Hyppää pääsisältöön

Opettajalle

Ihmisen ja mulperiperhosen yhteistyöllä syntyy silkkiä

Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan

Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan Kuva: Risto Salovaara/Yle silkki,lajittelu,Uzbekistan

Kirjoittanut: Yle

Julkaistu 22.11.2010 - 00:00. Päivitetty 04.05.2016 - 11:55

Silkin raaka-aine syntyy mulperiperhosen suun rauhasissa. Ylellisen silkin historia ulottuu ehkä jopa 7000 vuoden takaiseen Kiinaan.

Mulperiperhosen toukka kehrää suunsa rauhasista hyvin ohutta ja kestävää säiettä, jonka me paremmin tunnemme silkin raaka-aineena. Perhostoukka kutoo valkuaispitoistesta säikeestä itselleen kotelokopan, jonka suojassa tapahtuu muodonmuutos toukasta aikuiseksi perhoseksi. Ihmisen ja mulperiperhosen yhteinen taival alkoi Kiinassa ehkä jo 7000 vuotta sitten. Vanhimmat silkkilöydökset on tehty haudoista. Rituaaliyhteyksistä silkki siirtyi vähitellen keisarin ja keisarillisen hovin käyttöön.

Mulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Mulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/YleMulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Silkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Silkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/YleSilkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Valmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Valmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/YleValmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Luonto lähellä. Tuotanto: Procam Oy.

Valheenpaljastaja: Valeuutiset rehottivat Ruotsissa vaalien aikaan – sama on odotettavissa Suomessa

Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä.

Valeuutiset ja nettihuhut eivät tunne maiden rajoja. Suomessa kiertävät usein samat virheelliset väitteet kuin Ruotsissa. Valheenpaljastaja otti selvää, millaisia pötypuheita Ruotsissa levitettiin parlamenttivaalien alla. Voimme odottaa samaa ensi keväänä, kun Suomessa järjestetään seuraavat eduskuntavaalit. Ruotsissa käytiin viikko sitten sunnuntaina valtiopäivävaalit.

Kommentteja 46
Risuaita, hiiri, appi – digiaika muokkaa myös kieltä

Digiaika muuttaa sanojen merkityksiä.

Tietotekniikka ja digitalisaatio ovat tuoneet kieleemme paljon uusia sanoja. Samalla myös moni tuttu sana on saanut uuden merkityksen: surffaaja ei enää tarvitse vettä alustakseen eikä ajuri tarkoita pelkästään hevosvaunujen kuskinpukilla istuvaa henkilöä. Millaisia merkityksiä sinä annat näille sanoille?

Kommentteja 5
Ainoa keino päästä kiusauksesta on langeta siihen – testaa tunnetko nämä sitaatit!

Tunnetko sitaatit ja kuka ne sanoikaan?

Hyvä sitaatti on timantti mielevän sormeen, mutta kivi tyhmän kouraan, sanoi ranskalainen pappi Joseph Roux 1800-luvulla. Tunnetko sinä nämä sitaatit? Ja kenen suusta ne alunperin kuultiin?

Kommentteja 2
Valheenpaljastaja: Maradona ei kuollut, vaikka ääniviestissä niin väitettiin – äänihuijaus on seuraava valeuutisen muoto

Ääniviesti on uusi, nousussa oleva verkkohuijauksen muoto.

Maradona ei kuollut jalkapallon MM-kisojen aikaan, vaikka uskottava miesääni väitti niin Whatsapp-viestissä. Väärää ja haitallista informaatiota levittävä ääniviesti on uusi, nousussa oleva verkkohuijauksen muoto.

Kommentteja 4

Oletko politiikan konkari vai keltanokka? Testaa tietosi politiikasta!

