Hyppää pääsisältöön

Taistelun tiellä

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus, työväestön kurja asema ja torpparilaitos johtivat ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen syntyyn. Sosialistiset opit omaksuttiin hiljalleen myös Suomessa ulkomaisten esikuvien mukaisesti.

Ensimmäiset työväenyhdistykset perustettiin Suomeen 1800-luvun lopulla.

Työväenliikkeen varhaisin vaihe oli työnantajien johtamaa toimintaa. Ns. wrightiläinen työväenliike pyrki hyväntekeväisyydellä ja maltillisilla uudistuksilla torjumaan työväestön radikalisoitumista.

Sosialistiset opit alkoivat kuitenkin hiljalleen juurtua myös Suomeen ja työväenliike radikalisoitui. Poliittinen työväenliike järjestäytyi puolueeksi vuonna 1899 Turussa, kun Suomen Työväenpuolue perustettiin.

Vuonna 1903 pidetty Forssan kokous merkitsi työväenliikkeen historiassa merkittävää käännekohtaa. Kokouksessa puolueelle hyväksyttiin sosialistinen ohjelma ja puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi.

Saksan sosialidemokraattien mallin mukaan laadittu ohjelma oli radikaali. Ohjelmassa vaadittiin mm. yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, 8-tuntista työpäivää ja vähimmäispalkkaa.

Alkuvaiheessa puolueen toiminta kattoi koko vasemmiston. Kommunistit lähtivät omille teilleen kansalaissodan jälkeen, kun Venäjälle paenneet punaisten johtajat perustivat vuonna 1918 Suomen Kommunistisen Puolueen. Suomessa julkista toimintaa varten perustettiin vuonna 1920 Suomen Sosialistinen Työväenpuolue, kun SKP:n toiminta oli kielletty.

Vuonna 1953 valmistuneessa filmissä käydään läpi työväenliikkeen historiaa ja Forssan kokouksen 50-vuotisjuhlaa. Mukana juhlilla oli mm. senaattori Oskari Tokoi.

Filmi on tehty SDP:n juhlaohjelmaksi, mikä näkyy myös ohjelman painotuksissa.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto