Hyppää pääsisältöön

Naisten tunti jakaa sikapalkintoja

Toimittaja Päivi Istala ideoi sikapalkinnon eli "mustan helmen" Naisten tuntiin, joka käynnistyi Radio Suomessa vuonna 1990. Ikimuistoisen tunnarin "Sika, sika, sika..." säestyksellä Istala jakoi sikapalkintoja julkisuudessa naisia halveksineille.

"Se, sikapalkinto siis, ei varmaan ollut kaikkein korrektein tapa osoittaa, miten naisia ei oteta vakavasti, mutta oli siitä yksi iso ilo ja hyöty! Julkiselle areenalle, tai estradille – aivan kuinka haluatte – nousi enimmäistä kertaa asioita, joihin aiemmin ei ollut puututtu." Näin Istala kirjoitti blogissaan sikapalkinnon historiasta.

Uusi ja raflaava ohjelmasapluuna ei heti alkuun vakuuttanut Radio Suomen päälliköitä. Ajatus naisten omasta radio-ohjelmasta tuntui vieraalta.

Naisten tunti olisikin saattanut jäädä tekemättä, jollei silloinen pääjohtaja Reino Paasilinna olisi antanut Istalalle vetoapua. Naisten tunti eli sikapalkintoineen Radio Suomessa 13 vuotta.

"Naisia oli saanut nimitellä aivan miten vain, naisten näkemyksiä sai pitää naurettavina, naisen elämänpiiriä arvioida pieneksi ja mitättömäksi, naisen osaamista vähätellä - ilman että juuri kukaan protestoi. provokatiivisuudestaan huolimatta, tai kenties juuri sen tähden, sikapalkinto 'antoi luvan' nostaa meteliä naisin kohdistuvista arvioinneista, halveksunnasta, naurettavaksi tekemisestä", Istala jatkaa blogissaan sikapalkinto-pohdintaansa.

Sikapalkittujen kirjo oli laaja. Palkinnon sai mm. Porvoon kaupunki siitä, että se jakoi lukiolaisten matematiikka- ja humanistipalkinnot sukupuolen mukaan. Helsingin Sanomat palkittiin juttuyhdistelmästä "Seksisymboli Mick Jagger 50 v. - Brittiläinen 50-vuotias teräsmummo" ja Valtion Tietokonekeskus naisia syrjivästä kunnallisvaalien tulospalvelusta.

Teksti: Seija Aunila

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto