Hyppää pääsisältöön

Matti Viironen: Viikonloppuisä

Reijo Kallion laulama Viikonloppuisä oli 1970-luvun lopun valitusiskelmien aatelia. Vuonna 1984 sen monitulkitsi televisiossa Matti Viironen.

Tietolaatikko

Viikonloppuisä: Jukka Kuoppamäki (säv), Chrisse Johansson (san).

1970-luvun lopussa elettiin laman tunnelmissa, ja ne heijastuivat myös iskelmään. Kaljakuppiloissa maleksivien työttömien ja eronneiden miesten tuntoja tulkitsivat sellaiset laulut kuin Yksinäinen, Elämän valttikortit ja Ihmisen ikävä toisen luo.

Viikonloppuisä oli Reijo Kallion toinen hitti Yksinäisen jälkeen. Sen sävelsi Jukka Kuoppamäki ja sanoitti Chrisse Johansson. Sen tekstistä on jäänyt elämään etenkin tokaisu "en ole katkera, mutta kuitenkin..."

Laulun oli alun perin tarkoitus kertoa viikonppuäidistä, mutta Johansson arveli, ettei idea mene yhdessäkään levy-yhtiössä läpi. Vaikka kertojan sukupuoli muuttui, Johansson tarjosi laulua kahden vuoden ajan turhaan levytettäväksi.

Valitusiskelmät saavuttivat vankan suosion kansan syvissä riveissä, vaikka niiden melodramaattisuudelle myös naureskeltiin. Sleepy Sleepers levytti Viikonloppuisästä vuonna 1981 parodian nimeltä Viikonalkuäiti.

Pianonvartija-ohjelmassa vuonna 1984 Matti Viironen osoitti, että Viikonloppuisää voidaan lukea eri tavoin. Hän sisällyttää vastakkaiset tulkinnat poikkeuksellisella tavalla yhteen ja samaan esitykseen.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto