Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Suppilovahvero on myöhäissyksyn sieniherkku

Suppilovahveroita kattilassa
Suppilovahveroita. Kuva: Pekka Kauranen/Yle. Suppilovahveroita kattilassa Kuva: Yle/ Pekka Kauranen suppilovahvero,sienet,vahverot
Julkaistu . Päivitetty

Myöhään syksyllä sienestäjän katse tähyilee usein herkullisia suppilovahveroita, joita voi löytää aina lumen tuloon asti.

Tietolaatikko

Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) on erinomainen ruokasieni, joka ei tarvitse esikäsittelyä

Suppilovahvero kasvaa tiheinä ja laajoina ryppäinä kuusivaltaisissa tuoreissa kangasmetsissä sekä korvissa ja kallionrinteiden notkelmissa. Se on pieni kellanruskea sieni, jolla on kapea ja ontto jalka sekä sileä, ohut ja suppilomainen lakki.

Suppilovahveron poimijalla pitää olla tarkat silmät, sillä sientä on vaikea havaita sammalikkosta maahan varisseiden lehtien seasta. Suppilovahvero on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisemmassa harvinaisempi. Lapissa sitä ei kasva lainkaan. Suppilovahvero on kauppasieni eli sitä saa myydä elintarvikkeena. Suppilovahverosta tulee maukas keitto, ja sitä käytetään myös esimerkiksi muhennoksiin ja piirakoiden täytteeksi. Suppilovahvero kannattaa mieluummin kuivata kuin pakastaa, silloin sen herkullinen maku säilyy paremmin.

Suppilovahveroita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Suppilovahveroita. Kuva: Risto Salovaara/YleSuppilovahveroita. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmiin: Riston luontokoulu ja Luonto lähellä (Procam Oy)

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

Aiheeseen liittyvää

2020

2018

2017

  • Suppilovahveroita Nuuksion metsässä

    Tiesitkö tämän suppilovahverosta?

    Suppilovahvero on hyvä vitamiinin lähde.

    Lihaton lokakuu, makkaraton marraskuu vai vaihtelua joulupöytään? Metsien kätköistä löytyy mainio vaihtoehto – sienet. Suppilovahverokausi on juuri nyt parhaimmillaan. Kuituja ja D-vitamiinia sisältävä suppis viihtyy kuusen juurella, sammalpedissä.

    Kommentteja 18

2009

  • Suppilovahvero ja sienirieskat

    Suppilovahvero on piiloutumisen mestari.

    Suppilovahvero on piiloutumisen mestari. Suppilovahveroita voi kerätä, vaikka joulukuussa, koska ne eivät pienistä pakkasista välitä.

Relaterade artiklar

2022

2020

2018

2017

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.