Hyppää pääsisältöön

Ikänäköä ei voi välttää



Sanomalehden teksti sumenee ja käsivarsien mitta ei riitä lukemiseen. Tekstiviestistä ei saa selvää tai tuoteselosteen lukeminen on mahdotonta. Silmiä särkee ja päätä jomottaa.

-Ikänäkö tulee kaikille eli jokainen noin 40–45-vuoden iän ohittanut tulee aikanaan tarvitsemaan silmälasit, ainakin lähelle katsomiseen eli lukemiseen, kertoo silmätautien erikoislääkäri Johanna Liinamaa Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Normaali ilmiö

Ikänäkö eli presbyopia johtuu siitä, että mykiö ikääntymisen myötä menettää mukautumiskykynsä. Mykiö muuttuu jäykemmäksi kuin aikaisemmin, joten ikänäköinen silmä ei pysty enää zoomaamaan lähelle katseluun. Sen vuoksi lähellä oleva teksti sumenee.

YLE AkuuttiIkä- eli aikuisnäkö ei ole sairaus, vaan normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö, jota hoidetaan silmälaseilla. Mikäli kaukolasien tarvetta ei ole, ikänäköä hoidetaan lähikatseluun tarkoitetuilla pluslaseilla. Aiemmin silmälaseja käyttäneet voivat valita joko moniteholasit tai erilliset kauko- ja lähilasit.

Moni ostaa ensihätään lukulasit marketista. Mitä mieltä silmätautien erikoislääkäri on niistä?

-Niitä voi kokeilla ensimmäiseksi hoitokeinoksi siihen lukemisen ongelmaan, eli ei niistä suoranaisesti mitään haittaakaan ole. Mikäli niillä ei näe hyvin, kannattaa kuitenkin mennä hankkimaan lasit optikolta. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos silmissä on taittovirhe kauas tai jos silmät ovat hieman eri paria, painottaa Liinamaa.

Optikolta saa kuitenkin aina yksilöllisesti sovitetut silmälasit, joiden optiikka on parempi kuin markettilaseissa.

Vaihtoehto silmälaseille

Jos silmälasit eivät tunnu sopivalta vaihtoehdolta, ikänäköä on mahdollista korjata myös muilla keinoin. Useimmat kokevat, että silmälasit ovat paras vaihtoehto ikänäön korjaamiseen, mutta muitakin vaihtoehtoja löytyy.

YLE Akuutti-Ikänäköä voi korjata myös vuorottelukatselulla eli monovisionilla. Silloin toinen, yleensä ei-johtava, silmä korjataan piilolinssillä tai taittovirhekirurgian avulla katsomaan lähietäisyydelle. Silloin kuitenkin menetetään hyvä syvyysnäkö, Liinamaa kertoo.

Monovisioniin tottuminen on hyvin yksilöllistä. Toiset tottuvat siihen heti, kun toisille se tuottaa ongelmia vielä pitkän ajan jälkeenkin.

Optikolle vai silmälääkärille?

Entäpä riittääkö ikänäön kanssa tuskailevalle optikon suorittama tarkastus vai kannattaako mennä silmälääkärille?

-Useimmiten optikolla käynti riittää. Mikäli optikko havaitsee jotakin sairauteen liittyviä oireita, hän laittaa henkilön käymään silmälääkärillä. Silmälääkärikäyntiin liittyy toki myös se, että silmänpaineet mitataan ja muutenkin silmän tilanne tarkistetaan. Jos ei ole aikaisemmin käynyt silmälääkärissä, se kannattaa, kun lähilasien tarve tulee esille.

YLE AkuuttiSilmälääkäri osaa arvioida myös eri lääkkeiden ja sairauksien vaikutukset näkökykyyn. Esimerkiksi eräät Parkinsonin taudin hoidossa käytetyt lääkkeet saattavat aiheuttaa vaikeuksia katseen kohdistamiseen lähialueelle. Myös joissakin sairauksissa, kuten esimerkiksi glaukoomassa eli silmänpainetaudissa, on ikänäköä muistuttavia oireita.

-Muita näkökykyyn vaikuttavia sairauksia ovat esimerkiksi diabeettinen retinopatia eli diabeteksen aiheuttama silmäsairaus tai vanhuuden ikärappeumasairaus. Ne eivät kuitenkaan heikennä näköä pelkästään lähikatseluun, vaan ylipäätään kaikille katseluetäisyyksille eli myös sinne kauas katsomiseen.

YLE AkuuttiIkänäön kehittyminen pysähtyy yleensä 60–70-vuotiaana, jonka jälkeen näkö ei enää merkittävästi huonone. Yleensä ensimmäiset lukulasit ovat vahvuudeltaan + 1 ja lopulta päädytään noin vahvuuteen +2,5.

 

Asiantuntija: JOHANNA LIINAMAA, silmätautien erikoislääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala

Toimittaja: TITTA VILPA