Hyppää pääsisältöön

Irwin Goodman: Härmäläinen perusjuntti

Laulu suomalaisesta junttiudesta toi Irwin Goodmanille ensimmäisen listamenestyksen vuosiin. Siitä alkoi hänen uusi nousunsa kansakunnan suursuosikiksi.

Tietolaatikko

Härmäläinen perusjuntti. Säv. Irwin Goodman - Kalervo Halonen -Ari Lahti, san. Emil von Retee.

Härmäläinen perusjuntti oli Irwinin ensimmäinen hitti sitten vuoden 1978. Välivuosina alkoholiongelmat olivat uudelleen pahentuneet, ja laulaja oli otsikoissa verovelkojen ja masternauhojen luvatonta myyntiä koskevien tuomioiden johdosta.

Kaiken lisäksi Irwinin toinen korva kuuroutui vuonna 1982. Härmäläinen perusjuntti –albumin toisena säveltäjänä toimikin Kassu Halonen, ja nimibiisin sävellystyöstä vastasi keskeisiltä osin Irwinin uusi työtoveri, Irwinin Lapset -bändin kitaristi Ari Lahti.

Albumin nimikappale oli tarkoitettu Syksyn sävel –kilpailuun, mutta se putosi alkukarsinnoissa. Kappale nousi kuitenkin listahitiksi, ja sen nosteessa Irwinin 20. LP-levy myi kultaa. Nimikappaleen lisäksi sen kappaleista nousivat suosioon mm. Tahdon lättähattujen vanhainkotiin, Otetaan pienet paavolat, Terveisiä perseestä ja Eletään vaan vaikka piruuttaan.

Vexi Salmen sanoittama Härmäläinen perusjuntti oli silkkaa pottuilua muijiaan mukiloiville ja puukkoa heilutteleville kotimaisille punaniskoille. Sen lämmin vastaanotto saattoi kuitenkin johtua siitä, että monet – pilkan kohteet mukaan lukien – tulkitsivat sen ”härmäläisyyden” ylistyslauluksi.

Seuraavana vuonna Irwinin uusi menestysputki jatkui Henkipatto-kappaleella, jonka Irwinin vaiheisiin perustuva MTV3:n sarja Kivisydän teki tunnetuksi. Vuonna 1988 oli vuorossa superhitti Rentun ruusu.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto