Hyppää pääsisältöön

Venäläisen lentoupseerin haastattelu

Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30. marraskuuta 1939 pommittamalla Suomen suurimpia kaupunkeja. Joulukuun alkupäivinä taltioitiin alasammutun lentäjän haastattelu.

Tietolaatikko

Jos sinulla on tämän artikkelin tietoihin täydennyksiä, lähetä palautetta Elävälle arkistolle.

Haastattelu on tehty Karjalan Kannaksella, ja se on merkitty radioiduksi 7.12.1939. Tekijänä on toimittaja Kaj Klinge. Nauhoitus on kokonaan venäjänkielinen.

Vangittu upseeri kertoo hämmästyneensä hyvää kohteluaan. Hänelle oli kerrottu, että suomalaiset ampuvat vangiksi joutuneet viholliset heti. Neuvostosotilaille oli väitetty myös Suomen aloittaneen sodan.

Vangilta kysellään hänen perheestään, asuinoloistaan ja neuvostotuotteiden hinnoista. Asunto osoittautuu kovin pieneksi, ja haastattelijan mielestä Suomen hintataso on sittenkin aika alhainen Neuvostoliittoon verrattuna.

Lentoupseeri on pelastautunut alasammutusta koneestaan laskuvarjon avulla. Hän vakuuttaa, että Neuvostoliiton kansa ei - eikä hän itsekään - haluaisi sotia Suomea vastaan. Lentäjien on kuitenkin toteltava käskyjä tai heitä itseään uhkaa teloitus ampumalla.

Kaikkein parasta olisi jäädä Suomeen, vanki myöntää haastattelijalleen. Lopuksi hän pyytää venäjänkielisiä kirjoja, koska lukee paljon. Toive luvataan välittää eteenpäin.

Lasse Vihonen huomauttaa tutkimuksessaan Radio sodissamme 1939-1945, että sotavangit puhuivat radiolähetyksissä usein tyylillä, jonka uskoivat miellyttävän haastattelijoitaan. Esimerkkejä on löydettävissä niin Suomen kuin Neuvostoliiton radion lähetyksistä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto