Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kuningaskuluttaja vieraili kanaloissa

Kananmunarasiassa kaupan hyllyllä kerrotaan aina, millaisessa kanalassa munat on munittu. Periaatteessa kanaloita on kolmenlaisia: häkkikanaloita, lattiakanaloita ja luomukanaloita.

Mutta munapaketeissa vilisee kanaloille monenlaisia nimityksiä eikä niistä välttämättä voi arvata, millaiset kanan olot ovat.

Häkkikanaloita on kahdenlaisia

Kananmunan tuotannossa on vielä tällä hetkellä käytössä kahdenlaisia kanahäkkejä. Perinteisissä
häkeissä kanalla on tilaa vähimmillään vain 550 cm2 eli suunnilleen 23 cm x 24 cm alue. Häkki voi olla metallinen laatikko, jossa muutama kana hädin tuskin mahtuu liikkumaan.

virikehäkissä (Video still, Kuva: YLE)Uusissa virikehäkeissä kanoilla pitää olla orsia, pesä ja kuopsutuspaikka. Tilaa on hieman enemmän, yhtä kanaa kohti vähintään 750 cm2. Se on suunnilleen paperisen A4-kokoinen ala. Esimerkiksi yhdessä 3 m x 1.60 m kokoisessa häkissä voi majailla 64 kanaa.

EU-määräysten mukaan vanhat häkit poistuvat käytöstä vuoden 2011 loppuun mennessä. Sen jälkeen kanoilla on oltava käytössä vähintään virikehäkit.

Kananmunapaketissa voi lukea, että munat ovat ”häkkikanalan munia.” Virallisesti tämä voi tällä hetkellä tarkoittaa sekä vanhoja kanahäkkejä että uusia virikehäkkejä. Kananmunapakkaamot ovat kuitenkin halunneet erotella nämä kaksi häkkityyppiä toisistaan. Munalaatikossa voi lukea erikseen ”virike” tai ”pienryhmäkanala” tai ”orsikanala.” Kaikilla näillä nimityksillä tarkoitetaan uutta virikehäkkiä.

Lattiakanalassa munitaan vapaan kanan munia

lattiakanala (Video still, Kuva: YLE)Lattiakanalassa kanat eivät ole häkissä, vaan voivat liikkua suuremman kanalan lattialla. Kanat pääsevät kylpemään pehkuissa ja munimaan pesiin. Kanalassa on myös orsia, johon kanat pääsevät lentämään.

Lattiakanalassa kanoja voi olla samassa tilassa rajaton määrä, joka tapauksessa useita tuhansia. Yhtä neliömetriä kohden kanoja voi olla korkeintaan 9. Tilaa on siis hiukan enemmän kuin häkkikanaloissa.

Kun munapaketissa lukee, että munat ovat ”vapaan kanan munia,” se tarkoittaa lattiakanalaa.

Luomukanalassa on ikkunat ja enemmän tilaa

luomukanalassa (Video still, Kuva: YLE)Luomukanalat ovat aina lattiakanaloita. Ulkonäöltään luomukanalan eroaa tavallisesta kanalasta siinä, että luomukanalassa on aina ikkunat. Kanat siis elävät osittain päivänvalossa.

Luomukanoja voi olla samassa tilassa korkeintaan 3000 yksilöä. Neliömetriä kohden kanoja voi olla enintään 6. Tilaa on siis enemmän kuin muissa kanaloissa. Luomukanalassa on myös ulkotarha, johon kanat pääsevät kesällä ulkoilemaan.

Luomukanojen ravinto on 95-prosenttisesti luomua.

Tuotantotapa vaikuttaa munien hintaan

Tuotantotapa näkyy kananmunan hinnoissa kaupan hyllyllä. Mitä enemmän kanalla on tilaa, sitä kalliimpi muna. Häkkikanan munat ovat tavallisesti hiukan halvempia kuin lattiakanan munat. Luomumunat ovat kaikkein kalleimpia.
Munien hinnat tietysti vaihtelevat eri tuotemerkeillä ja eri kaupoissa ja tarjouksiakin on usein. Joitakin poikkeuksia tähän yleissääntöön siis saattaa olla. Periaatteessa asiakas voi kuitenkin pakkaustekstejä lukemalla valita, minkälaista tuotantoa on varaa tai halua rohkaista.

Munapakkausten sisältö voi olla yllätys

munapakkaamossa (Video still, Kuva: YLE)Munapakkausten päälle on siis aina kirjoitettu, millaisessa kanalassa ne on tuotettu. Saman tiedon saa myös kananmunasta, kun pakkauksen avaa. Kananmunasta löytyy tunnus FI, joka tarkoittaa alkuperämaata eli Suomea. Sen perässä numero 3=häkkikanala, 2=lattiakanala ja 0=luomukanala.

Tarkkaavaiset katsojamme ovat huomanneet, että vaikka pakkauksessa lukisikin päällä ”häkkikanala,” munan kuoresta voi löytyä numero 2. Häkkikanalan laatikoissa siis myydään lattiakanan munia!

Tiloilta kananmunat toimitetaan munapakkaamoille. Pakkaamot tekevät merkinnät sekä laatikoiden että kananmunan pintaan. Soittokierros pakkaamoille paljastikin tämän oudon ilmiön syyt.

Kaupat tilaavat pakkaamoilta munia päivittäin, sitä mukaa kun hyllyt vajenevat. Pakkaamoille munia ei kuitenkaan tule tasaisesti erilaisista kanaloista. Jos pakkaamolla jonain tiettynä hetkenä ei ole varastossa tarpeeksi häkkikanalan munia, laatikoihin joudutaan pakkaamaan kalliimpia lattiakanalan munia, jotta kaupan tilaus saadaan täyteen.

Laajempi syy on kananmunan tuotannossa käynnissä oleva suuri muutos. Kun vanhoista häkkikanaloista ollaan luopumassa, monet tuottajat ovat siirtyneet suoraan lattiakanaloihin. Virikehäkkikanala on siis jäänyt kehitysvaiheena monelta tuottajalta väliin. Lattiakanan munia on tällä hetkellä tarjolla hiukan enemmän kuin niitä kysytään.

Lattiakanalan munien kysyntä on kuitenkin kasvamassa. Pakkaamot ennustavat, että kysyntä ja tarjonta vähitellen tasapainottuvat.

Juuri tällä hetkellä asiakas voi kuitenkin joutua kaupan hyllyllä kummalliseen tilanteeseen. Tarjolla voi olla lattiakanan munia häkkimunan laatikossa hyvin edulliseen hintaan. Vieressä on lattiakanalan laatikko, jossa on täsmälleen samaa tavaraa – mutta hiukan kalliimmalla hinnalla.

Jos asiakas haluaa nimenomaan suosia lattiakanaloita, kannattaa munat kuitenkin ostaa lattiakanalan pakkauksessa. Kaupan järjestelmissä häkkimunina myydyt laatikot kirjautuvat häkkimuniksi, olipa sisältö mikä tahansa. Jos asiakas haluaa tuotannon siirtyvän häkeistä lattiakanaloihin, tämä halu pitää ostoksilla osoittaa. Sama pätee tietysti luomumuniin.

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.