Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Satoja miljoonia muovikasseja kaatopaikalle vuosittain

kassivalikoima (Video still, Kuva: YLE)Kuluttajalla on nykyisin valittavanaan neljä eri muovipohjaista kassivaihtoehtoa. On perinteinen muovikassi, kierrätysmuovikassi, biohajoava muovikassi ja kestomuovikassi.

Vaihtoehtoja on, mutta perinteinen pitää Suomessa ylivoimaisesti pintansa

- Perinteisen muovikassin osuus on edelleen reippaasti yli 90% mutta muut vaihtoehdot kuten biohajoava ja kierrätyskassi ovat kovassa nousussa, kertoo tavaratalojohtaja Mervi Ahola Nokian Citymarketista.
Perinteinen ja kestomuovikassi valmistetaan raakaöljystä. Biohajoavaa vaihtoehtoa voidaan valmistaa sekä öljystä että kasvipohjaisista materiaaleista. Kierrätysmuovikassi valmistetaan kaupan ja teollisuuden kääremateriaaleista ja muista puhtaista kierrätysmuoveista.

Paljonko niitä on?

Mutta paljonko Suomessa sitten muovikasseja käytetään? Jostain syystä Kesko ei halua paljastaa myymiensä muovikassien määrää. Sen sijaan markkinajohtaja S-ryhmällä ei asiaa salailla. Yritysryhmä myy vuosittain noin 130 miljoonaa muovikassia.

Jos luvun pohjalta arvioi markkinaosuuksien mukaista kokonaismäärää, myydään Suomessa siis vuosittain vähintään 300 miljoonaa muovikassia.

Mihin ne menevät?

roskis (Video still, Kuva: YLE)Mutta mihin nämä sadat miljoonat muovikassit päätyvät? Muovikassivalmistaja Suominen Joustopakkaukset Oy aloitti pari vuotta sitten yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa muovikassien keräämisen tarkoituksenaan kierrättää niistä uusia muovikasseja. Nykyisin keräyspisteitä on noin 80.

Nokian Citymarketissa tehdyn pika-gallupin mukaan kuluttajilla on samansuuntaisia ajatuksia siitä, mitä kasseille tapahtuu kun ne viedään kierrätyspisteestä eteenpäin.

- Ilmeisesti ne muutetaan sellaiseen muotoon, jossa niitä voidaan uudestaan käyttää hyödyksi, arvelee Juha Sainio.

- Kai ne ajetaan rouheeksi ja käytetään sitten raaka-aineena, veikkaa Jani Moilanen.

- Ajattelisin, että ne käsitellään sillä tavoin, että niistä voidaan tehdä uudestaan muovia, sanoo Mervi Varheenmaa.

Noin tusinasta haastatellusta jokainen arveli kuten edelliset haastatellut. Arvelu ei kuitenkaan osu kohdilleen, sillä tällä hetkellä kaikki kerätyt muovikassit päätyvät polttolaitoksille.

Epäpuhtaudet riesana

Suominen joustopakkauksen mukaan kokeiluerissä on ollut niin paljon epäpuhtauksia, että kasseja ei ole voinut kierrättää. Mäyräkoirapakkaukset, pullonkorkit ja tölkit pilaavat erät niin, että yksikään kierrätyskokeilu ei ole onnistunut. Yhtiöstä ei kuitenkaan haluttu tulla kameran eteen kommentoimaan kokeiluja.

Kysymme siis asiaa Lassila & Tikanojalta. Suomisen ja Lassila & Tikanojan muovikassit kiertoon -nettisivustolla sanotaan selkeästi ja kahdessa kohtaa, että kerätyistä muovikasseista valmistetaan uusia muovikasseja.

- Olemme koko ajan kertoneet, että kierrätetyistä muovikasseista voidaan tehdä uusia muovikasseja jos materiaali on riittävän puhdasta. Tällä hetkellä valistuksesta huolimatta siellä on niin paljon epäpuhtauksia, että kassit päätyvät energiahyötykäyttöön. Tämä on kuitenkin jo sinänsä ympäristön kannalta hyvä asia, koska silloin ne muovikassit ovat pois kaatopaikoilta, jonne tietysti halutaan viedä mahdollisimman vähän materiaalia, sanoo viestintäpäällikkö Mikko Saariaho Lassila & Tikanojalta.

Lassila & Tikanoja on antanut vuonna 2008 tiedotteen, jonka mukaan kerätyt muovikassit päätyvät polttolaitoksille. Ilmeisesti tieto ei ole kuitenkaan levinnyt kuluttajille saakka.

Suomen Lidlillä on oma muovikassien keräysjärjestelmänsä. Kauppojen sisääntuloauloissa on kierrätyspisteet muovikasseille, joista pussit päätyvät jatkojalostukseen Muovix Oy:lle Riihimäkeen.

On tietenkin hyvä asia, että käytetyille muovikasseille edes yritetään tehdä jotain. Totuus kuitenkin on, että hetkellä muovikassien kierrätys ei juuri toimi. Vain joitain promilleja kaikista käytetyistä muovikasseista poltetaan muun jätteen joukossa. Vuosittain kulutetut arviolta 300 miljoonaa muovikassia päätyvät siis miltei kaikki lopulta kaatopaikoille.

Tommi Ketonen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.