Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Oppiminen pääkuva

Opettajalle

Ihmisen ja mulperiperhosen yhteistyöllä syntyy silkkiä

Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan
Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle Mulperiperhosen kotelokoppia lajitellaan Kuva: Risto Salovaara/Yle silkki,lajittelu,Uzbekistan
Julkaistu . Päivitetty

Silkin raaka-aine syntyy mulperiperhosen suun rauhasissa. Ylellisen silkin historia ulottuu ehkä jopa 7000 vuoden takaiseen Kiinaan.

Mulperiperhosen toukka kehrää suunsa rauhasista hyvin ohutta ja kestävää säiettä, jonka me paremmin tunnemme silkin raaka-aineena. Perhostoukka kutoo valkuaispitoistesta säikeestä itselleen kotelokopan, jonka suojassa tapahtuu muodonmuutos toukasta aikuiseksi perhoseksi. Ihmisen ja mulperiperhosen yhteinen taival alkoi Kiinassa ehkä jo 7000 vuotta sitten. Vanhimmat silkkilöydökset on tehty haudoista. Rituaaliyhteyksistä silkki siirtyi vähitellen keisarin ja keisarillisen hovin käyttöön. 

Mulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Mulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/YleMulperiperhosen kotelokoppia ja silkkilankaa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Silkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Silkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/YleSilkkikutomossa kotelokopan lanka puretaan, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Valmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Valmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/YleValmista silkkilankaa, Buhara Uzbekistan. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Luonto lähellä. Tuotanto: Procam Oy.

Aiheeseen liittyvää

2021

  • Lee Esselströmillä on puikot, koukut ja pirtanauhan kudontaväline kädessä

    Opi uusi käsityö – tänne on koottu Strömsön videokoulut yhteen paikkaan

    Opi virkkaamaan, neulomaan, kutomaan ja ompelemaan.

    Opettele erilaiset neuletekniikat kuten latvialainen palmikko, briossi tai neulomisen perusteet. Voit myös opetella kutomaan pienillä kangaspuilla tai nauhapirralla. Opi virkkaamaan, solmimaan makrameeta tai ompelemaan omia vaatteita. Strömsön Leen opastuksella opit uuden käsityön.

2020

2019

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

    Kommentteja 12

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.