Politiikkatesti

Isoissa otsikoissa politiikka on uhoa, kohuja, suuria lupauksia ja näyttäviä irtiottoja. Niiden varjossa politiikan peruskoneisto pyörii tiettyjen periaatteiden mukaan. Tunnetko sinä mitä ne ovat? Testaa tietämyksesi kymmenellä kysymyksellä.
Muistatko ääniharavat? Kuka oli ensimmäinen naisministeri? Testaa tietosi poliittisesta historiasta

Poliittisen historian testi

Suomen sataan vuoteen mahtuu monenlaisia poliittisia käänteitä ja värikkäitä hahmoja. Kuinka hyvin sinä tunnet ne? Testaa tietosi poliittisesta historiasta näillä kymmenellä kysymyksellä.

Kommentteja 7
Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

Mihin uskot?

Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

Kommentteja 243
Matkiminen – Osa oppimista ja myötäelämistä

Ihmisaivoissa on monia peilautumisjärjestelmiä.

Suomalainen peilisolututkimus on maailman kärkeä. Kaikki vuorovaikutus ei kuitenkaan perustu peilisoluihin tai peilautumisjärjestelmiin: ihmiset myötäilevät, ennustavat ja jäljittelevät toisiaan muutenkin.

Kommentteja 3

2017

Kuinka muoti demokratisoitui? Annamari Vänskä kertoo

Historialliset muutokset näkyvät vaatteissamme

Kun puhumme muodista, puhumme usein sen muuttumisesta, mutta Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä ei ole puhumassa trendien vaihtelusta. Häntä kiinnostavat aivan toisenlaiset muutokset.
Vaakakapina selvitti: Miksi pluskoon vaatteet ovat niin usein muodottomia säkkejä?

Vaakakapina selvitti pluskoon vaatteiden ongelmakohtia.

Vaakakapina teetti Jenny ja Läskimyytinmurtajat -yhteisölle vaatekyselyn, jonka mukaan uusien vaatteiden hankkiminen on haastavaa. Vaakakapinan toimittaja Tytti Shemeikka päätti selvittää, mikä pluskoon vaatteissa mättää.
Pyhä

Mitä pyhä merkitsi ennen ja mitä se merkitsee tänään?

Dokumenttielokuva kertoo pyhyyden merkityksestä ihmiselle sekä pyhistä paikoista ennen ja tänään.

2016

Fiksumpi vaatekaappi mobiilisovelluksella?

Enemmän tietoa, parempaa järjestystä, vähemmän huteja.

Miten välttää hutiostokset ja päästä paremmin selville siitä, mitä omasta kaapista jo löytyy? Vaatekaapin hallitsemiseen voi löytyä apua mobiilisovelluksista.

Kommentteja 1

2018

Aktivister kräver att H&M betalar skäliga löner åt sömmerskor

H&M: Vi arbetar långsiktigt för rättvisa löner.

En grupp aktivister ordnade en flash mob på måndagen i Helsingfors för att kräva att klädkedjan H&M betalar tillräckliga löner åt de sömmerskor de använder sig av bland annat i Bangladesh.

2017

Miljöcentralen vill att finländare blir bättre på textilåtervinning - liten butik i Borgå visar gott exempel

Återvinningsaffären Ecomania och företaget Remeo samarbetar.

Återvinningsaffären Ecomania i Borgå och företaget Remeo samarbetar för att förbättra återvinningen av kläder och hemtextilier. Insamlingen har börjat bra.
"Bra att sanningen om klädjättarna kommer fram"

Sara Sundqvist vill veta vem som sytt hennes kläder.

Nyheten om att stora kedjor som klädjätten H&M bränner tonvis med oanvända kläder varje år förvånar inte Sara Sundqvist i Jakobstad. Det är bra att sanningen kommer fram anser hon.
H&M bränner upp tonvis med splitternya kläder varje år

Samtidigt för de kampanj för hållbarhet och återvinning.

Flera klädkedjor, bland annat den svenska klädjätten H&M, bränner upp tonvis med oanvända kläder varje år, avslöjar danska TV2:s granskande program Operation X. Det här samtidigt som H&M i flera år har tutat ut vikten av hållbarhet och återvinning.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tunteiden padot aukesivat Docventures Talk Show’ssa, katsojat ylistivät miehekästä rehellisyyttä: “Tää on varmasti aidointa mitä ikinä voi nähdä”

Karhumainen ryhmähalaus huipensi tunteikkaan keskustelun.

Katsojat herkistyivät, kun Docventuresin leffakellarin äärirehellinen keskustelu miehenä olemisen vaikeudesta mursi tunteiden padot. Isäntäkaksikko avautui yllättäen tunteistaan toisiaan kohtaan – ja Riku Rantala purki sanoiksi pelkonsa siitä, riittääkö hän isänä kolmelle pojalleen. Somekommenttien mukaan näin rehellistä puhetta isäsuhteesta, ystävyydestä ja riittämättömyydestä ei ole Suomi-televisiossa aikoihin, jos koskaan, nähty! Katso Talk Show vaikka heti.

Kommentteja 7
Epätoivo ajoi ukrainalaisen Marian ja georgialaisen Ketin sijaissynnyttäjiksi: ”Kun otin vauvan syliini, sieluuni alkoi sattua ja aloin itkeä”

Talousahdinko ajoi Marian ja Ketin sijaissynnyttäjiksi.

Ukrainalainen Maria ja georgialainen Keti ovat sijaissynnyttäjiä. He kertovat ryhtyneensä sijaissynnyttäjiksi epätoivoisen taloudellisen tilanteensa vuoksi. Myös suomalaiset ovat saaneet lapsia sijaissynnyttäjien avulla Itä-Euroopasta.

Kommentteja 37
“Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden

Uusoikeisto haluaa olla kapinallinen kuin vanha vasemmisto.

Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.

Kommentteja 39
Abitreeneillä seitsemän yo-koelähetystä – katso tallenteet ja tulevien lähetysten aikataulu tästä

Yo-kokeita käsitelleen seitsemässä lähetyksessä.

Syksyn 2018 ylioppilaskokeita ruoditaan seitsemässä suorassa Yle Abitreenien lähetyksessä. Lähetykset alkavat Yle Areenassa koepäivän iltana kello 18.

Opettajalle

Pönttöohjeita opettajille

Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.
Opi myös Yle Areenassa - oppimisen videot samassa paikassa

Yle Areenassa on nyt suora linkki oppimisen videoihin

Ylen oppimiseen liittyvät videot ovat nyt yhden luukun takana Yle Areenassa. Uusi Oppiminen-kokonaisuus on runsaudensarvi kaikille tiedonjanoisille.

Kommentteja 2
Sää ja ilmasto

Ilmaston ja sään havainnointi

Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Kiinnostaako koodaus? - Näillä pääset ohjelmoinnin alkuun

Ohjelmointisivustojen linkkejä

Kiinnostaako koodaus? Näillä linkeillä pääset ohjelmoinnin alkuun. Mukana sekä suomalaisia että ulkomaisia sivustoja.

Kommentteja 21

Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.
Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.
YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

YK:ssa on 193 jäsenmaata.

Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.
Avaruuskansiot-sarja, 26 osaa

Aurinkokuntamme ihmeitä

26-osainen Avaruuskansiot -sarja esittelee aurinkokuntamme ihmeitä.
Yle Uutisluokka tarjoaa opettajille nykyaikaisen tavan käsitellä uutisten maailmaa opetuksessaan

Opettajille apua mediakasvatukseen Uutisluokan Tripletistä.

Yle Uutisluokan Triplet-palvelun ydin on jokaiseen uutisvideoon tehty taustamateriaali ja tehtävät opettajien käyttöön. Palvelussa käsitellään päivittäin kolmea uutista. Kaikki Tripletissä olevat tehtävät ovat pedagogisen tiimin valmistelemia. Triplet -palvelu on osa Yleisradion Uutisluokan toimintaa.
Ihminen

Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?
Luontoa harrastamaan

Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Solubiologia

Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Avaruus

Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.
Elinympäristöt

Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.
Hyönteiset ja muita selkärangattomia

Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.
Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

Suomessa elää kolme sammakkolajia

Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.
Kasvit ja sienet

Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.
Linnut

Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.
Luonnontieteet

Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.
Luontoa harrastamaan

Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.
Maantiede
Nisäkkäät

Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.
Solubiologia

Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.
Sää ja ilmasto

Ilmaston ja sään havainnointi

Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.
Yhteinen ympäristö

Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.