Hyppää pääsisältöön

Kaamos kuriin valohoidoilla

Kuvakollaasi kaamoksesta ja valohoidoista
Kuvakollaasi kaamoksesta ja valohoidoista Kuva: Yle kirkasvalohoito,kollaasi

Suomen pitkää ja pimeää talvea koitetaan selättää monin tavoin. Auringonvalon vähetessä olemattomiin on apua haettu erilaisin valohoitomenetelmin.

Valoton talvi koettelee mielenvireyttä. Talvipäivien vähäinenkin valo jää usein saamatta, sillä moni viettää valoisan ajan sisätiloissa kuten työpaikalla tai koulussa. Väsymys ja lisääntynyt ruokahalu ovat yleisiä vaivoja. Varsinaista kaamosmasennusta potee noin prosentti.

Valonpuutetta korvaamaan on käytetty auringonvaloa jäljitteleviä keinovaloja. 1960-luvulla Suomessa oli muodikasta paistatella alppiaurinkolampun valossa. Sen ultraviolettivalo rusketti ja osa uskoi sen edistävän terveyttäkin. Myöhemmässä versiossa ollutta infrapunavaloa käytettiin erilaisten kipujen hoitoon.

Valohoitojen lisäksi on ratkaisuksi pimeästä kärsiville tarjottu mm. kirkasvalolaseja ja korviin laitettavia ledivaloja.

Lääkäri Kalle Pekanmäki kertoi valohoidon hyödyistä vuonna 1966 esitetyssä tv-ohjelmassa.

1980-luvulla huomattiin kirkasvalohoidon tepsivän kaamoksen aiheuttamiin mielialaoireisiin

Hoitoa annettiin aluksi valvotuissa olosuhteissa.

Ajankohtaisessa kakkosessa esiteltiin tammikuussa 1988 Ullanlinnan unihäiriöklinikkaa, jossa tutkittiin kaamosajan ja valon puutteen vaikutusta ihmisten mielentilaan.

Ruotsissa ryhdyttiin kokeilemaan valohoitoa masennuksen hoitoon. Hoitoa annettiin tarkoitukseen suunnitellussa valohoitohuoneessa.

1990-luvulla tulivat tutuksi kirkasvalolamput, joita saattoi käyttää kotonakin

Uutisessa vuodelta 1996 kerrottiin kaamoksen torjumisen ylimääräisen valon avulla kasvattaneen suosiotaan nopeasti. Poikkeuksellisen pimeän syksyn myyntivaltti olivat olleet kirkasvalolamput, joita kotien lisäksi asennettiin myös työpaikoille ja kahviloihin. Helsinkiläisen Cafe Engelin asiakkaat nauttivat kirkasvalosta aamiaisen ohessa.

Tiistaitiimassa vuonna 1998 Leo Lehdistö haastatteli psykiatrian erikoislääkäri Timo Partosta aiheena kirkasvalohoito ja unihäiriöt.

Miksi me kärsimme kaamosoireista ja miten näistä oireista selviää parhaiten, kysyttiin marraskuisessa Aamu-tv:n lähetyksessä. Haastateltavana oli jälleen Timo Partonen.

Uusimpia yrityksiä pimeyden selättämiseen ovat kirkasvalokuulokkeet. Haastattelussa vuodelta 2010 kirkasvalokuulokkeiden keksijä, Valkee yhtiön toimitusjohtaja Juuso Nissilä kertoi kotimaisesta keksinnöstä.

Tietolaatikko

Kahdeksankymmentä luvulla alettiin kiinnittää huomiota vuodenaikoihin liittyviin mielialahäiriöihin. Ensimmäiset tieteelliset tutkimukset vuodenajoittain vaihtelevasta mielialahäiriöstä tehtiin 1980-luvulla.

Kaamosmasennus on oireyhtymä, johon yleensä yhdistetään masentuneisuus, ahdistuneisuus ja yleinen alavireisyys, ja joka johtuu auringonvalon puutteesta talviaikaan pohjoisilla leveyspiireillä. Ihmisillä ja eläimillä on havaittu tutkimuksissa muutoksia käytöksessä, aineenvaihdunnassa sekä yleisessä mielenvireessä eri vuodenaikoina. Joillakin oireet saattavat esiintyä niin voimakkaina, että ne vaikuttavat hankaloittavasti jokapäiväiseen elämään.

Varsinaista kaamosmasennusta potee noin prosentti väestöstä ja 10-30% saa kaamosmasennuksen kaltaisia oireita.

Kirkasvalohoidon toimintamekanismia ei vielä tunnetaan tarkaan. Nykytietämyksen mukaan valohoitojen teho perustuu siihen, että valo vähentää melatoniini-hormonia, joka säätelee väsymystä. Valo käynnistää kortisolin ja serotoniinin tuotannon. Kortisoli pitää hereillä ja serotoniini säätelee mielialaa. Hoidossa vietetään päivittäin, mieluiten aamuisin, 30-60 minuuttia kirkkaassa valossa (2500-10 000 luksia) silmät auki.

Kirkasvalolamppu on normaalin loisteputken kaltainen, mutta paljon kirkkaampi lamppu. Kirkasvalohoidossa käytettävän lampun ratkaisevin ominaisuus on sen luksimäärä. Kirkasvalolampun tulee olla hyväksytty valohoitolaitteeksi (CE-merkitty ja sertifioitu).

Kaamosoireita voi lievittää myös matkustamalla talvisin etelään. Liikunta ja ulkoilu valoisaan aikaan helpottavat myös oireita.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto