Hyppää pääsisältöön

Vuonna 1966 myös heinäladot kuuluivat urbaaniin maisemaan

Suomalaista urbanisaatiota vuonna 1966: kerrostaloalueen kupeessa nostetaan heinää seipäille. Erno Paasilinnan ja Eeli Aallon elokuvassa mietiskellään, mitä kaupunki on.

Filmi on kuvattu Oulussa, vaikka kaupungin nimeä ei missään vaiheessa mainita. Selostustekstin kirjoittaja Erno Paasilinna asui Oulussa vuosina 1963–1966 herättäen ainutlaatuista pahennusta kaupungin vanhoissa kulttuuripiireissä.

Vuonna 1958 perustettu yliopisto loi uusia näköaloja joka puolelle. Teollisuus kasvoi tarjoten työtä. Ei siis ihme, että kaupunki alkoi vetää ihmisiä maalta puoleensa.

Siirtolaiset, rintamamiehet ja sotalesket oli asutettu metsiin ja soille, missä ei ollut pienintäkään menestymisen mahdollisuutta. Asutusalueet olivat kuin pakolaisleirejä. Itsemurhat, perheväkivalta, ahdistuneisuus ja alkoholismi olivat yleisiä Pohjois-Suomen syrjäseuduilla.

Ennen lähtöään Oulusta Kariston kirjalliseksi johtajaksi Hämeenlinnaan Paasilinna halusi pohtia kaupungin syvempää olemusta. Joku voisi olettaa ajatusten tiukkuvan satiiria ja katkeruutta. Ei, siinä vain lähdetään alkeellisista maalaisoloista kohti kaupunkia katsomaan, mitä se sisällään pitää.

Elokuva tarjoaa vangitsevaa, suggestiivista kuvaa 1960-luvun pohjoissuomalaisesta keskuksesta. ”Kaupunki ei ole koskaan valmis ”, Paasilinna toteaa, ja niinpä urbaaniin maisemaan kuuluvat uudenaikaisten, persoonattomien kivitalojen rinnalla myös puupihat, vanhat ladot ja heinäpelto. Tämän näköisessä kaupungissa Paasilinna vaikutti 1960-luvulla.

Teksti: Jukka Lindfors ja Eeli Aalto

Tietolaatikko

Erno Paasilinna sanoi, ettei hänestä olisi koskaan tullut satiirikkoa ilman Oulua. Hän muisteli Ouluun tuloaan teoksessa Tähänastisen elämäni kirjaimet (1996): "Kun muutin Ouluun syyskuun alussa 1963, huomasin tulleeni liikkumattoman ahtaaseen ja hyvin säilyneeseen tervaporvarikaupunkiin, jonka vanhoissa puutaloissa keskikaupungilla näkyi vielä kurkistuspeilejä.” Paasilinna teki päätyönään kulttuurilehti Pohjoista , mutta ohessa hän kirjoitti Oulun ylioppilaslehteen kolmen vuoden aikana kaikkiaan 93 pakinaa. Näissä pakinoissa oli koko se perusvarasto, joista hän muovasi myöhemmät neljä satiirista kokoelmaansa. Vuonna 1984 hänestä tuli ensimmäinen Finlandia-palkinnon saanut suomalainen kirjailija.
Samaan aikaan Paasilinnan kanssa Oulussa toimi opettajana tuleva presidentti, Nobel-palkittu Martti Ahtisaari. Klassisen musiikin piirissä vaikuttivat mm. kapellimestari Paavo Rautio ja jo kansainvälistä kuuluisuutta saavuttanut sellisti Erkki Rautio.Tulevat kevyen musiikin nimet Jamppa Tuominen ja Matti Esko opiskelivat musiikin alkeita Konservatoriossa Ojakadulla.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto