Hyppää pääsisältöön

Millaisia kuluttajia ovat tämän päivän lapset?

Lapsen kasvu kuluttajaksi alkaa jo vauvana. Ensimmäiset ostopyynnöt lapsi esittää, kun oppii puhumaan. Brändejä ja logoja tunnistetaan jo ennen puhumaan oppimista. Lasten omat kulutuspäätökset ovat lisääntyneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ja lapset myös vaikuttavat entistä enemmän vanhempiensa ostopäätöksiin ja näin koko perheen kulutukseen. Markkinoilla on jopa lapsille suunnattua vessapaperia.

- Pettymysten sietäminen on vanhemmille tänä päivänä vaikeaa ja tämän takia lapset saavat enemmän valtaa ostopäätöksiä tehdessä, sanoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Lapsilla on valtaa myös vapaa-ajan kulutusvalinnoissa - mennäänkö Lintsille vai Korkeasaareen? Vanhemmat ovat jopa ylpeitä siitä, että lomaillaan lasten ehdoilla. Lapsi ei kuitenkaan saisi olla se, kenen mielihaluja vain ja ainoastaan tyydytetään - pettymyksiäkin pitää opetella.

Wilska muistuttaa, että vanhempien omat kulutustottumukset kannattaa ottaa suurennuslasin alle, kun mietitään lasten kasvua tämän päivän kulutushysterian keskellä. Lapsille pitäisi selittää mainosten merkitystä. Lasta ei saa jättää yksin viestitulvan ääreen: pieni lapsi ei edes erota, mikä on mainos ja mikä lastenohjelma.

Vinkkejä vanhemmille kulutusviidakkoon:

  • Viikkoraha on hyvä tapa opettaa lapsille konkreettista rahan käyttöä. Ala-asteikäisten viikkoraha on monissa perheissä alle 10 euroa. Terhi-Anna Wilska ei palkitsisi kotitöiden tekemisestä, sillä ne kuuluvat kaikille. Hän antaisi selkeää viikkorahaa, jonka tulee riittää koko viikoksi.
  • Lapsi nauttii säästämisestä, se on konkreettista toimintaa. Lapsi näkee, kuinka kolikko kilahtaa säästöpossuun. Tavoitesäästäminen on vähentynyt, koska lapset ovat tottuneet saamaan haluamansa tavarat heti, vanhempien maksamana. Pankkikorttimaailma on heikentänyt lasten tajua rahasta, koska konkreettista rahaa ei näy.
  • Kuluttaminen pitäisi esittää lapsille tavallisena, arkipäiväisenä asiana, niin että se ei ole houkutteleva kielletty hedelmä.
  • Lasten ei tarvitse olla aina mukana kauppareissuilla näkemässä houkuttelevia tuotteita.
  • Lapselle voi opettaa, että kuluttamisessa on kyse siitä, onko varaa ostaa joku tuote ja tarvitaanko sitä oikeasti.
  • Vanhemman oma esimerkki kuluttajana on tärkeä malli lapselle.
  • Lapsi on alttiimpi mainonnalle kuin aikuinen. Lapsille pitäisi jo pienestä pitäen selittää, mitä mainokset ovat - mikä niiden tarkoitus on. Lapsia ei pidä jättää yksin, vaan yhdessä voidaan tutkailla mainoslehtiä ja miettiä miksi joku tv-mainos on rakennettu juuri sillä tavalla. Lapsia ei siis tarvitse yrittää sulkea mainosten ulkopuolelle.
  • Lelumainokset ovat äärimmäisen sukupuolittuneita - tytöille myydään äärimmäisen pinkkiä maailmaa ja pojille aggressiivis-maskuliinisia leluja. Ääritiedostavat vanhemmat pyrkivät kasvattamaan lapsiaan sukupuolineutraalisti, mikä ei ole täysin järkevää, sillä lapset pyrkivät määrittämään sukupuoltaan jo varhain. Vanhemman on hyvä kunnioittaa lapsen halua kuulua johonkin ryhmään ja hankkia leluja maltillisesti. Lapsi voi löytää sukupuolittuneista leluista myös samaistumiskohteita. Onneksi laajassa tarjonnassa on myös vaihtoehtoja, ja lapsi voi miettiä mistä hän oikeasti pitää – olenko minä prinsessa, keiju vai Peppi?
  • Mainoksilla luodaan tarpeita - ellei lapsi näkisi mainosten leluja, hän ei tietäisi tuotteen olemassaolosta.  Lelukuvastoa voi kuitenkin pitää kuvakirjana, fantasiana. Sitä voi lukea yhdessä lapsen kanssa ja ihastella, mitä kaikkea onkaan olemassa.
  • Lelukuvasto voidaan nähdä myös kuluttajakasvatuksen välineenä: Kuvastosta poimittujen lelujen avulla voidaan lapsen kanssa pohtia ostoprosessia. Mitä teet kun saat lelun? Kuinka kauan leikit sen kanssa? Muistatko kun sait joulupukilta sen ja sen lelun? Leikitkö vielä niillä? Mitä tehdään vanhoille leluille, jos huone täyttyy uusista?
  • Joskus vanhemmat sanovat lapselle, että uusia leluja saa, kun laittaa vanhat kiertoon. Tämä voi estää lasta kiintymästä leluihin. Ehkä pikemminkin pitäisi miettiä, tarvitaanko lisää uusia leluja.
  • On ymmärrettävää, että lapsi kasvaa iän myötä ulos joistain leluistaan, ja niistä luopuminen on perusteltua.
  • Lelubrändit luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, siksi on myös tärkeää antaa lapsen omistaa jotain mitä muillakin on, mutta kohtuuden rajoissa - ei tarvitse hankkia 10 leluhamsteria, yksi riittää.
  • Tuotteistetut lelut voivat tuoda turvaa lapsen elämään, sillä samat tutut hahmot toistuvat tv-sarjassa tai elokuvassa ja leluissa. Kaupallisuus ei ole aina paha ja huono asia.
  • Lapselle voi painottaa ja opettaa, että ystävyyssuhteissa ei ole merkityksellistä se, mitä tavaroita kaverilla on, vaan tärkeää on se, millainen ystävä hän on. Oletko sinä kiva kaveri vain siksi että sinulla on paljon leluja vai siksi että olet oma itsesi?

Perheen aika -radio-ohjelmassa puhutaan perheiden ja lasten kuluttamisesta. Tiina Lundbergin vieraana on sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Kuuntele keskustelu.

Perheen aika kuullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14.03 alkaen.

Linkit:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Eurovision Diaries – Viisupäiväkirjat

    Viisupäiväkirjat näyttää maailman euroviisufanin silmin.

    Dokumenttikokonaisuudessa fanit ympäri maailmaa kuvaavat vuoden verran elämäänsä ja fanitustaan, odotuksen huipentuessa euroviisuihin Tel Avivissa Israelissa. Soraääniäkin kuuluu, politiikkaa pohditaan ja vähemmistöt saavat äänensä esiin viisujen glitterin alta. Päiväkirjoissa esiintyy faneja 25 maasta, Ukrainasta Turkkiin ja USA:sta Venäjälle. Tavalliselle pulliaiselle viisut ovat vuosittainen toukokuinen laulukilpailu, mutta viisufanit elävät euroviisuja ympäri vuoden, missä päin maailmaa tahansa. Fanit käyvät omilla viisuleireillä, viisuristeilyillä ja tekevät omia versioita lempibiiseistään. Olennainen osa viisuja on fanaattisten fanien pyörittämä viisufanimedia, joka suoltaa viisu-uutisia 24/7.

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus