Hyppää pääsisältöön

Maria Jotunin Huojuva talo vavahdutti myös tv-sovituksena

Sara Paavolainen ja Kari Heiskaen Huojuva talo -tv-näytelmässä.
Sara Paavolainen ja Kari Heiskaen Huojuva talo -tv-näytelmässä. Kuva: Yle Kuvapalvelu / Antero Tenhunen Kari Heiskanen,Yle Elävä arkisto,Sara Paavolainen

Maria Jotunin klassikkoromaaniin perustuva 5-osainen televisiodraama Huojuva talo on 1920- ja 30-lukujen taitteessa elävän sivistyneistön traaginen avioliittokuvaus.

Avioliittodraaman ensimmäisessä osassa nuori tohtori Eero Markku ja ylioppilas Lea Horni ajautuvat juhannusyönä kohtalokkaaseen elämäntanssiinsa. Osassa esitellään myös Eeron ja Lean suppea lähipiiri, joka tulee vääjäämättä sitoutuneeksi perheen elämään.

Toisessa jaksossa tohtori Markun perheen esikoisen syntymän aikoihin taloon asettuu sievä palvelustyttö Hilja. Perhesuhteiden muutos tempaa Eeron ja Lean pelon, mustasukkaisuuden ja väkivallan kierteeseen. Lähipiirissä solmitaan avioliittoja, jotka tiukentavat tunteiden puristusta.

Kolmannessa osassa vietetään joulua, uusi palvelija Sanna vielä ihastelee isäntäväkeään. Arkena pimeät voimat riistäytyvät irti. Kesällä Eero vetäytyy maalle. Nyt Lealla liikenee aikaa uneksia, tavata ystäväänsä Esteriä ja äitiään. Syksyllä Toinin avioliitto repeää ja paljastaa Auliksen kärsimyksen ja Lean syyllisyydentunnon traagisin seurauksin.

Neljännessä osassa Eero kodin ulkopuolinen elämä saa yhä arvoituksellisempia piirteitä. Perhe jää entistä enemmän Siiri-palvelijan ja Lean huomaan. Hallitsemattomat voimat viskovat Eeroa tiellä, jota viitoittaa milloin yli-ihmisoppi, milloin pahojen henkien varjot ja painajaiset kiinnijäämisestä. Lapsetkaan eivät säästy Eeron väkivaltaisuudelta. Kesällä paljastuu, että Eero suunnittelee pakoa ulkomaille.

Huojuvan talon päätösjaksossa vanhin poika on jo viidentoista ja yrittää seistä äitinsä tukena. Maalta on pestattu perheeseen pikkupiika, Eeron holhokki, Silja. Eeron elämä on ajautumassa umpikujaan: yhtäältä hän on kiristyksen uhri, toisaalta itse rikoksiin syyllinen. Viimeisenä keinonaan Lea yrittää elämänmuutosta. Vihan ja kuoleman päivät ovat nousemassa ja uhkaavat niin yksityistä ihmistä kuin kansakuntaakin.

Tietolaatikko

Henkilöt: Eero Markku - Kari Heiskanen, Lea Horni - Sara Paavolainen, Toini Horni - Jaana Järvinen, Ester Saari - Sinikka Sokka, Aulis Helio - Raimo Grönberg, Lean ja Toinin äiti - Tarja-Tuulikki Tarsala. Hilja - Anna Haaranen. Sanna - Ulla-Maija Siikavire. Markun perheen lapset - Eino Heiskanen, Janne Väisänen, Lotta Pynnönen ja Maria Oksa. Siiri Keravainen - Pirkko Hämäläinen. Silja - Ona Kamu. Lean ja Toinin isä - Matti Vesanto. Lapsiesiintyjät: Poju - Tatu Marttila. Piia - Saila Suominen. Tytti - Eino Heiskanen. Siirin äiti - Maria Aro. Lapsuudenkodin omistaja - Pentti Järventie. Lapsuudenkodin omistajan vaimo - Helinä Viitanen

Näytelmä sai Jussi-kunniakirjan ja Telvis-palkinnon. Näyttelijä Kari Heiskanen, pukusuunnittelija Salme Lahtinen, ohjaaja Eija-Elina Bergholm, näyttelijä Sara Paavolainen, naamioitsija Paula Jussilainen, tuotantojärjestäjä Arimo Lindström ja lavastaja Juhani Pirskanen saivat Yleisradion sivistyspalkinnon. Sara Paavolainen voitti hopeanymfi -palkinnon naispääosastaan Monte carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1992.

Sarjan kokonaiskesto: 5, 35 h.

Teksti: Emilia Kemppi ja Yle Draama

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?