Hyppää pääsisältöön

Taistelun tiellä

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus, työväestön kurja asema ja torpparilaitos johtivat ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen syntyyn. Sosialistiset opit omaksuttiin hiljalleen myös Suomessa ulkomaisten esikuvien mukaisesti.

Ensimmäiset työväenyhdistykset perustettiin Suomeen 1800-luvun lopulla.

Työväenliikkeen varhaisin vaihe oli työnantajien johtamaa toimintaa. Ns. wrightiläinen työväenliike pyrki hyväntekeväisyydellä ja maltillisilla uudistuksilla torjumaan työväestön radikalisoitumista.

Sosialistiset opit alkoivat kuitenkin hiljalleen juurtua myös Suomeen ja työväenliike radikalisoitui. Poliittinen työväenliike järjestäytyi puolueeksi vuonna 1899 Turussa, kun Suomen Työväenpuolue perustettiin.

Vuonna 1903 pidetty Forssan kokous merkitsi työväenliikkeen historiassa merkittävää käännekohtaa. Kokouksessa puolueelle hyväksyttiin sosialistinen ohjelma ja puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi.

Saksan sosialidemokraattien mallin mukaan laadittu ohjelma oli radikaali. Ohjelmassa vaadittiin mm. yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, 8-tuntista työpäivää ja vähimmäispalkkaa.

Alkuvaiheessa puolueen toiminta kattoi koko vasemmiston. Kommunistit lähtivät omille teilleen kansalaissodan jälkeen, kun Venäjälle paenneet punaisten johtajat perustivat vuonna 1918 Suomen Kommunistisen Puolueen. Suomessa julkista toimintaa varten perustettiin vuonna 1920 Suomen Sosialistinen Työväenpuolue, kun SKP:n toiminta oli kielletty.

Vuonna 1953 valmistuneessa filmissä käydään läpi työväenliikkeen historiaa ja Forssan kokouksen 50-vuotisjuhlaa. Mukana juhlilla oli mm. senaattori Oskari Tokoi.

Filmi on tehty SDP:n juhlaohjelmaksi, mikä näkyy myös ohjelman painotuksissa.

Teksti: Reijo Perälä

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto