Hyppää pääsisältöön

Blues Section livenä

Blues Section oli edistyksellisen popmusiikin pioneeriyhtye Suomessa. Yleisradion harvinainen tallenne esittelee bändin livenä Kulttuuritalon jazzkonsertissa 1967.

Kitaristi Hasse Walli ja basisti Måns Groundstroem perustivat Blues Sectionin keväällä 1967. Alkuperäisenä innoittajana oli John Mayallin Bluesbreakers-kokoonpano, mutta Jimi Hendrixin näkeminen Helsingissä sysäsi bändiä vielä pitemmälle uudenlaiseen rockilmaisuun.

Mukaan tuli jazzfonisti Eero Koivistoinen, ja rumpaliksi vakiintui alkuvaiheen jälkeen Ronnie Österberg. Laulusolistiksi pyydettiin Suomessa asuva britti Jim Pembroke.

"Stump-ohjus"-riipuksen mainos Stump-lehdessä 1967.
Stump-ohjus-riipuksen mainos Stump-lehdessä 1967. "Stump-ohjus"-riipuksen mainos Stump-lehdessä 1967. Kuva: Stump-lehti stump

Blues Sectionin live-esiintymisissä uutta oli laajamittainen improvisaatio ja ylipäänsä irtautuminen totutusta poplaulu-formaatista. Hendrixiä ja Eric Claptonia ihailevasta Wallista tuli ensimmäinen suomalainen kitarasankari, ja tanssilavoilla yleisö sai ihmetelläkseen hänen ulisevan särökitaransa äänekästä vuoropuhelua Koivistoisen saksofonin kanssa.

Uutta oli myös se, että bändi kirjoitti itse kaiken levyttämänsä materiaalin. Erityisen ahkera oli hienojen pop-sävelmien taitaja Pembroke. Studiossa yllyttiin myös avantgardistisiin ja psykedeelisiin äänikokeiluihin. Yhtyeen esikoislevy Blues Section oli seikkailullisuudessaan täysin kansainvälisellä tasolla.

Oheiset, enemmän bluesiin ja jazziin kiinnittyneet esitykset on nauhoitettu radion jazzkonsertissa Suomalainen jazz kautta aikojen marraskuussa 1967. Tapahtumassa esiintyivät myös Teuvo Suojärven, Edward Vesalan ja Juhani Vilkin jazzyhtyeet.

Blues Section soitti konsertissa kolme kappaletta. Ensimmäinen on Mose Allisonin Parchman Farm -niminen blues, joka lienee poimittu ohjelmistoon Bluesbreakersin levyltä.

Sitä seuraava hitaampi blues on merkitty nauhakorttiin otsikolla Have You Heard mutta nimi on epävarma. Kappale on samantyylinen kuin John Mayallin samanniminen biisi, mutta sanoiltaan se eroaa viimemainitusta. Kolmantena numerona oli mediumtepoinen g-molli-instrumentaali, jonka nimi ei ole tiedossa.

Vuonna 1968 Måns Groundstroemin tilalle Blues Sectioniin astui jazzbasisti Pekka Sarmanto. Bändistä lähtenyt Jim Pembroke korvattiin maanmiehellään Frank Robsonilla. Yhtye hajosi lopullisesti syksyllä 1968. Blues Sectionin soittajat olivat sittemmin muodostamassa kahta suomalaisen progerockin merkkiyhtyettä – Pembroke ja Österberg Wigwamia, Groundstroem ja Robson Tasavallan Presidenttiä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?