Hyppää pääsisältöön

Aamusydämellä: Isän ikävä

Avioeron kipein kysymys on usein vanhemmuus. Kun koti hajoaa, joutuu kotoa pois muuttava vanhempi eroon myös lapsistaan. Eronneet isät kokevat usein jäävänsä toiseksi tapaamisoikeuskysymyksistä.

Avioerossa päädytään yleisimmin yhteishuoltajuuteen. Näin on 90 prosentissa eroavista perheistä. Yhteishuoltajuudessa molemmat vanhemmat kantavat vastuun lapsesta, vaikka lapsi asuukin useimmiten vakituisesti vain toisen vanhemman luona. Etävanhemmista suurin osa on isiä. 83 prosenttia lapsista jää eron jälkeen asumaan äitinsä luo.

Tutkimuksen mukaan etä-isät kaipaavat eron jälkeen osallisuutta lastensa elämään. He kokevat, että lapset tekevät kodin, ja lasten jäädessä erossa äidille, etä-isät tuntevat kodittomuutta, surua ja ikävää.

Haastateltavat kertovat, että isyys on arkea yhdessä lasten kanssa. Kun tapaamisoikeuksia on rajoitettu ja lapset asuvat eri paikkakunnilla on tavallisen arjen harjoittaminen vaikeaa.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto