Hyppää pääsisältöön

Taistelun tiellä

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus, työväestön kurja asema ja torpparilaitos johtivat ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen syntyyn. Sosialistiset opit omaksuttiin hiljalleen myös Suomessa ulkomaisten esikuvien mukaisesti.

Ensimmäiset työväenyhdistykset perustettiin Suomeen 1800-luvun lopulla.

Työväenliikkeen varhaisin vaihe oli työnantajien johtamaa toimintaa. Ns. wrightiläinen työväenliike pyrki hyväntekeväisyydellä ja maltillisilla uudistuksilla torjumaan työväestön radikalisoitumista.

Sosialistiset opit alkoivat kuitenkin hiljalleen juurtua myös Suomeen ja työväenliike radikalisoitui. Poliittinen työväenliike järjestäytyi puolueeksi vuonna 1899 Turussa, kun Suomen Työväenpuolue perustettiin.

Vuonna 1903 pidetty Forssan kokous merkitsi työväenliikkeen historiassa merkittävää käännekohtaa. Kokouksessa puolueelle hyväksyttiin sosialistinen ohjelma ja puolueen nimi vaihdettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi.

Saksan sosialidemokraattien mallin mukaan laadittu ohjelma oli radikaali. Ohjelmassa vaadittiin mm. yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, 8-tuntista työpäivää ja vähimmäispalkkaa.

Alkuvaiheessa puolueen toiminta kattoi koko vasemmiston. Kommunistit lähtivät omille teilleen kansalaissodan jälkeen, kun Venäjälle paenneet punaisten johtajat perustivat vuonna 1918 Suomen Kommunistisen Puolueen. Suomessa julkista toimintaa varten perustettiin vuonna 1920 Suomen Sosialistinen Työväenpuolue, kun SKP:n toiminta oli kielletty.

Vuonna 1953 valmistuneessa filmissä käydään läpi työväenliikkeen historiaa ja Forssan kokouksen 50-vuotisjuhlaa. Mukana juhlilla oli mm. senaattori Oskari Tokoi.

Filmi on tehty SDP:n juhlaohjelmaksi, mikä näkyy myös ohjelman painotuksissa.

Teksti: Reijo Perälä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto