Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Ihmisen ja mulperiperhosen yhteistyöllä syntyy silkkiä

Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan
Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan Kuva: Risto Salovaara/Yle silkki,lajittelu,Uzbekistan
Julkaistu . Päivitetty

Silkin raaka-aine syntyy mulperiperhosen suun rauhasissa. Ylellisen silkin historia ulottuu ehkä jopa 7000 vuoden takaiseen Kiinaan.

Mulperiperhosen toukka kehrää suunsa rauhasista hyvin ohutta ja kestävää säiettä, jonka me paremmin tunnemme silkin raaka-aineena. Perhostoukka kutoo valkuaispitoistesta säikeestä itselleen kotelokopan, jonka suojassa tapahtuu muodonmuutos toukasta aikuiseksi perhoseksi. Ihmisen ja mulperiperhosen yhteinen taival alkoi Kiinassa ehkä jo 7000 vuotta sitten. Vanhimmat silkkilöydökset on tehty haudoista. Rituaaliyhteyksistä silkki siirtyi vähitellen keisarin ja keisarillisen hovin käyttöön. 

Mulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Mulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/YleMulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Silkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Silkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/YleSilkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Valmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Valmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/YleValmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Luonto lähellä. Tuotanto: Procam Oy.

  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.

  • Two Neanderthal men with different distinctive growth of hair pictured in the Rheinisches Landesmuseum in Bonn, Germany, Tuesday, 13 June 2006.

    Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen – tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

    Kommentteja 21
  • Finlands flagga, ishockey-VM 2018.

    Suomen kielen YKItreenit, harjoitustehtäviä: keskitaso

    Suomen kielen YKItreenit, harjoitustehtäviä: keskitaso

    Puheenymmärtämistehtäviä (1), tekstinymmärtämistehtäviä (2) sekä rakenne- ja sanastoharjoituksia (3). YKIn tasot 3 ja 4. Suunnilleen keskitasoa vastaava kielitaito tarvitaan Suomen kansalaisuuteen.

Aiheeseen liittyvää

2022

2021

  • Kolme tyttöä istuu penkillä. Käsinneulotut strömsö lastenvillapaitoja pukeutuneena.

    Nyt voit neuloa lapsille 1-8 vuotiaille oman huippusuositun Strömsö-villapaidan, se on vihdoin täällä!

    Tässä on neuleohje Strömsö-villapaidan lasten kokoihin.

    Lee on nyt suunnitellut myös lasten malleja Strömsö-villapaidasta. Näin syntyi kaksi uutta aikuisten mallin inspiroimaa lasten mallia. Lee on pienentänyt ja yksinkertaistanut aikuisten mallia sopimaan pienempiin kokoihin, mutta kuitenkin niin, että sen voi neuloa samasta langasta ja samoilla puikoilla kuin aikuisten kootkin. Täältä löydät kuusi uutta kokoa, jotka sopivat 1–8-vuotiaille.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.