Hyppää pääsisältöön

Anja Snellman: Parvekejumalat

Kirjailija Anja Snellman on jälleen tarttunut rohkeasti herkkään aiheeseen. Tyttönä ja naisena olemisen vaarallisuus on tässäkin yhtenä teemana. Tätä Snellman pohtii monikulttuurisuuden kautta.

Tietolaatikko

Anja Snellman (s. 1954)

Romaaneja:

Sonja O. kävi täällä (1981)

Tushka (1983)

Kultasuu (1985)

Pimeää vain meidän silmillemme (1987)

Ihon aika (1993)

Pelon maantiede ( 1995)

Syysprinssi (1996)

Lyhytsiipiset (2003)

Lemmikkikaupan tytöt (2007)

Parvekejumalat (2010)

Anis on Suomessa asuva somalitaustainen tyttö ja Alla-Zahra on kantasuomalainen muslimiksi kääntynyt. Anis pyrkii omasta ahtaasta elinpiiristään kohti vapautta ja Alla-Zahra kärsii liiallisesta vapaudesta ja kuvittelee saavansa turvaa ankarasta islamilaisuudesta.

Vaikka Parvekejumalat –romaani kuvaa ankaraa islamilaisuutta, Snellman onnistuu laajentamaan pohdiskeluaan yleisemminkin ahtaisiin uskonnollisiin yhteisöihin. Yhdeksi tärkeimmistä aiheista nousee yksilön vapaus, ja erityisesti naisen vapautuminen. Romaani kysyy, mikä naisen ruumiissa on niin vaarallista, että sitä pitää peittää ja sitä pitää silpoa.

Anja Snellman on kirjoittanut koskettavan ja tärkeän romaanin tyttöjen oikeudesta kasvaa rauhassa aikuisiksi.

Teksti: Seppo Puttonen ja Nadja Nowak

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto