaan inspiroinut Gösta Sundqvistin radiohupailuja.

Lue lisää:

Viihdetoimittajat Spede Pasanen, Aune Haarla ja Antero Alpola pöydän ääressä. Pasanen hymyilee, Haarla nauraa, Alpolan ilme on vakava.

Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

Lue lisää:

Antero Alpolan Viihdevuosien vilinässä -kirjan kansi.

Sotien jälkeinen radioviihde tunsi rajansa

Antero Alpolan aikaan radioviihdettä ei saanut sekoittaa musiikkiohjelmiin, nuorisosta ei piitattu "hölynpölyä" eikä kaikkia aiheita sopinut sorkkia. Kansaa kuitenkin viihdytettiin parhaan mukaan. Radion pitkäaikainen ajanvietetuottaja ja -päällikkö julkaisi muistelunsa 1940- ja 1950-lukujen "kultaisista vuosista" syksyllä 1988.

Lue lisää:

Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri) liiveissä ja teekkarilakki päässä esiintymislavalla.

Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

Lue lisää:

Antero Alpola

Tapaninpäivänä 1956 irvailtiin menneen vuoden ilmiöille

Yleisradion pieni viihdetoimitus teki 1950-luvulla parhaansa keventääkseen valistushenkisen radion ohjelmistoa. Katkera kuusenkaramelli -ohjelmassa tapanina 1956 reposteltiin humoristisesti kuluneen vuoden uutisaiheita.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto