Hyppää pääsisältöön

Kaamos kuriin valohoidoilla

Kuvakollaasi kaamoksesta ja valohoidoista
Kuvakollaasi kaamoksesta ja valohoidoista Kuva: Yle kirkasvalohoito,kollaasi

Suomen pitkää ja pimeää talvea koitetaan selättää monin tavoin. Auringonvalon vähetessä olemattomiin on apua haettu erilaisin valohoitomenetelmin.

Valoton talvi koettelee mielenvireyttä. Talvipäivien vähäinenkin valo jää usein saamatta, sillä moni viettää valoisan ajan sisätiloissa kuten työpaikalla tai koulussa. Väsymys ja lisääntynyt ruokahalu ovat yleisiä vaivoja. Varsinaista kaamosmasennusta potee noin prosentti.

Valonpuutetta korvaamaan on käytetty auringonvaloa jäljitteleviä keinovaloja. 1960-luvulla Suomessa oli muodikasta paistatella alppiaurinkolampun valossa. Sen ultraviolettivalo rusketti ja osa uskoi sen edistävän terveyttäkin. Myöhemmässä versiossa ollutta infrapunavaloa käytettiin erilaisten kipujen hoitoon.

Valohoitojen lisäksi on ratkaisuksi pimeästä kärsiville tarjottu mm. kirkasvalolaseja ja korviin laitettavia ledivaloja.

Lääkäri Kalle Pekanmäki kertoi valohoidon hyödyistä vuonna 1966 esitetyssä tv-ohjelmassa.

1980-luvulla huomattiin kirkasvalohoidon tepsivän kaamoksen aiheuttamiin mielialaoireisiin

Hoitoa annettiin aluksi valvotuissa olosuhteissa.

Ajankohtaisessa kakkosessa esiteltiin tammikuussa 1988 Ullanlinnan unihäiriöklinikkaa, jossa tutkittiin kaamosajan ja valon puutteen vaikutusta ihmisten mielentilaan.

Ruotsissa ryhdyttiin kokeilemaan valohoitoa masennuksen hoitoon. Hoitoa annettiin tarkoitukseen suunnitellussa valohoitohuoneessa.

1990-luvulla tulivat tutuksi kirkasvalolamput, joita saattoi käyttää kotonakin

Uutisessa vuodelta 1996 kerrottiin kaamoksen torjumisen ylimääräisen valon avulla kasvattaneen suosiotaan nopeasti. Poikkeuksellisen pimeän syksyn myyntivaltti olivat olleet kirkasvalolamput, joita kotien lisäksi asennettiin myös työpaikoille ja kahviloihin. Helsinkiläisen Cafe Engelin asiakkaat nauttivat kirkasvalosta aamiaisen ohessa.

Tiistaitiimassa vuonna 1998 Leo Lehdistö haastatteli psykiatrian erikoislääkäri Timo Partosta aiheena kirkasvalohoito ja unihäiriöt.

Miksi me kärsimme kaamosoireista ja miten näistä oireista selviää parhaiten, kysyttiin marraskuisessa Aamu-tv:n lähetyksessä. Haastateltavana oli jälleen Timo Partonen.

Uusimpia yrityksiä pimeyden selättämiseen ovat kirkasvalokuulokkeet. Haastattelussa vuodelta 2010 kirkasvalokuulokkeiden keksijä, Valkee yhtiön toimitusjohtaja Juuso Nissilä kertoi kotimaisesta keksinnöstä.

Tietolaatikko

Kahdeksankymmentä luvulla alettiin kiinnittää huomiota vuodenaikoihin liittyviin mielialahäiriöihin. Ensimmäiset tieteelliset tutkimukset vuodenajoittain vaihtelevasta mielialahäiriöstä tehtiin 1980-luvulla.

Kaamosmasennus on oireyhtymä, johon yleensä yhdistetään masentuneisuus, ahdistuneisuus ja yleinen alavireisyys, ja joka johtuu auringonvalon puutteesta talviaikaan pohjoisilla leveyspiireillä. Ihmisillä ja eläimillä on havaittu tutkimuksissa muutoksia käytöksessä, aineenvaihdunnassa sekä yleisessä mielenvireessä eri vuodenaikoina. Joillakin oireet saattavat esiintyä niin voimakkaina, että ne vaikuttavat hankaloittavasti jokapäiväiseen elämään.

Varsinaista kaamosmasennusta potee noin prosentti väestöstä ja 10-30% saa kaamosmasennuksen kaltaisia oireita.

Kirkasvalohoidon toimintamekanismia ei vielä tunnetaan tarkaan. Nykytietämyksen mukaan valohoitojen teho perustuu siihen, että valo vähentää melatoniini-hormonia, joka säätelee väsymystä. Valo käynnistää kortisolin ja serotoniinin tuotannon. Kortisoli pitää hereillä ja serotoniini säätelee mielialaa. Hoidossa vietetään päivittäin, mieluiten aamuisin, 30-60 minuuttia kirkkaassa valossa (2500-10 000 luksia) silmät auki.

Kirkasvalolamppu on normaalin loisteputken kaltainen, mutta paljon kirkkaampi lamppu. Kirkasvalohoidossa käytettävän lampun ratkaisevin ominaisuus on sen luksimäärä. Kirkasvalolampun tulee olla hyväksytty valohoitolaitteeksi (CE-merkitty ja sertifioitu).

Kaamosoireita voi lievittää myös matkustamalla talvisin etelään. Liikunta ja ulkoilu valoisaan aikaan helpottavat myös oireita.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto