Hyppää pääsisältöön

Kaamos kuriin valohoidoilla

Kuvakollaasi kaamoksesta ja valohoidoista
Kuvakollaasi kaamoksesta ja valohoidoista Kuva: Yle kirkasvalohoito,kollaasi

Suomen pitkää ja pimeää talvea koitetaan selättää monin tavoin. Auringonvalon vähetessä olemattomiin on apua haettu erilaisin valohoitomenetelmin.

Valoton talvi koettelee mielenvireyttä. Talvipäivien vähäinenkin valo jää usein saamatta, sillä moni viettää valoisan ajan sisätiloissa kuten työpaikalla tai koulussa. Väsymys ja lisääntynyt ruokahalu ovat yleisiä vaivoja. Varsinaista kaamosmasennusta potee noin prosentti.

Valonpuutetta korvaamaan on käytetty auringonvaloa jäljitteleviä keinovaloja. 1960-luvulla Suomessa oli muodikasta paistatella alppiaurinkolampun valossa. Sen ultraviolettivalo rusketti ja osa uskoi sen edistävän terveyttäkin. Myöhemmässä versiossa ollutta infrapunavaloa käytettiin erilaisten kipujen hoitoon.

Valohoitojen lisäksi on ratkaisuksi pimeästä kärsiville tarjottu mm. kirkasvalolaseja ja korviin laitettavia ledivaloja.

Lääkäri Kalle Pekanmäki kertoi valohoidon hyödyistä vuonna 1966 esitetyssä tv-ohjelmassa.

1980-luvulla huomattiin kirkasvalohoidon tepsivän kaamoksen aiheuttamiin mielialaoireisiin

Hoitoa annettiin aluksi valvotuissa olosuhteissa.

Ajankohtaisessa kakkosessa esiteltiin tammikuussa 1988 Ullanlinnan unihäiriöklinikkaa, jossa tutkittiin kaamosajan ja valon puutteen vaikutusta ihmisten mielentilaan.

Ruotsissa ryhdyttiin kokeilemaan valohoitoa masennuksen hoitoon. Hoitoa annettiin tarkoitukseen suunnitellussa valohoitohuoneessa.

1990-luvulla tulivat tutuksi kirkasvalolamput, joita saattoi käyttää kotonakin

Uutisessa vuodelta 1996 kerrottiin kaamoksen torjumisen ylimääräisen valon avulla kasvattaneen suosiotaan nopeasti. Poikkeuksellisen pimeän syksyn myyntivaltti olivat olleet kirkasvalolamput, joita kotien lisäksi asennettiin myös työpaikoille ja kahviloihin. Helsinkiläisen Cafe Engelin asiakkaat nauttivat kirkasvalosta aamiaisen ohessa.

Tiistaitiimassa vuonna 1998 Leo Lehdistö haastatteli psykiatrian erikoislääkäri Timo Partosta aiheena kirkasvalohoito ja unihäiriöt.

Miksi me kärsimme kaamosoireista ja miten näistä oireista selviää parhaiten, kysyttiin marraskuisessa Aamu-tv:n lähetyksessä. Haastateltavana oli jälleen Timo Partonen.

Uusimpia yrityksiä pimeyden selättämiseen ovat kirkasvalokuulokkeet. Haastattelussa vuodelta 2010 kirkasvalokuulokkeiden keksijä, Valkee yhtiön toimitusjohtaja Juuso Nissilä kertoi kotimaisesta keksinnöstä.

Tietolaatikko

Kahdeksankymmentä luvulla alettiin kiinnittää huomiota vuodenaikoihin liittyviin mielialahäiriöihin. Ensimmäiset tieteelliset tutkimukset vuodenajoittain vaihtelevasta mielialahäiriöstä tehtiin 1980-luvulla.

Kaamosmasennus on oireyhtymä, johon yleensä yhdistetään masentuneisuus, ahdistuneisuus ja yleinen alavireisyys, ja joka johtuu auringonvalon puutteesta talviaikaan pohjoisilla leveyspiireillä. Ihmisillä ja eläimillä on havaittu tutkimuksissa muutoksia käytöksessä, aineenvaihdunnassa sekä yleisessä mielenvireessä eri vuodenaikoina. Joillakin oireet saattavat esiintyä niin voimakkaina, että ne vaikuttavat hankaloittavasti jokapäiväiseen elämään.

Varsinaista kaamosmasennusta potee noin prosentti väestöstä ja 10-30% saa kaamosmasennuksen kaltaisia oireita.

Kirkasvalohoidon toimintamekanismia ei vielä tunnetaan tarkaan. Nykytietämyksen mukaan valohoitojen teho perustuu siihen, että valo vähentää melatoniini-hormonia, joka säätelee väsymystä. Valo käynnistää kortisolin ja serotoniinin tuotannon. Kortisoli pitää hereillä ja serotoniini säätelee mielialaa. Hoidossa vietetään päivittäin, mieluiten aamuisin, 30-60 minuuttia kirkkaassa valossa (2500-10 000 luksia) silmät auki.

Kirkasvalolamppu on normaalin loisteputken kaltainen, mutta paljon kirkkaampi lamppu. Kirkasvalohoidossa käytettävän lampun ratkaisevin ominaisuus on sen luksimäärä. Kirkasvalolampun tulee olla hyväksytty valohoitolaitteeksi (CE-merkitty ja sertifioitu).

Kaamosoireita voi lievittää myös matkustamalla talvisin etelään. Liikunta ja ulkoilu valoisaan aikaan helpottavat myös oireita.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.