Hyppää pääsisältöön

Irwin Goodman: Härmäläinen perusjuntti

Laulu suomalaisesta junttiudesta toi Irwin Goodmanille ensimmäisen listamenestyksen vuosiin. Siitä alkoi hänen uusi nousunsa kansakunnan suursuosikiksi.

Tietolaatikko

Härmäläinen perusjuntti. Säv. Irwin Goodman - Kalervo Halonen -Ari Lahti, san. Emil von Retee.

Härmäläinen perusjuntti oli Irwinin ensimmäinen hitti sitten vuoden 1978. Välivuosina alkoholiongelmat olivat uudelleen pahentuneet, ja laulaja oli otsikoissa verovelkojen ja masternauhojen luvatonta myyntiä koskevien tuomioiden johdosta.

Kaiken lisäksi Irwinin toinen korva kuuroutui vuonna 1982. Härmäläinen perusjuntti –albumin toisena säveltäjänä toimikin Kassu Halonen, ja nimibiisin sävellystyöstä vastasi keskeisiltä osin Irwinin uusi työtoveri, Irwinin Lapset -bändin kitaristi Ari Lahti.

Albumin nimikappale oli tarkoitettu Syksyn sävel –kilpailuun, mutta se putosi alkukarsinnoissa. Kappale nousi kuitenkin listahitiksi, ja sen nosteessa Irwinin 20. LP-levy myi kultaa. Nimikappaleen lisäksi sen kappaleista nousivat suosioon mm. Tahdon lättähattujen vanhainkotiin, Otetaan pienet paavolat, Terveisiä perseestä ja Eletään vaan vaikka piruuttaan.

Vexi Salmen sanoittama Härmäläinen perusjuntti oli silkkaa pottuilua muijiaan mukiloiville ja puukkoa heilutteleville kotimaisille punaniskoille. Sen lämmin vastaanotto saattoi kuitenkin johtua siitä, että monet – pilkan kohteet mukaan lukien – tulkitsivat sen ”härmäläisyyden” ylistyslauluksi.

Seuraavana vuonna Irwinin uusi menestysputki jatkui Henkipatto-kappaleella, jonka Irwinin vaiheisiin perustuva MTV3:n sarja Kivisydän teki tunnetuksi. Vuonna 1988 oli vuorossa superhitti Rentun ruusu.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto